Sanoista suunnitelmiin ja kohti tekoja – avoimen tieteen vuosikatsaus 2018

Avoimen tieteen toimenpideohjelma, avoimen tieteen kansallinen koordinaatio, Plan S, OpenAIRE, EOSC… Tässä blogikirjoituksessa käydään läpi avoimen tieteen keskeisimpiä avauksia viime vuodelta. Kaikki käsiteltävät asiat ovat läsnä myös tänä vuonna, ja tutkijan on hyvä olla niistä perillä – ja vaikuttamassa tapahtumien kulkuun.

Avoimessa tieteessä vuosi 2018 oli hyvin tapahtumatäyteinen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vuoden aikana tehtiin linjauksia, ohjeistuksia ja uusia avauksia, joilla on vaikutusta tutkijan työhön lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Helsingin yliopiston kirjaston tutkimuksen palvelun tietoasiantuntijat – Mika Holopainen, Juuso Ala-Kyyny, Markku Roinila ja Kimmo Koskinen – ovat poimineet tähän blogiartikkeliin keskeisimpiä avauksia viime vuodelta. Lista ei ole kattava ja sitä voi täydentää esimerkiksi alla olevaan kommenttikenttään. Blogiaiheita otetaan vastaan myös Helsingin yliopiston wikisivulla – yhteydenotot suoraan vastaavaan toimittajaan (juuso.ala-kyyny@helsinki.fi) ovat myös tervetulleita.

Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelma (Holopainen)

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI julkisti 28. toukokuuta avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelman. Sitä oli valmisteltu vuoden ajan ja mukana olivat kaikki Suomen korkeakoulut. Yhteyshenkilönä valmistelussa toimi Heidi Laine.

Toimenpideohjelman päätavoitteena on tehdä Suomesta suunnannäyttäjä, jossa avoin tiede on tieteenteon arkea sen kaikilla tasoilla. Päätavoite jakautuu kahteen osatavoitteeseen, joista ensimmäinen sisältää tutkijoille paikallisesti saatavilla olevan tuen ja palvelut, tärkeää on myös kansallisesti koordinoitavat ratkaisut tukipalveluissa. Toisena osatavoitteena on käyttää Suomessa kansainvälisesti yhteensopivia standardeja ja toimintatapoja.

Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelma voidaan kiteyttää kahdeksaan kohtaan:

  1. Perustetaan pysyvä avoimen tieteen kansallinen koordinaatioelin, joka mm. edistää kansallisten ratkaisujen yhteentoimivuutta. Tämä toteutetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) johdolla.
  2. Varmistetaan avoimen tieteen rahoitus, jota tarvitaan palveluihin, infrastruktuuriin ja henkilöstökuluihin.
  3. Tuotetaan kansallinen avoimen julkaisemisen politiikka, jossa otetaan kantaa merkittäviin OA-asioihin, kuten hybridijulkaisemiseen.
  4. Tunnustetaan avoimuus tutkijanuraa edistäväksi ansioksi ja sitoudutaan DORA-julistukseen.
  5. Toimeenpannaan dataviittaustiekartta (ks. myös aiempi postaus aiheesta). Dataan viittaaminen edistää FAIR-periaatteiden toteutumista ja kannustaa datan vastuulliseen hallintaan.
  6. Vahvistetaan tutkimuspalvelujen tarvelähtöisyyttä. Vuoropuhelua ja yhteistyötä lisäämällä varmistetaan, että kansallisesti tuotetut palvelut vastaavat tutkimuksen tarpeisiin.
  7. Tarjotaan tutkimuspalvelut yhden luukun kautta, jolloin tutkijan ei tarvitse tietää mikä taho tuottaa hänen palvelunsa (vrt. Mildred-projektissa kehitetty Research Data Services -verkkopalvelu ja sitä taustoittava blogiteksti).
  8. Sitoudutaan European Open Science Cloud -julistukseen (pdf).

Toimenpideohjelman toteuttamiseen liittyvä tiedotus löytyy avointiede.fi -sivustolta.

Kansallisen avoimen tieteen koordinaatiomallissa on kolme tasoa: strategiaryhmässä tehdään päätöksiä, teemoittain jakautuvissa asiantuntija- ja työryhmissä valmistellaan asioita ja edistetään avointa tiedettä käytännön tasolla.

Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio (Ala-Kyyny)

Kiinnostavimpia uusia avauksia kotimaisella avoimen tieteen kentällä on syksyn aikana käynnistetty avoimen tieteen kansallinen koordinaatio. Tieteellisten seurain valtuuskunnan luotsaaman toiminnan tavoitteena on koota yhteen avoimen tieteen parissa tehtyä työtä ja toimijoita.

Toiminta on lähtenyt liikkeelle vauhdilla. TSV on järjestänyt suunnittelutilaisuuksia syyskuussa ja ensimmäiset Avoimen tieteen syyspäivät pidettiin marraskuussa Tieteiden talossa – kevätpäivät järjestetään Tampereella toukokuussa. Edellä mainittu avointiede.fi-sivustokin on avattu syksyn aikana.

Avoimen tieteen koordinaatiota toteutetaan kolmella tasolla: strategiaryhmässä, asiantuntijaryhmissä ja työryhmissä. Asioiden valmistelu ja käytännön työ tapahtuu asiantuntija- ja työryhmissä, päätökset ja linjaukset tehdään mm. yliopistojen johdosta koostuvassa strategiaryhmässä (ks. strategiaryhmän kokoonpano).

Asiantuntija- ja työryhmien työskentely jakautuu neljään pääteemaan (ks. kuva yllä):

  • Tiedeyhteisön avoimuus: Avoimuus on ollut aina osa vastuullista tiedettä, mutta teknologia (digitalisaatio) ja yhteiskunnallinen kehitys luovat tiedeyhteisölle odotuksia lisätä tutkimuksen avoimuutta ja vaikuttavuutta. → Lue lisää.
  • Julkaisemisen avoimuus: Avoimeen julkaisemiseen (open access) on sekä periaatteellisia (tieteen avoimuus) että käytännöllisiä (tiedon levitys) perusteita, mutta siihen liittyy myös joukko ratkaisua vaativia asioita, kuten kestävällä tavalla toteutettu rahoitus. → Lue lisää.
  • Tutkimusdatan avoimuus: Tutkimusaineistoihin pätevät pitkälti samat tieteen avoimuuteen ja edistämiseen liittyvät seikat kuin julkaisuihin, mutta sisältyy myös paljon haastavia erityiskysymyksiä esimerkiksi datanhallintaan, oikeuksiin ja pitkäaikaissäilytykseen liittyen. → Lue lisää.
  • Oppimisen avoimuus: Teknologinen kehitys tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen avaamiseen avointen verkkokurssien tai jaettujen opetusmateriaalien muodossa, mutta avaamiseen liittyy myös ratkaisua vaativia teknisiä, oikeudellisia ja kulttuurisia kysymyksiä. → Lue lisää.

Tutkija, jota yllä olevat teemat kiinnostavat, voi vaikuttaa siihen, mitä asioita teemojen sisällä nostetaan esille ja miten avointa tiedettä kehitetään. Osallistua voi kahdella tapaa:

  1. Asiantuntijaryhmiin osallistutaan oman asiantuntijuuden perusteella. Osallistuminen on avointa, ja se tapahtuu liittymällä kyseisen teeman asiantuntijaryhmään. → Lue lisää.
  2. Työryhmiin osallistutaan oman kiinnostuksen perusteella. Työryhmiä on tällä hetkellä kaikkiaan 16, ja ne toimivat asiantuntijaryhmien alaisuudessa. Tarkempia tietoja työryhmistä löytyy Avoin tiede -sivulla. Lue lisää.

Tutkijoiden osallistuminen on tärkeää avoimen tieteen kansallisen koordinaation onnistumisen kannalta. Osallistumalla tutkijoiden ääni pääsee parhaiten kuuluviin avoimen tieteen suuntaviivoista päätettäessä.

Tutkija voi vaikuttaa siihen, mitä asioita nostetaan esille ja miten avointa tiedettä kehitetään kansallisesti.

Kansallista koordinaatiota korostetaan myös huhtikuussa 2018 julkaistussa EU-komission suosituksessa tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä. Suositus nostaa esiin myös kansallisten toimintasuunnitelmien laatimisen tärkeyden, ja TSV on kerännyt syksyllä kommentteja avoimen julkaisemisen kansallisen strategian luonnokseen.

Plan S – vuoden 2018 OA-kliimaksi (Roinila)

Kuten edellisistä Think Open -blogipostauksista (7. syyskuuta ja 3. joulukuuta) on voinut aavistaa, kolmentoista eurooppalaisen tiederahoittajan cOAalition S:n antama Plan S -julistus on ollut syksyn 2018 puhutuin avoimen tieteen uutinen.

Suomessa julistuksesta tekee merkittävän se, että ensin Suomen Akatemia ilmoitti tukevansa sitä, ja myöhemmin perässä seurasi yliopistojen UNIFI-verkosto. Tämä taas antaa valtin käteen tiedekirjastojen FinElib-konsortiolle, joka saattoi vedota julistuksen vaatimuksiin neuvotellessaan kansallisista lisenssisopimuksista suurten kustantajien kanssa (ks. UNIFIn tuenilmaus).

Alkuperäinen julistus annettiin 4. syyskuuta ja sen tärkein sanoma oli se, että kaikki verovaroin tuotetut tutkimusartikkelit on saatava välittömästi avoimeksi 1.1.2020 lähtien kohtuullisilla kustannuksilla. Paljon sekä porua että innostusta herätti julistuksen lyhyt määräaika ja radikaalisuus – mm. APC-maksuille halutaan katto ja avoimet lisenssit otetaan käyttöön. Paljon keskusteltu hybridijulkaiseminen on myös määrä lähettää julistuksen myötä historiaan. Koska tiede on kansainvälistä, cOAlition S on pyrkinyt markkinoimaan julistusta myös Euroopan ulkopuolella.

Innostuksen lisäksi julistus herätti myös paljon kritiikkiä, mikä on varsin ymmärrettävää – lyhyessä pamfletissa on vaikea ottaa esiin kaikkia kompleksisen aiheen elementtejä. Ehkä eniten huolta herätti se, että julistuksessa vihreää avointa julkaisemista näytettiin pidettävän lähinnä arkistoratkaisuna eikä julkaisumuotona. Siten julistus ei ottanut kunnolla huomioon esimerkiksi preprint-julkaisuja, overlay-journaaleja tai uuden avoimen julkaisemisen infrastruktuurin luomista. Näytti siis siltä, että tulevaisuuden avoimuus rakentuisi vain täysin avoimen julkaisemisen varaan mikä taas on kallista, sillä lehtiä on vaikea kustantaa ilman kirjoittajamaksuja. Ongelmana joka tapauksessa on se, että avoimien julkaisukanavien vakiinnuttaminen vie paljon aikaa ja tiedestrategiat suosivat vakiintuneissa lehdissä julkaisemista.

Plan S oli esillä Helsingin yliopiston kirjaston Kuka omistaa julkaisusi? -tilaisuudessa. Tutkija Syksy Räsänen kommentoi Plan S:ää videon välityksellä. @Jussi Männistö

Paljon keskustelua herätti myös tavoite rankaista niitä tutkijoita, jotka eivät suostu Plan S:n vaatimuksiin, vaikka rahoitus on tullut yhdeltä cOAlition S:n jäseneltä. Suuret kustantajat olivat toki huolissaan voittomarginaalien vähenemisestä ja pienemmät kustantajat liiketoiminnan edellytyksistä. Tilannetta kuvaa se, että tällä hetkellä vain parikymmentä prosenttia kaikista tiedelehdistä täyttää Plan S:n vaatimukset.

Erityisesti nuorempien tutkijoiden parissa Plan S on saanut kannatusta. Toisaalta on myös tullut esiin suoranaista vastustusta. Muun muassa kemistien laatimassa avoimessa kirjeessä julistusta pidetään liian pitkälle menevänä ja epäreiluna nimenomaan kultaisen mallin painotuksen vuoksi. Hybridimallin mukana menee monta hyvää julkaisukanavaa ja APC-maksujen pelätään pikemmin nousevan kuin laskevan.

Näissä vastalauseissa ei ehkä ole riittävän hyvin huomioitu se, että Plan S:n yksi johtava periaate on se, että rahoittajat (ja jossain määrin yliopistot) vastaavat julkaisukustannuksista tutkijoiden sijaan. Suomessa on usein oikeutetusti nostettu esiin se ristiriita, että toisaalta OKM:n rahoitusmalli ohjaa julkaisemaan Julkaisufoorumin korkeimmille rankatuissa lehdissä, mutta näissä luokissa on vain vähän tai ei lainkaan avoimia julkaisuja.

Tilannetta kuvaa se, että tällä hetkellä vain parikymmentä prosenttia kaikista tiedelehdistä täyttää Plan S:n vaatimukset.

Jo tähänkin mennessä hyvin vilkas keskustelu, varsinkin Twitterissä, pääsi uudelle vaihteelle 27. marraskuuta, kun cOAlition S julkaisi kansainvälisen asiantuntijajoukon laatiman yksityiskohtaisen toimeenpanosuunnitelman luonnoksen. Suunnitelmassa muun muassa torpataan ensimmäisen julistuksen seurauksena syntyneet niin sanotut peilijulkaisut (printtilehden kanssa identtiset kultaiset OA-lehdet), laajennetaan lisenssivalikoimaa ja annetaan hieman lisäaikaa – vuoteen 2024 saakka – ja tarkempia ohjeita hybridilehtien siirtymiseen täysin avoimiksi lehdiksi. Toisaalta suunnitelmaluonnos sisältää varsin pitkälle meneviä vaatimuksia julkaisuarkistoille (esim. koneluettavuuden vaatimukset). Kaikkiaan toimenpidesuunnitelmaa voi kuitenkin pitää melko kattavana ja siinä otetaan hyvin huomioon saatu kritiikki.

Keskustelu kuitenkin jatkuu, sillä toimeenpanosuunnitelmaa voi kommentoida 1. helmikuuta saakka. On oletettavaa, että suuri osa kommentoinnista koskee sellaisia kipukohtia kuin aikatauluja, uutta infrastruktuuria, lisenssejä, sanktioita, julkaisuarkistoja, APC-maksukattoa, hybridijulkaisemisen avoimeksi siirtymisen yksityiskohtia ja toimeenpanon laajuutta – on esitetty huoli siitä, että suunnitelmaa jää vain Eurooppa-keskeiseksi, mikä luo tavallaan kahdet OA-markkinat ja voi vaikeuttaa kansainvälisten tutkimusprojektien työtä.

Suomen Akatemia on järjestänyt aiheesta kaksi keskustelutilaisuutta. (ks. tilaisuuksien tallenteet ja esitysmateriaalit). Ensimmäisessä Akatemian edustajat veikkasivat, että suunnitelma tulee vielä muuttumaan ja varmaankin myös vaatimukset lievenevät. Jäämme odottamaan mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää ja miten suuret kustantajat vastaavat haasteeseen.

OpenAIRE on koonnut viime vuotta yhteen uutiskirjeen muodossa: OpenAIRE Newsletter December 2018.

OpenAIRE ja EOSC (Koskinen)

Helsingin yliopiston kirjasto toimii kansallisena yhteistyötahona eurooppalaista avoimen tieteen infrastruktuuria rakentavassa OpenAIRE-yhteistyössä. Vuoden 2018 aikana merkittävimmät virstanpylväät olivat OpenAIRE Advance -hankkeen käynnistyminen, uuden portaalin julkistus ja pysyvän OpenAIRE-organisaation perustaminen.

OpenAIRE käynnistyi vuonna 2008, ja matkan varrella se on kasvanut 34 kansallisen NOAD-yhteistyötahon verkostoksi (NOAD = National Open Access Desk). OpenAIREn päätavoitteena on lisätä tieteellisen kommunikaation avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja edistää innovatiivisia ratkaisuja tutkimustiedon välittämiseen ja seurantaan. Kyseessä on peräkkäisten EU-hankkeiden jatkumo, jossa kuluneen vuoden aikana päättyi edellinen hankeosio OpenAIRE 2020 ja käynnistyi seuraava hanke OpenAIRE Advance.

Syyskuussa julkaistiin OpenAIREn uudistettu portaali, joka tarjoaa omat ohjausnäkymät tiedontuottajille, tutkimusrahoittajille ja tutkimushankkeissa toimiville. OpenAIRE-portaali on myös kanava tutkimustiedon etsimiseen: portaalissa on tiedot noin 28 miljoonasta julkaisusta, jotka on linkitetty 17 kansallisen ja kansainvälisen tutkimusrahoittajan hanketietoihin.

Lokakuussa lanseerattiin OpenAIREn pysyvä organisaatio, jonka perustajajäseniä ovat monet OpenAIRE-yhteistyössä mukana olevat organisaatiot. Jatkossa jäsenyys on avoin uusillekin organisaatioille, joten toimijoiden määrä OpenAIREn piirissä voi kasvaa entisestään.

OpenAIRE on myös yksi kehitteillä olevan EOSC-portaalin palveluntarjoajista. EOSC (European Open Science Cloud) on Euroopan komission kunnianhimoinen hanke, jonka tarkoituksena on edistää datan liikkuvuutta yli maiden ja tieteenalojen rajojen, ja siten parantaa tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta osana EU:n digitaalisia sisämarkkinoita.


Mika Holopainen
tietoasiantuntija, avoimen tieteen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto
ORCID: 0000-0002-8829-2540

Juuso Ala-Kyyny
tietoasiantuntija, avoimen tieteen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto
ORCID: 0000-0002-2200-3777

Markku Roinila
tietoasiantuntija, avoimen tieteen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto
ORCID: 0000-0002-2456-2740

Kimmo Koskinen
kehityspäällikkö, tietoasiantuntija, avoimen tieteen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto
ORCID: 0000-0001-9772-6366

2 vastausta artikkeliin “Sanoista suunnitelmiin ja kohti tekoja – avoimen tieteen vuosikatsaus 2018”

  1. ”Näissä vastalauseissa ei ehkä ole riittävän hyvin huomioitu se, että Plan S:n yksi johtava periaate on se, että rahoittajat (ja jossain määrin yliopistot) vastaavat julkaisukustannuksista tutkijoiden sijaan.”

    Eli hattu kourassa laitosjohtajan puheille, kun on artikkeli julkaisuvaiheessa? (Tai vielä pahempaa: yliopistobyrokraatin tai bibliometriikasta huumaantuneen kirjaston edustajan puheille?) Voi itku ja hampaiden kiristys.

    Miksi tätä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn ”tietoasiantuntijoiden” toimesta?

    1. Hei,

      Mikäli kirjoittajamaksut eivät ole optio (esim. rahoittajan tai laitoksen maksamana), on mahdollista rinnakkaistallentaa lehdessä julkaistu artikkeli (ns. vihreä OA). Se on maksuton, Suomen akatemian hyväksymä avoimen julkaisemisen muoto (ns. vihreä OA). Avointa tiedettä on pyritty edistämään jo noin kahdenkymmenen vuoden ajan ja tuloksiakin on saavutettu – tällä hetkellä HY:ssä tuotetuista tutkimusjulkaisuista noin 40% on saatavissa avoimesti. Plan S on eurooppalaisten tiederahoittajien (mm. Suomen akatemia ja EU:n komissio) ajama hanke. Lopuksi vielä tietoa tiedekuntien tuesta avoimeen julkaisemiseen: http://libraryguides.helsinki.fi/kirjoittajamaksut/rahoitus

Kommentit on suljettu.