Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa

Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella voidaan todeta, että rinnakkaisjulkaisut leviävät (indeksoituvat) yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mutta indeksoitumisessa on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.

Jatka lukemista ”Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa”

Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?

Noin 80 % kustantajista sallii jonkin artikkeliversion tallentamisen julkaisuarkistoon, ja useimmiten se on hyväksytty käsikirjoitusversio eli post-print. Tästä syystä on erittäin tärkeää ottaa talteen viimeinen, vertaisarvioinnin perusteella korjattu käsikirjoitus. Think Open -blogin rinnakkaistallennusta käsittelevän juttusarjan toisen osan aiheena ovat artikkelin eri versiot.

Jatka lukemista ”Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?”

Which version of the article can I submit to the digital repository?

Roughly 80 % of publishers allow self-archiving of some version of the article in open repositories and the most common version allowed is the accepted manuscript (post-print). For this reason, it is most important to keep a copy of the final manuscript which includes the modifications from peer review. The second part of the Think Open blog’s self-archiving series deals with the article versions.

Jatka lukemista ”Which version of the article can I submit to the digital repository?”