Helsingin yliopiston kirjasto järjestää 19. 10. klo 10-12 elokuvanäytöksen avoimesta tieteestä Kaisa-kirjaston Kaisa-salissa (Fabianinkatu 30, 7. kerros, 7062).
Jatka lukemista ”Avoin elokuva: Paywall – The Business of Scholarship”
Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Helsingin yliopiston kirjasto järjestää 19. 10. klo 10-12 elokuvanäytöksen avoimesta tieteestä Kaisa-kirjaston Kaisa-salissa (Fabianinkatu 30, 7. kerros, 7062).
Jatka lukemista ”Avoin elokuva: Paywall – The Business of Scholarship”
Avoimen tieteen koulutusyhteistyöpilotti on kartoittanut avoimen tieteen opetuksen keinoja Kumpulan, Viikin ja Keskustan tieteenaloilla. Keväällä alkanut pilotti pyrkii tuomaan eri alojen käytäntöjä kaikkien käyttöön.
Helsingin yliopiston tutkijoilla on ollut keväästä lähtien mahdollisuus anoa EU:n tilastotoimiston Eurostatin mikrodatoja käyttöön. Yhteiskuntatieteiden tutkijat Reijo Sund, Antti Kaihovaara ja Ville-Veikko Pulkka kertovat tutkimusluvallisten aineistojen – ”suljettujen avointen aineistojen” – erityispiirteistä ja Eurostatin datan käyttömahdollisuuksista.
What does a great data management plan (DMP) look like? The DataSupport at the University of Helsinki is regularly asked for examples and models of good plans. Here are the best pieces of advice for a researcher to create a great DMP.
Jatka lukemista ”Creating a brilliant data management plan (DMP)”
Millainen on hyvä aineistonhallintasuunnitelma (=datanhallintasuunnitelma, data management plan, DMP)? Esimerkkejä ja malleja hyvistä suunnitelmista toivotaan jatkuvasti. Tässä blogitekstissä annetaan kymmenen neuvoa erinomaisen suunnitelman tekemiseen.
Jatka lukemista ”Nerokkaan aineistonhallintasuunnitelman tekeminen”
Mitä datan avaaminen tarkoittaa käytännössä? Mitä se vaatii? Mikä rooli on käyttäjillä? Millaisia ongelmia matkan varrella on ratkaistava? Seismologian instituutissa toteutettu OpenFIRE-hanke toi esiin sekä datan avaamisen vaatiman työn ja osaamisen että ne kipupisteet, joita eteen tulee. Prosessin lopputulos, OpenFIRE-palvelun täysversio, julkaistiin tänä kesänä.
What is the opening of data in practice? What does it require? The OpenFIRE project at the Institute of Seismology highlights the work and expertise needed to open research data, and it also reveals the problems that come along the way.
Ratkaisevaa eri tieteenaloilla on osoittaa se, että avoimen tieteen käytännöt ovat parempi tapa tehdä tiedettä – tätä kautta kulttuuri muuttuu. Näin toteaa Open Data Champions -tunnustuksella palkittu Mikko Tolonen, joka on raivannut tietä avoimille käytännöille humanistisen tutkimuksen puolella.
Datan jakamisen on oltava tutkijalle helppoa ja palkitsevaa, jotta avoimuus yleistyisi, toteaa Open Data Champions -tunnustuksella palkittu Ari Asmi. Asmille avoimessa datassa on kysymys tutkijantyön ja -uran edistämisen lisäksi tieteen periaatteiden toteutumisesta: avoimuus on tieteen edellytys. Läpinäkyvyys on erityisen tärkeää, kun tutkimukseen kohdistuu poliittista painetta.
Julkisin varoin tuotetun datan saatavuuteen liittyvät monenlaiset esteet – ja datan hyödyntämisen mahdollisuudet – saivat maantieteilijä Tuuli Toivosen aikoinaan kiinnostumaan avoimesta datasta. Open Data Champions -tunnustuksella palkitun Toivosen mukaan tutkijoiden koulutuksessa pitäisi jo varhaisessa vaiheessa kiinnittää huomiota datan jakamisen käytäntöihin.