Helsingin yliopisto
Miten tehdä datanhallinnan ja avoimen julkaisemisen käytäntöjä tutuksi jo perustutkintovaiheen opiskelijoille? Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunta ja Helsingin yliopiston kirjasto toteuttivat syksyllä 2022 yhteistyöprojektin, jossa avoimen tieteen toimintatapojen opetus otettiin mukaan maisterivaiheen opiskelijoiden kurssille. Jatka lukemista ”Kokemuksia avoimen tieteen toimintatapojen opettamisesta – kirjasto ja tiedekunta yhteistyössä”
Tutkimuskanavan valinta on eettinen kysymys
”Yksipuolinen keskittyminen oman julkaisuluettelon salonkikelpoisuuteen ei yksinkertaisesti enää riitä”, kirjoittaa Taideyliopiston musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti. Blogiartikkelissaan hän tarkastelee tieteellisen julkaisemisen käytäntöjä sekä oman kokemuksensa kautta että laajemmin. Kriittinen silmäys tieteelliseen julkaisukulttuuriin nostaa esiin kysymyksen julkaisukanavan valinnasta eettisenä valintana.
Jatka lukemista ”Tutkimuskanavan valinta on eettinen kysymys”
Helda Open Booksissa on julkaistu tänä vuonna 44 kirjaa – tässä ne ovat
Helsingin yliopiston kirjaston avointen kirjojen Helda Open Books -kokoelmassa julkaistiin vuonna 2022 kaikkiaan 44 kirjaa. Joukossa on opetuksessa käytettäviä kirjoja, alan perusteoksia, vanhempia klassikoita ja uutuuksia, jotka julkaistaan ensi kertaa HOB:n kautta. Alla olevasta listasta voit tutustua julkaisuihin. [Artikkelia on päivitetty 6.2.2023.]
Jatka lukemista ”Helda Open Booksissa on julkaistu tänä vuonna 44 kirjaa – tässä ne ovat”
”Mikä on Elsevier?” ja muita kysymyksiä tieteellisestä julkaisemisesta
Avoimen tieteen ja tiedekustantamisen periaatteiden pohdinta on yliopistolaisille jo arkipäivää – vai onko? Kokemus on osoittanut, että tutkijoilla on varsin vaihtelevat tiedot tiedejulkaisemisen rakenteista. Monipaikkatyön aikakaudella ei enää voi olettaa kaikkien oppivan yliopistomaailman pelisääntöjä kahvihuonekeskustelujen lomassa, mutta onneksi ainakin osan voi oppia myös koulun (tai kirjaston) penkillä.
Jatka lukemista ””Mikä on Elsevier?” ja muita kysymyksiä tieteellisestä julkaisemisesta”
Myös tiedekirjat halutaan avoimiksi – haasteena puuttuva rahoitusmalli
Mitä kustannuksia liittyy tiedekirjojen avoimeen julkaisemiseen, ja miten ne katetaan? Millaisia tukimuotoja avoimeen kirjajulkaisemiseen on olemassa – tai pitäisi olla? Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia tässä artikkelissa, jossa Helsinki University Pressin (HUP) kustannusjohtaja Leena Kaakinen sekä viestintä- ja toimituspäällikkö Anna-Mari Vesterinen kertovat näkemyksiään avoimesta tiedekustantamisesta ja sen rahoituksesta sekä HUP:n kohdalla että yleisemminkin.
Jatka lukemista ”Myös tiedekirjat halutaan avoimiksi – haasteena puuttuva rahoitusmalli”
Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen
”Ja koko ajan open access -ajatus oli läsnä – emme tee vain itsellemme, vaan myös muille tutkijoille”, Helsingin yliopiston englantilaisen filologian emeritaprofessori Terttu Nevalainen kuvaa kielentutkimuksen varhaista korpustyötä. Nevalainen on itse ollut kokoamassa tekstikorpuksia 1980-luvulta lähtien, ja tässä haastattelussa hän kertoo, miten avoimista aineistoista muodostui keskeinen osa kielentutkimuksen käytäntöjä.
Miten avoimesta julkaisemisesta tuli normaali käytäntö fysiikassa – haastattelussa professori Katri Huitu
”Omassa yhteisössäni julkaisu oli ja on arXivin myötä täysin avointa. Vaikka jotkut lehdet pyrkivät aluksi jarruttamaan julkaisemisen avoimuutta, sen hyödyt nähtiin niin suuriksi, että peruuttaminen avoimuudesta olisi ollut mahdotonta”, Helsingin yliopiston hiukkasfysiikan fenomenologian professori Katri Huitu kertoo. Preprint-artikkelien jakamiseen tarkoitettu arXiv on varhainen open access -innovaatio, joka syntyi käytännön tarpeesta. Tässä artikkelissa Huitu kertoo open access -vaiheista ja kuvaa julkaisemisen prosessia fysiikan alalla.
Tieteidenvälisillä poluilla löysi lopullisen muotonsa monien vaiheiden jälkeen – tämä on tarina kirjan synnystä
”Ei me tiedetty kauhean selvästi tästä HOB-asiasta silloin, kun aloitimme, mutta se tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen”, Risto Willamo kertoo Helda Open Booksin valitsemisesta. Willamon lausahdus kuvaa kenties yleisemminkin sitä käänteidentäyteistä matkaa, jonka opinnäytteiden ohjaamisen tueksi elokuussa 2022 julkaistu Tieteiden välisillä poluilla -kirja on kulkenut. Tässä blogiartikkelissa tekijät kertovat, miten kaikki sai vuonna 2019 alkunsa ja mitä sen jälkeen tapahtui.
Open access publishing is about values, but the quality of publishing services is still a high priority
Many researchers would like to make their publications available to wider audiences, but open access is not the only criterion they consider when publishing their work. Researchers are also interested in publishing services, particularly ones that enhance the quality of their research, raise the standard of their publication, and help their books reach the right audiences.
Avoin julkaiseminen on arvokysymys – myöskään kustannuspalveluiden laadusta ei haluta tinkiä
Moni tutkija haluaa julkaista avoimesti, jotta heidän tutkimuksensa olisi mahdollisimman laajan yleisön saavutettavissa. Avoimuus ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri, sillä tutkijat toivovat avoimen julkaisemisen sisältävän palveluja, jotka parantavat tutkimuksen laatua ja julkaisun tasoa sekä edesauttavat kirjan päätymistä oikeiden yleisöjen luettavaksi.