Open data needs to be both available and accessible – interview with Ivo Neefjes

”To maintain faith in scientific institutions, our data needs to be available for public and journalistic scrutiny”, says researcher Ivo Neefjes (University of Helsinki). In this interview, he stresses the need to make research data accessible for other researchers with sufficient metadata. Neefjes is attending the event ”Open Science Afternoon 2021 – Open Data Matters” where he is presenting Molecular Clusters video, that won Science journal’s Dance Your PhD competition in the spring.

Jatka lukemista ”Open data needs to be both available and accessible – interview with Ivo Neefjes”

Open data contributes to the advance of science – interview with Antti Karkman

”Personally for me open research data is an enormous opportunity to do research and answer questions others have not yet asked”, says microbiologist Antti Karkman (University of Helsinki). In this short interview, he speaks on the advantages of open data in his own research and the research in general. Karkman is one of the speakers at ”Open Science Afternoon 2021 – Open Data Matters”.

Jatka lukemista ”Open data contributes to the advance of science – interview with Antti Karkman”

Millaista asiantuntemusta tutkimuksen datanhallinnan tueksi tarvitaan? Katsaus RDM-foorumin esityksiin

Tutkimusdatan merkitys ja rooli osana tutkimusta vahvistuu, mutta millaisia palveluita ja millaista asiantuntemusta tutkijoiden tukena on tutkimusdataan liittyvissä kysymyksissä? Data-asiantuntijoiden (data steward) ammatillinen rooli ja eri maiden käytännöt olivat esillä kaksipäiväisessä Research Data Management Forum (RDMF) -tapahtumassa. Tässä blogiartikkelissa luodaan tiivis katsaus pääpuheenvuoroihin ja muihin esityksiin, ja pohditaan data-asiantuntijuuden ydinkysymyksiä, kuten tehtävänkuvia, koulutusta ja roolia nykyisessä muutostilanteessa.

Jatka lukemista ”Millaista asiantuntemusta tutkimuksen datanhallinnan tueksi tarvitaan? Katsaus RDM-foorumin esityksiin”

16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset

Kotimaisten tiedelehtien rahoitus, tutkimusdatan linjaus, kirjojen avoimuus ja avoimuuden hinta. Siinä muutamia aiheita Think Open -blogin puolivuotiskatsauksesta, joka kokoaa pääteemojen ohella yhteen alkuvuoden luku- ja kuunteluvinkit ja avointa tiedettä hyödyntävät tutkimusesimerkit.

Jatka lukemista ”16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset”

What are the features of a good research data policy? University of Helsinki guidelines to be updated this year

The University of Helsinki is currently updating its research data policy. In this Think Open blog post, members of the working group responsible for the update share their views regarding the needs and goals of the new data policy. Their responses indicate that the key goal is for the shared data policy to facilitate the work of researchers in a concrete way, taking the special nature of research fields and research datasets into account. The respondents also agree on the need for clear guidelines and the definition of responsibilities. The importance of services as part of the guidelines is also noted. The UH policy draft is now opened for commentary.

Jatka lukemista ”What are the features of a good research data policy? University of Helsinki guidelines to be updated this year”

Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna

Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikkaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Think Open -blogiartikkelissa päivityksestä vastaavaan työryhmään kuuluvat jäsenet kertovat näkemyksiään uuden datapolitiikan tarpeista ja tavoitteista. Vastausten perusteella keskeisenä tavoitteena on, että yhteinen datalinjaus helpottaa tutkijoiden työtä konkreettisella tavalla tutkimusalojen ja tutkimusaineistojen erityislaatu huomioiden. Linjauksen selkeys ja vastuiden määritteleminen toistuvat vastauksissa. Myös palveluiden tärkeys osana linjausta huomioidaan.

Jatka lukemista ”Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna”

Avoimista aineistoista avoimiin tutkimusmenetelmiin kielentutkimuksessa

Kieliaineistoja ja niiden käsittelyyn tarkoitettuja menetelmiä on jo pitkään ollut avoimesti saatavilla tutkijoiden käyttöön. Nyt kielentutkimuksessa ollaan siirtymässä avoimessa julkaisemisessa uuteen vaiheeseen, kun myös alan keskeisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden opetukseen keskittyviä resursseja on alettu julkaista avoimesti selvästi aiempaa enemmän. Joulukuussa 2020 julkaistiin laaja kokoelma Kielentutkimuksen menetelmiä I–IV.

Jatka lukemista ”Avoimista aineistoista avoimiin tutkimusmenetelmiin kielentutkimuksessa”

What it takes and what are the benefits of opening research data – summary of Datarepo2021 webinar

The challenges – as well as the opportunities – of open data are affecting more and more researchers, and regardless of the discipline, the same questions come up again and again: Can I open the research data I have collected? What does it require? How to deal with sensitive material? In March 2021, the University of Helsinki’s Data Support, in cooperation with data repositories, organized a webinar that brought together researchers and data management experts from various fields. The webinar focused on what it takes to open data and how open materials can be used. This blog post sums up the event.

Jatka lukemista ”What it takes and what are the benefits of opening research data – summary of Datarepo2021 webinar”

Konkretia ja käytännön ratkaisut valttia datanhallinnan suunnittelussa

Aineistonhallintasuunnitelmissa (data management plan, DMP) eniten ongelmia tutkijoille tuottavat eettiset ja lainsäädännölliset teemat, kuten yksityisyyden suojaan, datan omistajuuteen ja käyttöoikeuksiin liittyvät kysymykset. Tässä blogiartikkelissa aihetta käsitellään konkreettisten suunnitelmien kautta, tavanomaisia kompastuskohtia ja hyviä käytäntöjä esiin nostaen. Eettisiin ja juridisiin kysymyksiin liittyvät DMP:n kohdat kytkeytyvät kiinteästi suunnitelman muihin osiin ja tavoitteeseen tutkimusdatan avaamiseksi tai uudelleen käytettäväksi.

Jatka lukemista ”Konkretia ja käytännön ratkaisut valttia datanhallinnan suunnittelussa”