Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Tänä keväänä toimintansa aloittanut Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen instituutti HSSH tarjoaa yhteistyö- ja keskustelufoorumin eri alojen tutkijoille Keskustakampuksella. HSSH-infrastruktuurin rakennustyö vasta alkanut, mutta tutkimuskoordinaattori Mari Siiroinen avaa blogihaastattelussa HSSH:n suunnitelmia.
Jatka lukemista ”HSSH tarjoaa foorumin tutkijoiden yhteistyöhön yli tieteenalarajojen”
Think Open -blogi täyttää kaksi vuotta tänään. Juhlan kunniaksi on tarjolla lukuvinkkejä, joita ovat poimineet blogin toimitusneuvoston jäsenet. Tarjolla myös luetuimpien juttujen top 10.
Jatka lukemista ”Think Open -blogille kaksi vuotta täyteen – juhlan kunniaksi lukuvinkkejä!”
The University of Helsinki’s Think Open blog turns two years old today. To celebrate the anniversary, the blog’s editorial board’s members have picked up reading tips for you. The top 10 list of the blog’s most read articles is also revealed.
Jatka lukemista ”Two years of the Think Open blog – check out the editorial picks!”
”Pitäisi toimia kuin jokainen aloitettu mittaus jatkuisi ikuisesti mutta mittausten aloittajat ja datavirran ylläpitäjät siirtyisivät muihin töihin seuraavalla viikolla”, havainnollistaa yliopistotutkija Pasi Kolari datanhallinnan lähtökohtaa. Ilmakehätieteiden tutkimuksen SMEAR-asemien datayhdyshenkilönä toimiva Kolari valottaa blogihaastattelussa käytännönläheisesti datan keräämiseen, käsittelyyn ja avaamiseen liittyviä haasteita. Artikkeli on toinen osa Think Open -blogin avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuureja esittelevässä sarjassa.
Helsinki University Library organises a webinar, which will introduce UH researchers to the characteristic features of predatory publishers and journals and explain by which criteria one can tell the good journals from the predatory journals. In addition to this, library welcomes all University of Helsinki researchers, students and staff to virtual Open Science Café every Tuesday at 2–3 pm until the end of May.
While states have closed their borders in response to the coronavirus outbreak, science has opened up in a unique way. Researchers have been openly sharing their outputs and making research available across disciplines, publishers have broken down their paywalls, and new ways of creating and disseminating scientific knowledge have been developed. This blog article provides an overview of the manifestations and features of open science over the past few months.
Avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisessa keskeistä on yhteisten linjausten huolellinen valmistelu, organisaatiolle sopivan toteutusstrategian valinta ja koko työyhteisön sitouttaminen. Näin summaa Aino Juslén Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus). Luomuksen koordinoimassa Lajitietokeskuksessa tieteen avoimuutta toteutetaan eri tavoin (avoin data, avoin lähdekoodi, avoin opetus). Blogiartikkeli avaa avoimen tieteen infrastruktuureja esittelevän juttusarjan.
Hankehaavi on koonnut luonnonvara-alojen tutkimushankkeiden tietoja yhteen paikkaan 12 vuoden ajan. Päivittyvä verkkohakemisto antaa kokonaiskuvaa tutkimuskentästä, sekä meneillään olevista että päättyneistä tutkimushankkeista. Tällä hetkellä haettavana on yli 10 000 hankkeen tiedot. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, mitä hyötyä on projektitiedon keräämisestä ja sen avoimesta saatavuudesta. [Artikkelia on päivitetty 15.1.2024]
Samalla, kun valtiot ovat sulkeutuneet koronaviruspandemian aikana, tiede on avautunut ainutlaatuisella tavalla. Tutkijat jakavat aineistojaan avoimesti muiden saataville ja tekevät tutkimusta yli tieteenalarajojen, kustantajat purkavat maksumuurejaan ja uusia tapoja tieteellisen tiedon luomiseksi ja välittämiseksi kehitetään. Tässä blogiartikkelissa luodaan yleiskatsaus avoimen tieteen ja tiedon avoimuuden ilmentymiin ja teemoihin viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Jatka lukemista ”Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa”
Vastuullinen tiede on saanut kevään aikana tuekseen kaksi kansallista suositusta. Sekä tutkijan vastuullisessa arvioinnissa että julkaisumetriikan vastuullisessa käytössä lähtökohtana on, että ne palvelevat ennen kaikkea tutkimusta ja tutkijoita. Tässä blogiartikkelissa esitellään suositukset ja nostetaan esiin 18. maaliskuuta järjestetyssä Etiikan päivän webinaarissa esiin nousseita kysymyksiä.
Jatka lukemista ”Vastuullisen arvioinnin suositukset tutkijan arviointiin ja metriikan käyttöön”
Helsingin yliopisto