Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin

Helsingin yliopistossa on ollut vuoden verran käytössä REDCap-ohjelma, joka on kehitetty erityisesti sensitiivisen tutkimusdatan keräämiseen. Monipuolinen työkalu taipuu monenlaiseen käyttöön, ja tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus ohjelman erilaisiin ominaisuuksiin ja käyttöön tutkimuksessa. Kirjoittajina ovat Helsingin yliopiston REDCap-tuen asiantuntijat. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan avausosa – toinen osa luettavissa täällä.

Jatka lukemista ”Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin”

Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen

Tiedeinstituuttien tutkijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tutkimusaineistojen avoimuutta kuin esimerkiksi korkeakoulujen tutkijoilla. Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke kartoitti avoimen tieteen nykykäytäntöjä, ja toi esiin muun muassa tutkimusinfrastruktuuripalveluihin liittyvät epäkohdat. Tutkijat Manna Satama ja Laura Nissin käyvät tässä blogiartikkelissa läpi tiedeinstituuttien tutkijoiden asemaa eri näkökulmista, ja he esittävät myös ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen”

Avoimia maantieteen ja geoinformatiikan oppimateriaaleja tuottamassa – opiskelijan näkökulma projektityökurssilta

Helsingin yliopiston maantieteen maisteriohjelmalla oli keväällä 2021  geoinformatiikan projektityökurssi, jonka teemana oli avoin oppiminen ja avoimet oppimateriaalit geoinformatiikan opetuksessa. Kurssilla viisi ryhmää keskittyi erilaisten geoinformatiikan opetusta tukevien materiaalien päivittämiseen ja tuottamiseen. Tällaisia materiaaleja olivat kahden kandidaattitasoisen geoinformatiikan kurssin harjoitusohjeiden päivittäminen, karttojen visualisointia ja avoimien aineistojen lataamista opastavien ohjekorttien laatiminen sekä karttojen visualisoinnista sekä erilaisista karttatyypeistä kertovien videoiden tuottaminen. Tässä blogiartikkelissa opiskelija Kia Kautonen kuvaa, miten opiskelijat osallistuivat avointen opetusaineistojen käyttämiseen ja kehittämiseen.

Jatka lukemista ”Avoimia maantieteen ja geoinformatiikan oppimateriaaleja tuottamassa – opiskelijan näkökulma projektityökurssilta”

Avoimen tieteen vuosi 2021, Gilgamesh ja open access – Think Open -blogi vuodenvaihteessa

Think Open -blogiartikkeleissa oli joulu- ja tammikuussa kaksi pääteemaa: yhtäältä luotiin katsauksia päättyneeseen vuoteen 2021 avoimen tieteen näkökulmasta, toisaalta nostettiin esiin erityyppisiä avoimia kirjoja, jotka on julkaistu Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelmassa.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosi 2021, Gilgamesh ja open access – Think Open -blogi vuodenvaihteessa”

The open science review 2021, Gilgamesh and OA books – Think Open Blog at the turn of the year

The Think Open blog posts had two main themes in December 2021 and January 2022: (1) the articles looked at the key topics of open science in 2021, and (2) the articles highlighted a wide range of open access books published in the University of Helsinki’s Helda Open Books.

Jatka lukemista ”The open science review 2021, Gilgamesh and OA books – Think Open Blog at the turn of the year”

Vuoden 2021 luetuimmat blogiartikkelit

Helsingin yliopiston avoimeen lähdekoodiin liittyvät käytännöt, yliopiston tutkimusdatapolitiikan päivitys ja tietotekniikkakeskuksen uusi tutkimuspalvelu. Siinä kolme teemaa, jotka nousivat kärkeen viime vuonna julkaistujen blogiartikkelien luetuimpien juttujen vertailussa. Kun tarkasteluun otetaan myös aiemmin julkaistut artikkelit, kolmen kärjessä olevat teemat liittyvät CC-lisensseihin, Plan S -suunnitelmaan ja datanhallinnan 5S-metodiin.

Jatka lukemista ”Vuoden 2021 luetuimmat blogiartikkelit”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kolme puheenaihetta

Avoimen tieteen vuosikatsauksen 2021 avausosassa kootaan yhteen keskeisiä puheenaiheita viime vuodelta. Pääteemoiksi nousevat avoimen tieteen lainsäädännön uudistaminen, kotimaisten tiedelehtien rahoitus ja avoimen tieteen kansallisen yhteistyön aikaansaannokset. Vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi avoimen tieteen uutisia viime vuodelta.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kolme puheenaihetta”

Helda Open Booksin vuosi 2021 – nämä 25 kirjaa ovat nyt avoimesti saatavilla

Helsingin yliopiston kirjaston avoimien monografioiden julkaisupalvelu Helda Open Books on saatellut 25 kirjaa vuoden 2021 aikana (9. 12. mennessä). Kuten tähänkin asti, uusien avointen monografioiden joukossa oli monenlaisia teoksia: kurssikirjoja, kokoomateoksia, tieteenalaklassikoita ja yksittäisiä tutkimuksia – suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tänä vuonna kaikki kirjat saivat sähköisen ensijulkaisunsa HOB-kokoelman kautta. Tässä blogiartikkelissa esitellään kaikki tänä vuonna julkaistut kirjat.

Jatka lukemista ”Helda Open Booksin vuosi 2021 – nämä 25 kirjaa ovat nyt avoimesti saatavilla”

Miten kuningas saapui Heldaan? Jaakko Hämeen-Anttila ja Saana Svärd kertovat Gilgameshin open access -julkaisemisesta

Yli kolme vuosituhatta vanha eepos, Gilgamesh, julkaistiin vuonna 2000 suomeksi Jaakko Hämeen Anttilan käännöksenä. Teoksen saatavuus on ollut pitkään heikko, mutta elokuussa 2021 teos julkaistiin avoimesti Helda Open Books -kokoelmassa. Tässä blogiartikkelissa Jaakko Hämeen-Anttila ja apulaisprofessori Saana Svärd kertovat open access -julkaisemisen taustoista. Jatka lukemista ”Miten kuningas saapui Heldaan? Jaakko Hämeen-Anttila ja Saana Svärd kertovat Gilgameshin open access -julkaisemisesta”