”Oppimisen ja opetuksen avoimuutta rakennetaan yhteistyöllä” – yhteenveto Open Access -viikon webinaarista

Avointen oppimateriaalien tekijänoikeudet, verkkokurssien pedagogiikka, avoimet opetuskäytännöt, kurssialustat ja materiaalien tallennuspaikat, datan hyödyntäminen opetuksessa, avoimen opetuksen laatu ja opetuksen kautta meritoituminen. Siinä aiheita, jotka nousivat esiin Helsingin yliopiston kirjaston Open Access -viikon webinaarissa. Tämä blogiartikkeli summaa avointa opetusta ja oppimista käsitelleen webinaarin sisällön.

Kirjaston webinaari keräsi parhaimmillaan 55 osallistujaa. Kuva: Minna Suikka

Avoin opetus ja oppiminen oli päättyneen Open Access -viikon pääteema ja Helsingin yliopiston kirjaston 22. lokakuuta järjestämän webinaarin aihe. Yli 50 osallistujaa kerännyt ”Oppimisen ja opetuksen avoimuutta rakennetaan yhteistyöllä” -webinaari tarjosi tunnin aikana useita näkökulmia aiheeseen, joka perusidealtaan on tuttu entuudestaan.

”Avoin opetus ei ole uusi asia. Opetuksen ja koulutuksen peruslähtökohtia on ollut se, että tietoja, taitoja ja näkemyksiä jaetaan kaikille. Nyt digitaaliset välineet tuovat siihen uusia mahdollisuuksia”, kirjaston tietoasiantuntija Kati Syvälahti kiteytti.

Keskustelemassa olivat Syvälahden ohella pedagoginen yliopistonlehtori Jokke Häsä ja matematiikan maisteriopiskelija Vivi Hyttinen sekä tuoreet Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnon saajat, tutkijatohtori Laura Riuttanen (Ilmakehätieteiden keskus) ja tietojenkäsittelytieteen osastoa edustava kandiohjelman johtaja ja opintoesimies Kjell Lemström. Tapahtuman juonsi tietoasiantuntija Päivi Helminen yliopiston kirjastosta.

Tämä blogiartikkeli kokoaa teemoittain yhteen webinaarin sisällön, ja pyrkii samalla tarjoamaan käytännönläheisen johdatuksen avoimeen opetukseen ja oppimiseen. Artikkelin teemoja ovat:

Esimerkkejä avoimista oppimateriaaleista

Avoimen opetuksen ja oppimisen keskeisiä käsitteitä ovat avoimet oppimateriaalit ja avoimet opetuskäytännöt. Näistä materiaalit ovat olleet paljon esillä, muun muassa kansallisessa linjaustyössä.

”Avoimet oppimateriaalit ovat maksuttomia ja mahdollisimman vähin rajoituksin opetuksen ja oppimisen käyttöön annettuja materiaaleja. Ne voivat olla esimerkiksi kurssikirjoja tai kokonaisia kursseja. Ja ne voivat olla myös materiaaleja, joita opiskelijat tuottavat kurssin aikana. Ulkomailta löytyy esimerkkejä open textbook -työkaluista, joissa kurssikirja toteutetaan kurssin aikana yhdessä”, Syvälahti mainitsee.

Hyviä esimerkkejä avoimista kursseista tarjoavat avoimen tieteen palkitut. Laura Riuttanen vetää ilmasto- ja kestävyys teemoihin liittyvää Climate University -korkeakouluverkostoa, jolla on yhdeksän kaikille avointa verkkokurssia, sekä koordinoi kaikille avointa Ilmasto.nyt-kurssia.

Tietojenkäsittelytieteen osasto tarjosi ensimmäiset ohjelmoinnin MOOC-kurssit (massive open online course) vuonna 2011. Sittemmin tarjonta on laajentunut, ja esimerkiksi ensimmäisen vuoden opinnot ovat kaikille avoimia (ks. myös DEFA – Digital Education For All ja FMSEI – Flexible Study Modules in Software Engineering and ICT). Avoimia kursseja suorittamalla voi nykyään saada myös opiskelupaikan tietojenkäsittelytieteessä.

Tekijänoikeuksiin tarvitaan koulutusta

Oppimateriaalien jakamisessa käyttöoikeuksien määrittely on avainasia. Vivi Hyttinen mainitsee kursseilla kiertävistä luentomateriaaleista, jotka ovat jääneet edellisiltä vetäjiltä – ikään kuin avoimesti – elämään. Jokke Häsä tunnistaa ilmiön.

”Siinä ei ole ollut mitään struktuuria eikä kukaan ole miettinyt lisenssejä. Materiaalin levittämistä rajoittaa, jos ei ole ohjeistusta, miten sitä on tarkoitus käyttää”, Häsä toteaa.

”Minulla on toive Helsingin yliopistolle: opettajia pitäisi kouluttaa tekijänoikeuksiin liittyen. Millaisia materiaaleja he saavat käyttää opetuksessa ja miten niitä voi jakaa avoimesti?” Laura Riuttanen ehdottaa.

”Kirjastossa on tekijänoikeuksiin liittyvää asiantuntemusta, esimerkiksi Creative Commons -lisensseihin liittyen, ja yritämme edistää tietoisuutta niiden käytöstä. Tekijänoikeudet ovat tosi merkittävä juttu, kun aletaan miettiä avoimuutta, ja kirjastossa autetaan näiden asioiden kanssa”, Syvälahti toteaa.

 

Kirjaston kokoama ”Avoin tiede opetuksessa” -sivu vastaa moniin opettajia askarruttaviin kysymyksiin. Myös avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa tehty opas auttaa opettajaa muun muassa tekijänoikeusasioissa.

Miten päästä alkuun?

Tutkijatohtori Niina Mononen farmasian tiedekunnasta toi webinaarikeskusteluun kysymyksen avointen verkkokurssien ja kurssialustojen löytymisestä.

”Olemme käyttäneet vielä aika vähän MOOC-kursseja, mutta heränneet siihen ajatukseen. Olemme evaluoineet esimerkiksi Coursera-kursseja ja Helsingin yliopiston MOOC-kursseja. Mistä muualta löytäisi tietoa kursseista?” Mononen kysyy ja saa Lemströmiltä heti vinkin englantilaisesta FutureLearnista.

Kurssialustojen ohella myös kurssimateriaalien, kuten luentokalvojen tai -videoiden, tallennuspaikka on ratkaiseva, kun opetusta avataan. Keväällä lanseerattu Avointen oppimateriaalien kirjasto (Aoe.fi) palvelee tässä korkeakouluja – alkusyksystä julkaistiin tallennuksen käyttöohjeet.

”Meillä on tarkoitus linkittää kaikki Climate University -materiaalit Aoe.fi-sivustolle”, Riuttanen mainitsee.

Tietojenkäsittelytieteessä Avoimien oppimateriaalien kirjastoa ei ole toistaiseksi hyödynnetty kurssien tallentamiseen ja jakamiseen.

”Meillä on oma alusta, jonka päälle rakennamme kurssit ja jossa ne ovat saatavilla. Jos vie moneen paikkaan, hallinta tulee hankalaksi. Tietysti voi linkittää, mutta silloin on muistettava katsoa, että linkki on varmasti oikea”, Lemström toteaa.

Avointa dataa ja julkaisuja opetukseen – mistä?

Tutkimuskoordinaattori Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitoksesta nosti keskusteluun opetuksessa käytettävän avoimen datan.

”Jos halutaan tuottaa dataa opetusta varten, datan on oltava sellaista, että opettajat suostuvat ja haluavat sitä käyttää. Olemme juuri tekemässä tästä ohjeistusta opettajille”, Lassila-Perini sanoo.

Mistä dataa sitten löytyy? Avointa dataa on runsaasti saatavilla, kun vain tietää mistä etsiä. Helpointa on aloittaa eri tieteenalojen datarepositorioita yhteenkokoavista hakupalveluista tai omien tieteenalojen repositorioista:

  • Re3data luetteloi tiedot kansainvälisistä data-arkistoista niiden kuvailutietojen perusteella.
  • Etsin-hakupalvelu kokoaa yhteen tietoa kotimaisista tutkimusaineistoista eri tieteenaloilta.

Webinaarissa kysyttiin myös, mistä voisi saada kootusti tietoa avoimista tieteellisistä julkaisuista. Keväällä avatun Tiedejatutkimus.fi-sivun julkaisuhaku tarjoaa kotimaisen vaihtoehdon, CORE puolestaan haravoi laajasti maailmalta löytyvää julkaisutietoa.

Avoimet opetuskäytännöt

Oppimateriaalien ohella avoimeen opetukseen ja oppimiseen kuuluvat avoimet opetuskäytännöt, joilla tarkoitetaan sekä opetusmenetelmiä että laajemmin sitä kontekstia, jossa opetuksen avoimuutta toteutetaan.

”On mietittävä, miten opettajat ottavat materiaaleja käyttöön ja miten opetuskäytäntöjä jaetaan avoimesti: opetussuunnitelmat, osaamistavoitteet, arviointimenetelmät ja palautekäytännöt”, Kati Syvälahti listaa.

Perustana on se, mitä yliopistopedagogiikassa opetetaan heti alkukursseilta lähtien: linjakas opetus. Eli kaikki, mitä opetuksessa on mukana, on linjassa keskenään.

”Keskeistä ovat myös opetusmenetelmät. Ajatus on se, että oppija on keskiössä. Voidaan käyttää vertaisoppimista tai itsearviointia, jotka mahdollistavat sen, että opetus on avointa kaikille. Perustana on se, mitä yliopistopedagogiikassa opetetaan heti alkukursseilta lähtien: linjakas opetus. Eli kaikki, mitä opetuksessa on mukana, on linjassa keskenään”, Syvälahti toteaa.

Vivi Hyttinen on tehnyt matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen kursseja, joissa useimmat materiaalit ovat olleet vapaasti saatavilla. Myös menetelmissä on hyödynnetty avoimen tiedontuottamisen keinoja.

”Kurssista riippuen on ollut myös avoimia opetusmenetelmiä, esimerkiksi tehostettu kisälliopetus, jossa opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan. Kisälliopetuksessa raamit ja tietyt tehtävät on annettu, mutta opettamisessa on paljon vertaisopettamista ja -arviointia mukana”, Hyttinen kertoo.

Avoimen opetuksen laatu

Opetuksen laatu on ydinasia riippumatta opetuksen avoimuudesta. Webinaarissa laatua tarkasteltiin erityisesti opetuksen vuorovaikutuksen ja menetelmien näkökulmasta.

”Avoimessa opetuksessa paljon näkyvyyttä saavat avoimet verkkokurssit. Ne ovat usein aika ohjattuja. Opeteltava aines on mietitty valmiiksi, ja kurssin runko on automatisoitu, jolloin opiskelija voi sen helposti itsenäisesti suorittaa, ehkä jopa ilman opettajaa. Mitä enemmän mennään tähän suuntaan, sitä vähemmän on mahdollisuuksia tuoda ad hoc -pedagogiikkaa kurssille. Verkkokurssi saattaa siis olla hyvin avoin, mutta kuitenkin ylhäältä ohjattu sen automatiikan kautta”, Jokke Häsä toteaa.

Avoimessa opetuksessa paljon näkyvyyttä saavat avoimet verkkokurssit. Ne ovat usein aika ohjattuja. Mitä enemmän mennään tähän suuntaan, sitä vähemmän on mahdollisuuksia tuoda ad hoc -pedagogiikkaa kurssille.

Satojen tai tuhansien opiskelijoiden kursseilla vuorovaikutus ja avoimuus vaativat aivan erityistä huomiota. Ratkaisujakin on mietitty.

”Zoomissa opiskelijat on helppo jakaa keskustelemaan pienryhmissä keskenään. Luulen, että verkkoympäristöön siirtyminen luo lisää vuorovaikutusta kurssillemme”, Riuttanen arvioi.

”Meillä käyttäjämäärät ovat hirvittävän suuria ja kurssit ovat jatkuvasti auki. Olemme ratkaisseet asian vertaisarvioitavilla tehtävillä. Tämä vaatii riittäviä käyttäjämääriä, jotta omaan tekstiin saa tarpeeksi nopeasti palautetta. Pienemmilläkin kursseilla vertaisarviointia voidaan tehdä – kurssi pitää vain aikatauluttaa niin, että sinne kerääntyy tarpeeksi opiskelijoita samaan aikaan”, Lemström kertoo.

”Tässä on käynnissä kahdenlaista keskustelua. Toisaalta halutaan tuottaa kursseja kaikille avoimeksi, mikä on hienoa. Mutta on tärkeää muistaa myös toinen asia: osa yliopiston opetuksesta tapahtuu paikan päällä eikä kaikkea ole mahdollista tuottaa avoimesti kaikille. On silti tärkeää, että kursseilla, jotka eivät ole kaikille avoimia, olisi avoimuutta käytänteissä mukana”, Vivi Hyttinen summaa.

Osa yliopiston opetuksesta tapahtuu paikan päällä eikä kaikkea ole mahdollista tuottaa avoimesti kaikille. On silti tärkeää, että kursseilla, jotka eivät ole kaikille avoimia, olisi avoimuutta käytänteissä mukana.

”Oletteko meritoituneet?”

Webinaarin loppupuolella keskusteluun tulivat mukaan myös opettajan kannusteet – mukaan lukien ansaintamahdollisuudet – ja meritoitumisen näkökulma.

Elements of AI on Kjell Lemströmin mukaan esimerkki kurssista, jolla olisi voitu tehdä bisnestä. Tavoitteet olivat kuitenkin avoimessa opetuksessa ja tekoälyyn liittyvän tietoisuuden lisäämisessä.

”Taloudellista palautetta ei varmaan monellekaan tule, mutta voi tulla meritoitumista tai uralla edistymistä. Vai tuleeko? Oletteko meritoituneet?” Päivi Helminen kysyy.

”Saimme hienon palkinnon, kiitos siitä! Vähän liian harvassa ovat opetuspalkinnot tai opetukseen liittyvä arvostaminen ylipäätään korkeakoulumaailmassa”, Laura Riuttanen toteaa.

”Erittäin harvassa on palkitseminen ja meritoituminen niin, että se oikeasti merkitsisi uralla, jos on tehnyt jotain opetuksen eteen. Lähiympäristössä ja kollegoiden kesken voi olla se, jolta kaikki tulevat kysymään ja joka opastaa kaikkia ympärillä olevia. Opetuksen arvostus pitäisi saada nousuun”, Jokke Häsä sanoo.

Tutkimuskoordinaattori Ari Asmi Ilmakehätieteiden keskuksesta veti matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa avoimen tieteen ryhmää, joka julkaisi suosituksensa hiljattain. Opettajien meritoitumista tarkasteltiin myös.

”Ihmiset keskittyvät asioihin, jotka parantavat omaa urakehitystä. Sen takia suosittelimme, että ainakin kehityskeskusteluissa ja rekrytapahtumissa otettaisiin huomioon kaikki tutkimustuotokset, jollaisena pidimme myös opetusmateriaaleja. Tietysti eri viroissa otetaan eri asioita huomioon”, Asmi sanoo.

Suosittelimme, että ainakin kehityskeskusteluissa ja rekrytapahtumissa otettaisiin huomioon kaikki tutkimustuotokset, jollaisena pidimme myös opetusmateriaaleja.

Motivoitunut ja motivoiva opettaja on myös rahanarvoinen seikka, koska tutkintojen painoarvo kasvoi opetus- ja kulttuuriministeriön uudessa rahoitusmallissa 19 prosentista 30 prosenttiin.

”Kun on hyvä luennoitsija, joka osaa motivoida, miksi jokin asia tehdään, ja opetusmenetelmä on opiskelijalähtöinen, on helpompaa pysyä kurssilla mukana. Tämä pitäisi ehdottomasti ottaa rekrytoinnissa huomioon. Jos halutaan saada opiskelijat valmistumaan, on oltava motivoituneita opettajia. Se on opiskelijan kannalta todella tärkeää”, Vivi Hyttinen toteaa.

Miten jatketaan – kolme näkökulmaa

Webinaarin etenemistä seurattiin myös kirjaston Instagram-tarinassa (@helunilib).

Lähtökohtana opetuksen avaamisessa on se, että opettajat kokevat sen mielekkääksi.

”Opetuksen yhteisöllisyys on tärkeää opettajien motivaation kannalta. Siihen opetuksen avoimuus tuo lisää työkaluja. Kehitämme yhdessä oppimateriaaleja, esimerkiksi Ilmasto.nyt-kurssilla. Vertailemme kurssikäytänteitä ja millaista palautetta on tullut eri tehtävistä. Se on hyödyllistä, ja lisää opettamisen motivaatiota”, Laura Riuttanen sanoo.

Opettajien akatemian puheenjohtajana ensi vuonna aloittava Jokke Häsä listaa kolme keskeistä pointtia jatkon kannalta: tietoisuus, struktuurit ja arvostus.

”Tietoisuus siitä, mitä kaikkea avoimeen opetukseen ja oppimiseen liittyy – paitsi materiaaleja myös opiskelijoiden toimijuuden vahvistamista erilaisin menetelmin. Struktuurit: että voitaisiin jakaa materiaaleja helposti ja ottaa käyttöön myös toisten materiaaleja ja myös menetelmiä ja ohjeistuksia. Ja sitten se, mistä jo puhuinkin, että opetusta arvostettaisiin meritoitumisessa ja rekrytoinnissa”, Häsä sanoo.

Yliopiston kirjaston palvelujohtaja Pälvi Kaiponen poimi webinaarista eväitä kirjaston tarjoamien palveluiden kehittämiseen.

”Kirjasto on tulevan kauden toimeenpanosuunnitelmassaan nostanut esiin erityisesti digitaalisen toimintaympäristön tarvitseman tuen. Olemme käyneet keskustelua yliopiston henkilöstökoulutuksen kanssa siitä, millaisella työnjaolla kirjasto voisi jatkossa tarjota enemmän tukea opettajille muun muassa juridisissa kysymyksissä, jotka ovat kaikin tavoin keskiössä avoimen tieteen kentällä”, Kaiponen toteaa.

Kiitos Kati Syvälahdelle ja Tanja Lindholmille tätä artikkelia koskevista kommenteista ja Minna Suikalle kuva-avusta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *