Helsingin yliopisto
For many researchers, the the Academy of Finland’s September 2019 Call makes data management planning a topical issue. The University of Helsinki Data Support provides support for the preparation of data management plans (DMP). We asked four UH researchers how well the Data Support services responded to their needs.
”Opiskelijoita voisi ottaa enemmänkin mukaan tutkimukseen” – haastattelussa Juha Laakkonen
Yliopistolehtori Juha Laakkosen opetuksessa Viikin kampuksella opiskelijat sekä hyödyntävät että tuottavat tutkimusdataa. Tutkimusdata opetuksessa tuo asiaa lähemmäksi, ja auttaa Laakkosen mukaan opiskelijoita ymmärtämään, mistä tieto on peräisin. Laakkonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon. Hänen mukaansa kokoavalle tiedotukselle ja hyvien käytäntöjen jakamiselle yli tieteenala- ja organisaatiorajojen on Helsingin yliopistossa tarvetta. Jatka lukemista ””Opiskelijoita voisi ottaa enemmänkin mukaan tutkimukseen” – haastattelussa Juha Laakkonen”
Uudistunut aineistonhallinnan opas on julkaistu!
Helsingin yliopiston Datatuen uudistunut Aineistonhallinta-opas (Research data management) on julkaistu. Sen on tarkoitus palvella tutkijoita ja muita tutkimusdatan hallinnan parissa työskenteleviä. Uusi opas löytyy Helsinki.fi-verkkosivuilta suomeksi ja englanniksi.
Jatka lukemista ”Uudistunut aineistonhallinnan opas on julkaistu!”
Blogiartikkeleille uusi julkaisukanava – Think Open Digest auttaa tutkijaa löytämään jutut paremmin
Uusi Think Open Digest -verkkolehti kokoaan yhteen blogissa julkaistuja juttuja temaattisiksi kokonaisuuksiksi. Kaksi ensimmäistä numeroa on omistettu tutkimusdatan hallinnalle, aiheelle, joka on Suomen Akatemian hakukierroksen takia ajankohtainen. Jatkossa Think Open Digestiin voidaan koota myös muualla avoimesti julkaistuja ja tutkijantyön kannalta tärkeitä artikkeleita.
Avoimuus on tieteen ydinasioita – haastattelussa Simo Kyllönen
Think Open -blogille perustettiin keväällä uusi toimitusneuvosto, jonka tehtävänä on vahvistaa blogin yhteyttä Helsingin yliopiston tutkijakenttään. Vuosi sitten tutkimusetiikan ja avoimen tieteen yliopistonlehtorina aloittanut Simo Kyllönen liittyi myös toimitusneuvoston vahvuuteen. Hän pitää tärkeänä, että avointa tiedettä käsitellään konkreettisten tutkijapalveluiden ja ajankohtaisuutisoinnin lisäksi myös laajemmassa, yhteiskunta- ja tieteenfilosofisessa perspektiivissä. Simo Kyllösen haastattelu aloittaa toimitusneuvoston esittelyn blogissa.
Jatka lukemista ”Avoimuus on tieteen ydinasioita – haastattelussa Simo Kyllönen”
Datanhallinta käytännössä: havaintoja historian graduseminaarista
Yliopiston yleiset ohjeet ja linjaukset kertovat, miten tietoa tulisi käsitellä vastuullisesti. Miten nämä ohjeet kääntyvät oman tieteenalan käyttöön? Historian professori Anu Lahtinen kertoo blogilastussaan, miten historian opetus hakee tuntumaa datanhallintaan ja sen opettamiseen. Graduseminaarissa tehty harjoite toi esiin sen, että uudet teknologiat muuttavat aineistonhallintaa, mutta tieteenalan peruslähtökohdat vaikuttavat käytännön toteutukseen ja ohjaavat sitä.
Jatka lukemista ”Datanhallinta käytännössä: havaintoja historian graduseminaarista”
Kulttuuriperintö verkkoon – miksi ja miten?
Kansalliskirjasto juhlisti 16.5.2019 kahta digitointihanketta: 2000 digitoidun kirjan julkistamista ja Fredrik Paciuksen teosvalikoimalla toteutettua nuottidigitoinnin pilottia. Sekä kirjat että nuotit on avattu palvelussa digi.kansalliskirjasto.fi. Kirja-aineisto on suunnattu erityisesti tutkimuskäyttöön ja sen kaunokirjallisuus avautuu vain Haka-tunnisteilla. Tekijänoikeudenalainen aineisto on avattu käyttöön kolmeksi vuodeksi. Tässä tekstissä pohdin julkaistun kulttuuriperinnön verkkokäyttöön saattamista, sen merkitystä tutkimukselle ja digitointiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Jatka lukemista ”Kulttuuriperintö verkkoon – miksi ja miten?”
Project Mildred 2016–2018 – katsaus hankkeeseen, joka pyrki uudistamaan tutkimusdatapalveluita
Helsingin yliopiston Mildred-hankkeen tavoitteena oli tarjota tutkijoille korkeatasoinen tutkimusdatainfrastruktuuri ja edistää avointa tiedettä. Mitä saatiin aikaan ja mitä opittiin? Hankkeen osaprojektien vetäjät kertovat.
Tavoitteena avoimen tieteen yhteistyön vakiinnuttaminen – haastattelussa TSV:n Henriikka Mustajoki
Suomi kulkee Euroopassa omaa tietään avoimen tieteen toiminnan kansallisessa organisoinnissa. Avoimen tieteen koordinointi tapahtuu tutkimuskentän yhteistyön pohjalta, mutta Henriikka Mustajoki korostaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön tuen merkitystä toiminnan vakiinnuttamisessa. Tänä vuonna avoimen tieteen työlistalla on paljon pitkän tähtäimen asioita.
Missä mennään digitiekartan toteutuksessa? – haastattelussa digijohtaja Jaakko Kurhila
Jaakko Kurhilalla on takanaan ensimmäinen vuosi Helsingin yliopiston digitalisaatioprosessin johtajana. Vuoden takaisen digitiekartan toteuttamisessa on lähdetty liikkeelle opetuksesta, joka on myös Kurhilalle tärkeä teema. Tutkimuksen digitalisaation osalta Kurhila nostaa esiin dataintensiivisen tutkimuksen ja tieteen avoimuuden, jossa keskeistä on erityisesti yliopiston kytkeytyminen yhteiskuntaan.