Usein kysyttyä yliopistoharjoittelusta

Miten harjoittelijan palkkaaminen eroaa työntekijän palkkaamisesta?

Yliopistoharjoittelija palkataan määräaikaiseen työsuhteeseen 2–6 kuukaudeksi. Työnantajan on harjoittelijaa palkatessaan hyvä huomioida myös harjoittelijan ohjaukseen kuluva aika. Työnantaja nimittää harjoittelijan ohjaajaksi kokeneemman työntekijän, joka perehdyttää harjoittelijan työhönsä, tukee häntä työn suorittamisessa ja uusien taitojen oppimisessa sekä antaa harjoittelijalle rakentavaa palautetta työskentelystä. Koska työnantajan odotetaan käyttävän aikaa harjoittelijan ohjaukseen, on harjoittelijan palkkataso yleensä alhaisempi kuin normaalissa työsuhteessa.

Minkä suuruista palkkaa harjoittelijalle maksetaan?

Yliopistoharjoittelija otetaan työsuhteeseen koko harjoittelun ajaksi, ja harjoittelijalle tulee maksaa palkkaa harjoittelun ajalta. Harjoittelijan palkkataso on usein matalampi kuin normaalilla työntekijällä, koska työnantajan odotetaan käyttävän aikaa harjoittelijan ohjaukseen. Harjoittelijan palkan määrittämisessä voi noudattaa alan työehtosopimusta. Mikäli työehtosopimusta ei ole, tulee harjoittelijalle maksaa vähintään KELAn työssäoloehdon mukaista palkkaa (1 189 €/kk vuonna 2018). Vuonna 2017 Helsingin yliopiston opiskelijoiden keskimääräinen harjoittelupalkka oli 1 300 €/kk.

Mikäli työnantaja ei pysty maksamaan vaadittua harjoittelupalkkaa kokonaisuudessaan, voi opiskelija hakea yliopiston harjoittelutukea palkkakustannusten kattamisen tueksi. Harjoittelutuki on 1 800 €/harjoittelu/opiskelija, ja se maksetaan työnantajalle harjoittelun päätyttyä. Tuki ei kata harjoittelijan palkkaa kokonaisuudessaan, vaan työnantajan pitää osaltaan osallistua harjoittelijan palkkakuluihin.

Kaikille opiskelijoille ei pystytä myöntämään harjoittelutukea, vaan tuen myöntämiseen on mm. opintojen vaiheeseen ja opintosuorituksiin liittyviä kriteerejä, jotka opiskelijan täytyy täyttää saadakseen harjoittelutuen. Mikäli edellytät yliopiston harjoittelutukea harjoittelijalta, ilmoita asiasta hakuilmoituksessa. Lue lisää yliopiston harjoittelutuesta.

Harjoittelijaa palkatessa työnantajan maksettavaksi tulee bruttopalkan lisäksi työnantajan sivukulut (sairausvakuutusmaksu, työeläkevakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu).

Mikä on harjoittelijan työaika ja harjoittelujakson kesto?

Harjoittelija noudattaa samaa työaikaa kuin muutkin työpaikalla vastaavaa työtä tekevät. Harjoittelijan työajan määrittämisessä noudatetaan alan työehtosopimusta.

Mikäli työehtosopimusta ei ole, voi harjoittelijan säännöllinen työaika olla enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Harjoittelija voi niin sovittaessa työskennellä myös osa-aikaisesti. Suosittelemme, että osa-aikaisesti työskentelevän harjoittelijan työaika on kuitenkin vähintään 50 % täydestä työajasta.

Harjoittelujakson kesto on vähintään kaksi kuukautta kokoaikaista työskentelyä. Keskimääräinen harjoittelun kesto on kolme kuukautta. Mikäli harjoittelija työskentelee osa-aikaisesti, pidennetään harjoittelujakson kestoa niin, että kahden kuukauden kokoaikaista työskentelyä vastaava työmäärä täyttyy. Esimerkiksi 50 % työajalla harjoittelun vähimmäiskesto on neljä kuukautta.

Pitääkö harjoittelijalle ottaa vakuutukset?

Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan harjoittelijan tapaturman ja ammattitaudin varalta työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaisesti.

Voinko palkata ulkomaalaisen opiskelijan harjoittelijaksi?

Helsingin yliopistossa opiskelee paljon myös kansainvälisiä opiskelijoita, jotka etsivät harjoittelupaikkoja Suomesta (vuonna 2017 kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita oli 1872) . Myös ulkomaalaisen opiskelijan voi siis palkata harjoittelijaksi. Kansainvälisillä opiskelijoilla on kieli- ja kulttuuriosaamista, jota voi hyödyntää esimerkiksi kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa toimittaessa.

EU- ja ETA-maiden kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman rajoituksia. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat saavat työskennellä opintoihinsa kuuluvassa harjoittelussa kokopäiväisesti ja opintoihin liittymättömässä työssä keskimäärin 25 tuntia viikossa lukukauden aikana. Yliopiston loma-aikoina EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat voivat työskennellä ilman rajoituksia.

Mitä muita asioita harjoittelijaa palkatessa on hyvä ottaa huomioon?

Suosittelemme, että työnantaja järjestää työterveyshuollon myös työharjoittelijalle. Yliopisto-opiskelijoilla on käytettävissään YTHS, jonka terveydenhuoltopalveluja he voivat hyödyntää myös harjoittelun aikana.

Harjoittelijan kanssa voi halutessaan sopia myös lounasedusta, mutta sitä ei edellytetä. Yliopisto-opiskelijat ovat oikeutettuja opiskelijahintaiseen lounaaseen myös harjoittelun aikana, mikäli harjoittelupaikan lähistöllä on korkeakouluopiskelijoille suunnattuja opiskelijaravintoloita.

Harjoittelijan vuosilomaoikeus määräytyy vuosilomalain sekä harjoittelupaikkaa velvoittavan työehtosopimuksen mukaan. Pääsääntöisesti harjoittelijalle kertyvät vuosilomat pidetään lomana, mutta työnantaja ja harjoittelija voivat halutessaan sopia, että ansaitut vuosilomat korvataan harjoittelijalle rahana.