Jalkautunut, avoin opetus ja yliopiston vaikuttavuus: Opiskelijat avoimen tiedon tuottajina yhteiskunnassa

Keskustelu tieteen avoimuudesta keskittyy tyypillisesti julkaisuihin ja tutkimusaineistoihin. Korkeakouluilla on myös toinen varsin tärkeä tehtävä: opetus. Yliopiston kursseilla opetellaan paitsi tietosisältöjä ja analyyttista ajattelua, myös valmistetaan opiskelijoita toimimaan yhteiskunnassa. Siksi myös opetuksen käytännöt liittyvät keskeisesti yliopistojen sekä kolmanteen tehtävään ettö tiedon avoimuuteen. Avoimuudesta ponnistava opetus voisi rakentua enemmän avoimelle, julkiselle tiedontuotannolle. Tällainen opetus kasvattaa kriittisesti ajattelevia, aktiivisesti viestiviä kansalaisia avoimempaan yhteiskuntaan.

Teksti: Salla-Maaria Laaksonen & Konsta Happonen

Yliopistojen niin sanottu kolmas tehtävä on ollut tehdä yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja tuottaa tutkittua tietoa yhteiskunnan toiminnan ja päätöksenteon tueksi. Perinteisimmillään tämä tarkoittaa vaikkapa mediassa kommentoivia tutkijoita tai professoreita antamassa lausuntoa eduskunnassa – siis tiedeviestintää. Yliopisto voisi kuitenkin tuottaa tietoa yhteiskunnan käyttöön myös muuten kuin näitä institutionalisoituneita kanavia pitkin.

Yliopiston toinen tärkeä tehtävä on ”antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta” (Yliopistolaki 558/2009 2§). Yliopisto-opetus pohjautuu yhä tutkimustiedolle, mutta sen eetos on vuosien saatossa muuttunut. Nykyinen yliopistopedagogiikka kannustaa yksisuuntaisten, tietoa siirtävien luentojen asemesta aktivoivaan opetukseen, joka korostaa opiskelijoiden omaa roolia oppijoina ja tiedontuottajina. Tämä tarkoittaa käytännössä usein soveltavia tehtäviä, ryhmätöitä, analyyttista tekstin tuottamista ja oman toiminnan reflektointia.

Nykyinen yliopistopedagogiikka kannustaa yksisuuntaisten, tietoa siirtävien luentojen asemesta aktivoivaan opetukseen, joka korostaa opiskelijoiden omaa roolia oppijoina ja tiedontuottajina.

Nyky-yliopistossa peräänkuulutetaan myös työelämätaitoja ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Opiskelijoista tulisi kasvattaa paitsi alansa tiedollisia asiantuntijoita, myös aktiivisia kansalaisia, jotka osaavat toimia yhteiskunnassa yhteisen hyvän eteen. Jotta tämä onnistuisi, avoimuuden kulttuuria ja yhteiskuntaan jalkautumista olisi hyvä tuoda keskeisemmäksi osaksi yliopiston opetusta. Tässä erilaiset digitaaliset tiedontuotannon ja jakamisen avoimet välineet ovat avainasemassa.

Opetus on tiedon tuotantoa

Yliopiston opetukseen liittyvät tehtävät ovat usein kirjallisia tuotoksia, jotka työstetään varsin yksityisesti ja jaetaan ainoastaan opettajan tai korkeintaan toisten kurssilaisten kanssa. Samalla tehtävät ovat usein mainioita koosteita tutkitusta tiedosta tai analyyttisia, pohdiskelevia tekstejä yhteiskunnallisista teemoista. Ne ovat todennäköisesti helpommin luettavassa muodossa kuin tiedeyleisölle suunnattu tieteellinen teksti. Näitä tuotoksia voisi jakaa enemmän avoimesti ja julkisesti.

Opiskelijoiden kirjalliset tuotokset ovat usein mainioita koosteita tutkitusta tiedosta tai analyyttisia, pohdiskelevia tekstejä yhteiskunnallisista teemoista. Ne ovat todennäköisesti helpommin luettavassa muodossa kuin tiedeyleisölle suunnattu tieteellinen teksti. Näitä tuotoksia voisi jakaa enemmän avoimesti ja julkisesti.

Tällaista opetuksen avoimeksi tekemistä voisi kutsua vaikkapa opetuksen ja oppimisen jalkautumiseksi yhteiskuntaan. Opetuksen avoimuudesta ja jalkautumisesta hyötyy paitsi yhteiskunta lisääntyvän tiedon myötä, myös opiskelija, joka saa tärkeitä taitoja yhteiskunnassa toimimiseen. Jalkautuneessa, avoimessa opetuksessa toteutuvat tiedon demokratisointi, sivistyksen ihanne ja hyvän yhteiskunnan rakentaminen.

Jalkautuneeseen, avoimeen opetukseen useita keinoja

Avoimista ovista seuraa toki myös vastuuta ja reunaehtoja. Opetuksen avoimuudesta käyty keskustelu on painottunut toistaiseksi lähinnä oppimateriaalieihin tai luentojen avoimuuteen. Niiden osalta on todettu, että jakamisen ja avoimuuden täytyy tapahtua reilusti ja kaikkien oikeuksia kunnioittaen, myös tekijänoikeuksia. Sama periaate on tärkeä pitää mukana myös opetuksen osana tehtävien tuotosten kohdalla – tuotettavat tekstit ovat opiskelijoiden teoksia, ja heillä on oikeus päättää niiden leviämisestä. Opettaja tuskin voi pakottaa opiskelijoita tuottamaan tietoa avoimesti ja julkisesti, mutta ainakin siihen voi kannustaa.

Tuotettavat tekstit ovat opiskelijoiden teoksia, ja heillä on oikeus päättää niiden leviämisestä.

Avoimesti käytössä olevat verkkotyökalut ja tiedonrakentelun alustat tarjoavat paljon vaihtoehtoja ja mahdollistavat esimerkiksi sen, ettei tehtäviä tarvitse julkaista omalla nimellään. Myös ryhmätehtävät ovat mahdollisia ja pedagogisesti hyödyllisiä ja perusteltuja. Itse olen kursseillani muun muassa kannustanut opiskelijoita muokkaamaan WIkipediaa, viestimään kurssin teemoista Twitterissä ja työstämään reflektiopäiväkirjoja eri sosiaalisen median kanaviin. Kaikki tehtävät on halutessaan saanut tehdä myös nimimerkin takaa.

Oma kokemukseni on ollut, että tällainen pieni julkisuus kannustaa opiskelijoita tekemään parempia tuotoksia. He ovat myös itse kokeneet formaattikokeilut valtaosin positiivisena mahdollisuutena. Parhaimillaan avoimesti tehdyistä tehtävistä tulee opiskelijalle itselleen digitaalista näkyvyyttä, josta voi olla hyötyä myös vaikkapa työnhaussa.

Muutamia esimerkkejä jalkautuneesta opetuksesta omilta ja muiden kursseilta:

  • Petro Poutasen organisaatioviestinnän kurssilla opiskelijaryhmät koostivat käsitellyistä aiheista tiivistyksiä blogimuodossa.
  • Jukka Kortin yhteiskuntahistorian kurssilla tuotettiin yhteisesti tietoa Wikipediaan. Katso myös Wikipedian oma ohjesivu opettajille
  • Opettamani tiedeviestinnän kurssin keskustelulle sovittiin aihetunniste Twitteriin, jolloin luentojen teemat ja aiheet levisivät verkossa. Kurssin taustakanavana aloittanut #tiedesome levisi näin yleiseen käyttöön.
  • Myös allekirjoittaneiden tässä blogissa aiemmin tekemä ehdotus avoimen lähdekoodin projektien työstämisestä osana kurssia on selkeää jalkautumista.
  • Lisää vinkkejä vanhassa blogikirjoituksessani Avoimen yliopiston blogissa.

Teksti: Salla-Maaria Laaksonen
Ideointi, kommentointi, editointi: Salla-Maaria Laaksonen & Konsta Happonen


VTT Salla-Maaria Laaksonen (TUHAT, ORCID, @jahapaula) on viestinnän ja teknologian tutkija Kuluttajatutkimuskeskuksessa Helsingin yliopistossa.  Laaksonen opettaa viestinnän ja tiedeviestinnän kursseja valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja avoimessa yliopistossa. Hän kuuluu Think Open -blogin toimitusneuvostoon.

Konsta Happonen (TUHAT, ORCID, @Koalha) on tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolla. Hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen edistämiseen Suomessa. Happonen kuuluu myös keväällä 2019 perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.

One Reply to “Jalkautunut, avoin opetus ja yliopiston vaikuttavuus: Opiskelijat avoimen tiedon tuottajina yhteiskunnassa”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *