Avoimuus on tieteen ydinasioita – haastattelussa Simo Kyllönen

Think Open -blogille perustettiin keväällä uusi toimitusneuvosto, jonka tehtävänä on vahvistaa blogin yhteyttä Helsingin yliopiston tutkijakenttään. Vuosi sitten tutkimusetiikan ja avoimen tieteen yliopistonlehtorina aloittanut Simo Kyllönen liittyi myös toimitusneuvoston vahvuuteen. Hän pitää tärkeänä, että avointa tiedettä käsitellään konkreettisten tutkijapalveluiden ja ajankohtaisuutisoinnin lisäksi myös laajemmassa, yhteiskunta- ja tieteenfilosofisessa perspektiivissä. Simo Kyllösen haastattelu aloittaa toimitusneuvoston esittelyn blogissa.

Jatka lukemista ”Avoimuus on tieteen ydinasioita – haastattelussa Simo Kyllönen”

Avoimessa julkaisemisessa otettiin uusi suunta – katsaus summaa avoimen tieteen alkuvuoden ydinkohdat

Plan S, FinELib-lehtineuvottelut ja avoimen julkaisemisen strategia. Kevät 2019 oli vilkasta aikaa avoimen julkaisemisen toimintatapojen linjaamisessa. Tässä blogipostauksessa käydään läpi tämän vuoden ensimmäisen puoliskon keskeiset avoimen tieteen tapahtumat.

Jatka lukemista ”Avoimessa julkaisemisessa otettiin uusi suunta – katsaus summaa avoimen tieteen alkuvuoden ydinkohdat”

Datanhallinta käytännössä: havaintoja historian graduseminaarista

Yliopiston yleiset ohjeet ja linjaukset kertovat, miten tietoa tulisi käsitellä vastuullisesti. Miten nämä ohjeet kääntyvät oman tieteenalan käyttöön? Historian professori Anu Lahtinen kertoo blogilastussaan, miten historian opetus hakee tuntumaa datanhallintaan ja sen opettamiseen. Graduseminaarissa tehty harjoite toi esiin sen, että uudet teknologiat muuttavat aineistonhallintaa, mutta tieteenalan peruslähtökohdat vaikuttavat käytännön toteutukseen ja ohjaavat sitä.

Jatka lukemista ”Datanhallinta käytännössä: havaintoja historian graduseminaarista”

Plan S astuu voimaan 2021 – avoimen julkaisemisen suunnitelma valmistui

Tieteellistä julkaisemista uudistavan Plan S -suunnitelman lopullinen versio valmistui toukokuun lopussa. Luonnosversio sai runsaasti palautetta, mikä vaikutti uuteen suunnitelmaan. Keskeisin muutos liittyy aikatauluun: täytäntöönpanoa siirretään vuodella ja suunnitelmaa aletaan toteuttaa vuodesta 2021 lähtien. Uusi Plan S ottaa myös kantaa tutkimuksen arviointiin, tunnustaa aiempaa selvemmin tarpeen erilaisille tavoille toteuttaa avoimuutta ja tarkentaa kirjoittajamaksuihin liittyviä linjauksia. Blogipostaus summaa uuden Plan S -suunnitelman. [Artikkelia on päivitetty 4.11.2021.]

Jatka lukemista ”Plan S astuu voimaan 2021 – avoimen julkaisemisen suunnitelma valmistui”

Mikä muuttui? Avoimen julkaisemisen kansallisen strategian uusi versio kommentoitavana

Kaikki tieteelliset lehti- ja konferenssiartikkelit ovat avoimesti saatavilla vuodesta 2022 lähtien, linjaa päivitetty versio avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta. Uuteen strategialuonnokseen on kirjattu myös toimenpiteet tämän ja muiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Blogikirjoitus summaa pääkohdat strategiapaperista, joka on avoimesti kommentoitavana 7. kesäkuuta saakka.

Jatka lukemista ”Mikä muuttui? Avoimen julkaisemisen kansallisen strategian uusi versio kommentoitavana”

Kulttuuriperintö verkkoon – miksi ja miten?

Kansalliskirjasto juhlisti 16.5.2019 kahta digitointihanketta: 2000 digitoidun kirjan julkistamista ja Fredrik Paciuksen teosvalikoimalla toteutettua nuottidigitoinnin pilottia. Sekä kirjat että nuotit on avattu palvelussa digi.kansalliskirjasto.fi. Kirja-aineisto on suunnattu erityisesti tutkimuskäyttöön ja sen kaunokirjallisuus avautuu vain Haka-tunnisteilla. Tekijänoikeudenalainen aineisto on avattu käyttöön kolmeksi vuodeksi. Tässä tekstissä pohdin julkaistun kulttuuriperinnön verkkokäyttöön saattamista, sen merkitystä tutkimukselle ja digitointiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Jatka lukemista ”Kulttuuriperintö verkkoon – miksi ja miten?”

Tavoitteena avoimen tieteen yhteistyön vakiinnuttaminen – haastattelussa TSV:n Henriikka Mustajoki

Suomi kulkee Euroopassa omaa tietään avoimen tieteen toiminnan kansallisessa organisoinnissa. Avoimen tieteen koordinointi tapahtuu tutkimuskentän yhteistyön pohjalta, mutta Henriikka Mustajoki korostaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön tuen merkitystä toiminnan vakiinnuttamisessa. Tänä vuonna avoimen tieteen työlistalla on paljon pitkän tähtäimen asioita.

Jatka lukemista ”Tavoitteena avoimen tieteen yhteistyön vakiinnuttaminen – haastattelussa TSV:n Henriikka Mustajoki”

Missä mennään digitiekartan toteutuksessa? – haastattelussa digijohtaja Jaakko Kurhila

Jaakko Kurhilalla on takanaan ensimmäinen vuosi Helsingin yliopiston digitalisaatioprosessin johtajana. Vuoden takaisen digitiekartan toteuttamisessa on lähdetty liikkeelle opetuksesta, joka on myös Kurhilalle tärkeä teema. Tutkimuksen digitalisaation osalta Kurhila nostaa esiin dataintensiivisen tutkimuksen ja tieteen avoimuuden, jossa keskeistä on erityisesti yliopiston kytkeytyminen yhteiskuntaan.

Jatka lukemista ”Missä mennään digitiekartan toteutuksessa? – haastattelussa digijohtaja Jaakko Kurhila”