Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Avoimen tieteen toimenpideohjelma, avoimen tieteen kansallinen koordinaatio, Plan S, OpenAIRE, EOSC… Tässä blogikirjoituksessa käydään läpi avoimen tieteen keskeisimpiä avauksia viime vuodelta. Kaikki käsiteltävät asiat ovat läsnä myös tänä vuonna, ja tutkijan on hyvä olla niistä perillä – ja vaikuttamassa tapahtumien kulkuun.
Jatka lukemista ”Sanoista suunnitelmiin ja kohti tekoja – avoimen tieteen vuosikatsaus 2018”
This blog post brings together all articles in English published in the Think Open blog last year. A large number of blog posts dealt with services for researchers, but there was also broader discussions on open science and digitalisation in the blog. The researcher will continue to be at the heart of the Think Open, but what kind of articles you wish to read in 2019?
Tähän blogipostaukseen on koottu kaikki Think Open -blogissa viime vuonna julkaistut kirjoitukset teemoittain järjestettynä. Tutkijalle suunnatut palvelut olivat blogitekstien ydinaiheita, mutta kirjoituksissa käytiin myös laajempaa keskustelua avoimeen tieteeseen ja digitaalisuuteen liittyen sekä nostettiin esiin tutkijantyön kannalta relevantteja ajankohtaisia aiheita. Tutkija on jatkossakin blogin keskiössä, mutta mistä blogissa pitäisi kirjoittaa vuonna 2019?
Suomen Antropologi -lehdessä suunniteltiin lehden muuttamista avoimeksi lehdeksi pitkin 2010-lukua. Sysäyksen vuonna 2016 tehdylle muutokselle antoivat open access -julkaisukulttuurin vahva asema tieteenalalla, Suomen Antropologisen Seuran jäsenistön tuki ja Kotilava-hanke. Lehden avaaminen on lisännyt käyttöä ja vähentänyt toimitustyöhön liittyvää stressiä. Kustannuspuoli piti kuitenkin miettiä uudelleen.
”As a fundamental concept for helping in open science, the FAIR principle should be brought to the attention of everybody at the university”, writes professor Jaana Bäck in this blog post. For Bäck, following the principles of open science is a natural way of doing research because it improves the impact of her scientific work. ”Open access to the data allows efficient collaboration, co-authorship with researchers from other countries and continents, and overall, larger visibility and impact of the work we do.”
Tiederahoittajien cOAlition S esittää Plan S -toimeenpanosuunnitelmassaan askelmerkit kohti avoimempaa tieteellistä julkaisukulttuuria. Tavoitteena on, että tieteelliset tutkimukset ovat avoimesti saatavilla vuodesta 2020 eteenpäin koalition rahoittamissa tutkimuksissa. Avoimen julkaisemisen muotoina hyväksytään ensisijaisesti OA-julkaisukanavat ja julkaisuarkistot. Aiemmin pannaan julistettu hybridijulkaiseminen sallitaan tietyin ehdoin vuonna 2024 päättyvän siirtymäkauden ajan.
Turhautuminen julkaisuprosessin hitauteen on lisännyt niin sanottujen preprint-arkistojen suosiota. Vertaisarvioimattomien artikkelien julkaiseminen tarjoaa mahdollisuuden tulosten nopeaan esittelyyn ja artikkelin parantamiseen avoimen vertaisarvioinnin keinoin. Tässä blogipostauksessa tarkastellaan kahta uutta preprint-arkistoa.
Jatka lukemista ”Testissä uudet preprint-arkistot OSF ja Science Open”
Preprint-repositories provide an opportunity for quick publication. We tested two archives, OSF Preprints and Science Open Preprints. This is the abstract of the original post (in Finnish).
Jatka lukemista ”New preprint repositories OSF and Science Open – a quick test”
The University of Helsinki IT Center provides a supporting service for researchers and research communities few know about. Yet the university’s IT Consultation Solutions specialists have successfully tackled complex research-related IT challenges since 2012. So what is the IT Consultation Solutions service and how can your research benefit? IT consultation specialists Janne Markkanen, Jonne Viljanen and Ville Virtanen explain how the service works.
Jatka lukemista ”IT Consultation Solutions for research – the university’s best kept secret?”
Helsingin yliopisto