Kategoria: Digihumanismi / Digital humanities

Julkaistu

Humanisti datamaailmassa: Digitaalista pimeää aikaa estämässä

Mitä digitaalisesta ajasta jää jäljelle tuleville sukupolville? Mitä tiedämme nykyajasta sadan tai parin sadan vuoden päästä? Aleksi Peura nostaa kirjoitussarjansa kuudennessa osassa esiin pitkäaikaissäilytyksen (PAS) visaisia kysymyksiä, joista vähäisimpiä ei ole tulevaisuuden ennustaminen. Vaikka PAS-kysymykset, kuten mitä nykyajasta kannattaa säilyttää tai miten se tehdään, ovat valtavia, niihin on mahdollista valmistautua – erityisesti datanhallintaa suunnittelemalla. Tavoite on kuitenkin kirkas, kuten Aleksi Peura toteaa: ”PAS:n tehtävänä on toimia muistinamme.”

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Digitaalista pimeää aikaa estämässä”

Julkaistu

Humanisti datamaailmassa: Kesän DMP-rumban oppitunnit

”DMP:ssä ei ole tarkoitus sanoa sitä, mitä jotkut muut haluavat kuulla, vaan puhua totta”, kirjoittaa Aleksi Peura datanhallintaa käsittelevän blogisarjansa viidennessä osassa. Kirjaston datatiimiin kuuluva Peura käy läpi aineistonhallintasuunnitelmien (DMP, data management plan) kesän tarkistusurakassa tekemiään havaintoja, ja käsiteltävänä ovat niin ”hyvän DMP:n” harha, DMP:n pohjimmainen tarkoitus kuin tutkijan tarjolla oleva tuki.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Kesän DMP-rumban oppitunnit”

Julkaistu

Humanisti datamaailmassa: Täydellisen anonymisoinnin mahdottomuus

Tieteellisen tutkimuksen kohteena olevien ihmisten yksityisyyden suojeleminen on tutkimusdatanhallinnan eli RDM:n (research data management) avainasioita, jonka huomioimiseen myös lainsäädäntö velvoittaa. Tutkijan näkökulmasta tehtävä on usein haastava: ”Anonymisointi on tehtävä tarkasti, huolellisesti, kokonaisvaltaisesti ja kuitenkin niin, että lopputuloksesta on jotain hyötyä tutkimuksellekin – eli mitä käytännössä pitäisi tehdä?” Kirjoitussarjansa neljännessä osassa Aleksi Peura syventyy sensitiivisen datan ja anonymisoinnin perimmäisiin kysymyksiin.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Täydellisen anonymisoinnin mahdottomuus”

Julkaistu

Humanisti datamaailmassa: Metadatan tarpeettoman vaikea nimi

”Tutkijan näkökulmasta oman tutkimuksen ja sen datan näkyvyys on ehdottomasti hienoa, mutta saattaa tuntua tutkimusta tehtäessä painajaismaisen turhauttavalta: tässä minulla on tätä dataa, jota käsittelemällä tutkimustulokseni löytyvät, ja haluan vain tehdä tutkimustani – miksi siis käyttäisin aikaani kirjoittamalla auki jokaisen datan perustiedot?” Kirjoitussarjansa kolmannessa osassa Aleksi Peura on datanhallinnan perusasioiden äärellä: miksi metadataan kannattaa suhtautua vakavasti, vaikka se tuntuisi luotaantyöntävältä? Luvassa hillopurkkivertauksia, sivupolkuja ja metadatan kuvailua.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Metadatan tarpeettoman vaikea nimi”

Julkaistu

Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä

”Se määrä dataa, jota jokainen meistä nykypäivänä kerryttää, on historiallisesti täysin poikkeuksellinen. Jätämme jälkemme kaikkialle minne menemmekin.” Historioitsija ja Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntija Aleksi Peura pureutuu juttusarjansa toisessa osassa digitalisaatioon ja datan määrän kasvuun, joka vaikuttaa olennaisesti myös historiantutkimukseen – niukkuuden tieteen hukkuessa dataan tutkimusmetoditkin muuttuvat.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä”

Julkaistu

Humanisti datamaailmassa: Mitä mä (täällä) teen?

Historioitsija, tietokirjailija ja ”kirjoittelija” Aleksi Peura aloitti joulukuussa 2021 tietoasiantuntijana Helsingin yliopiston kirjastossa. Uudessa tehtävässään hän auttaa tutkijoita erityisesti tutkimusdatanhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Tässä kirjoituksessa Peura kuvaa omia lähtökohtiaan ja humanistitutkijan suhdetta dataan, edeten yhä syvemmälle datanhallinnan maailmaan. Kirjoitus on avaus kuukausittaiselle juttusarjalle, jossa Peura käsittelee datanhallinnan teemoja ”omasta, nyrjähtäneestä humanistin näkökulmastaan”.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Mitä mä (täällä) teen?”

Julkaistu

Services for data driven research are developed in the National Library

Last year, the National Library of Finland launched the Digital Open Memory project, which aims to develop the data driven services for researchers, especially in digital humanities. According to a survey conducted in the project, reading and interpreting texts, were still the major ways of using digital material among researchers in the humanities, and the pressure to provide more services for text and data mining is obvious.

Jatka lukemista ”Services for data driven research are developed in the National Library”

Julkaistu

Kansalliskirjasto kehittää datalähtöisiä palveluja tutkijoille – tutkimuksen ohella myös opetuskäyttö huomioitu

Kansalliskirjastossa alkoi viime vuonna Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hanke, joka tähtää kirjaston digitaalisten aineistojen laajempaan ja monipuolisempaan käyttöön erityisesti digitaalisten ihmistieteiden tutkimuksessa. Ensi vuonna päättyvän hankkeen tulosten pohjalta määritellään, millaisia datapalveluja Kansalliskirjasto jatkossa tarjoaa. Tutkijoille viime keväänä tehdyn kyselyn mukaan erityisesti tiedonlouhinnan mahdollistaville lisäaineistoille on kysyntää. Tässä blogiartikkelissa esitellään kyselyn tuloksia ja Kansalliskirjaston suunnitelmia Louhokseksi nimetyn palvelukonseptin kehittämisessä.

Jatka lukemista ”Kansalliskirjasto kehittää datalähtöisiä palveluja tutkijoille – tutkimuksen ohella myös opetuskäyttö huomioitu”

Julkaistu

Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle

Helsingin yliopiston Datatuen juuret johtavat kymmenen vuoden päähän, kun Viikin kampuskirjastossa käynnisteltiin tutkijoiden ja kirjaston asiantuntijoiden yhteistä Solmu-hanketta. Tutkimusdatalla ja datanhallinnalla oli hankkeessa keskeinen rooli, ja näkemys datapalveluiden tarpeellisuudesta vahvistui. Kohta kuvaan tulivat myös muut yliopistopalvelut, erityisesti tietotekniikkakeskus, ja nykymuotoinen Datatuki-verkosto alkoi syntyä. Tässä blogiartikkelissa Datatuen historiaan eri tavoin osallistuneet henkilöt kertovat näkemyksiään datatukipalveluiden vaiheista. Lopuksi luodaan silmäys myös tulevaisuuteen, Datatukeen vuonna 2029 ja valitaan Datatuen tunnusbiisi.

Jatka lukemista ”Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle”

Julkaistu

Datanhallinta käytännössä: havaintoja historian graduseminaarista

Yliopiston yleiset ohjeet ja linjaukset kertovat, miten tietoa tulisi käsitellä vastuullisesti. Miten nämä ohjeet kääntyvät oman tieteenalan käyttöön? Historian professori Anu Lahtinen kertoo blogilastussaan, miten historian opetus hakee tuntumaa datanhallintaan ja sen opettamiseen. Graduseminaarissa tehty harjoite toi esiin sen, että uudet teknologiat muuttavat aineistonhallintaa, mutta tieteenalan peruslähtökohdat vaikuttavat käytännön toteutukseen ja ohjaavat sitä.

Jatka lukemista ”Datanhallinta käytännössä: havaintoja historian graduseminaarista”