Helsingin yliopisto
Avoimen tieteen vuosikatsauksen päätösosassa käydään läpi Think Open -blogisatoa. Teemoina nousevat esiin muun muassa avoin opetus eri muodoissaan, aineistonhallinnan (RDM) perusteet, tutkimuksen arviointi ja tutkimusinfrastruktuurit. Lopuksi luodaan silmäys vuoden 2020 luetuimpiin blogiartikkeleihin. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäinen (pääteemat) ja toinen osa (uutiset) julkaistiin viime viikolla.
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 1 – Plan S:n viilauksia, kotimaan linjauksia ja katoavia OA-lehtiä
Avoimen tieteen vuoden 2020 katsauksen ensimmäisessä osassa pureudutaan Plan S:n tarkennuksiin ja julkaisukanavien Plan S -yhteensopivuuden tarkistavaan työkaluun, luodaan tiivis silmäys kansallisessa avoimen tieteen koordinaatiossa tehtyihin linjauksiin, suosituksiin ja ohjeistuksiin sekä tarkastellaan koronavuoden vaikutuksia tieteellisen tiedon avoimuuteen. Erikoisteemana käsitellään verkosta katoavia open access -lehtiä ja tutkijan mahdollisuuksia vaikuttaa oman tutkimuksensa säilyttämiseen. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toinen osa (uutiset) julkaistaan 14. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) 19. tammikuuta.
Avoimen opetuksen tiennäyttäjä – Kumpulassa moocit ovat jo arkea, seuraava etappi on MOOC-keskus
”Hyviä ideoita on paljon, ja jos niiden toteuttamiseen saa kannustusta, sieltä se syntyy”, yliopistonlehtori ja avointen verkkokurssien pioneeri Matti Luukkainen toteaa. Tietojenkäsittelytieteiden osasto palkittiin Helsingin yliopiston tämänvuotisella avoimen tieteen palkinnolla saavutuksista avoimen opetuksen pitkän linjan kehittäjänä. Perinteet on Kumpulassa rakennettu ruohonjuuritason toimintaa – aktiivisia opettajia – tukemalla. Uutena avauksena on ensi vuonna aloittava MOOC-keskus, joka vie avointen kurssien kehittelyn uudelle tasolle.
Ilmasto-osaamisen akuutti tarve avasi opetuksen – nyt Climate University toimii mallina muille
”Suomalainen yhteiskunta tarvitsee ilmasto- ja kestävyysosaamista eri osa-alueilla. Siksi haluamme tehdä kaikille avointa opetusta, joka tavoittaa korkeakoulut ja koulutusohjelmat, opiskelijat ja työelämässä olevat”, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Laura Riuttanen toteaa. Yliopiston avoimen tieteen palkinnolla palkitun Riuttasen haastattelussa punaisena lankana on avoin vuorovaikutus, joka toteutuu niin korkeakoulujen ja opettajien välillä, tieteen ja opetuksen välillä kuin myös yliopiston ja yhteiskunnan välillä. Climate University -verkosto toteuttaa tätä käytännössä.
”Oppimisen ja opetuksen avoimuutta rakennetaan yhteistyöllä” – yhteenveto Open Access -viikon webinaarista
Avointen oppimateriaalien tekijänoikeudet, verkkokurssien pedagogiikka, avoimet opetuskäytännöt, kurssialustat ja materiaalien tallennuspaikat, datan hyödyntäminen opetuksessa, avoimen opetuksen laatu ja opetuksen kautta meritoituminen. Siinä aiheita, jotka nousivat esiin Helsingin yliopiston kirjaston Open Access -viikon webinaarissa. Tämä blogiartikkeli summaa avointa opetusta ja oppimista käsitelleen webinaarin sisällön.
OA-viikon webinaari pureutuu viikon pääteemaan, avoimeen opetukseen ja oppimiseen
Miten motivoida avoimuutta opetustyössä – ja mitä käytännön kysymyksiä tähän liittyy? Miten opiskelijat kokevat opetuksen avoimuuden? Ja miten kirjasto tukee avoimuutta palveluillaan? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan Helsingin yliopiston kirjaston torstai-iltapäivän 22.10. webinaarissa, johon osallistuu myös tuore avoimen tieteen palkinnon saaja. Blogiteksti tarjoaa myös tuoreita lukuvinkkejä avoimesta opetuksesta
Jatka lukemista ”OA-viikon webinaari pureutuu viikon pääteemaan, avoimeen opetukseen ja oppimiseen”
Jalkautunut, avoin opetus ja yliopiston vaikuttavuus: Opiskelijat avoimen tiedon tuottajina yhteiskunnassa
Keskustelu tieteen avoimuudesta keskittyy tyypillisesti julkaisuihin ja tutkimusaineistoihin. Korkeakouluilla on myös toinen varsin tärkeä tehtävä: opetus. Yliopiston kursseilla opetellaan paitsi tietosisältöjä ja analyyttista ajattelua, myös valmistetaan opiskelijoita toimimaan yhteiskunnassa. Siksi myös opetuksen käytännöt liittyvät keskeisesti yliopistojen sekä kolmanteen tehtävään että tiedon avoimuuteen. Avoimuudesta ponnistava opetus voisi rakentua enemmän avoimelle, julkiselle tiedontuotannolle. Tällainen opetus kasvattaa kriittisesti ajattelevia, aktiivisesti viestiviä kansalaisia avoimempaan yhteiskuntaan.
Onko avointa opetusta ilman avoimia ohjelmistoja?
Avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa on käynnissä opetuksen avoimuuden linjaaminen, mutta keskustelu kiertyy opetusmateriaalien lisensoinnin ja julkaisemisen ympärille. Digitalisaation myötä yhä suurempi osa opetuksesta tapahtuu digitaalisilla työkaluilla tai koskee niiden käyttöä. Avointen työkalujen suosimisesta ei kuitenkaan ole juuri keskusteltu, vaikka siitä voisivat hyötyä sekä yliopisto, opiskelijat että yhteiskuntakin.
Jatka lukemista ”Onko avointa opetusta ilman avoimia ohjelmistoja?”
Avoin oppiminen ja opetus sekä avoin tiede kietoutuvat yhteen maantieteen yliopisto-opetuksessa
Avoimesta tieteestä keskustelu ja sen edistäminen ovat voimistuneet valtavasti viime vuosina. Tässä keskustelussa ei aina muisteta sitä, miten tiiviisti myös oppimisen ja opetuksen avoimuus linkittyvät avoimeen tieteeseen. Maantieteen yliopisto-opetuksessa olemme huomanneet, kuinka avoimemmat aineistot, avoimen lähdekoodin ohjelmistot sekä avoin tiedejulkaiseminen ovat vaikuttaneet meidän opetukseemme. Niin kuin tutkimus ja yliopisto-opetus kulkevat käsi kädessä, niin kulkevat myös avoin tiede ja avoin oppiminen.