Julkaistu

Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle

Helsingin yliopiston Datatuen juuret johtavat kymmenen vuoden päähän, kun Viikin kampuskirjastossa käynnisteltiin tutkijoiden ja kirjaston asiantuntijoiden yhteistä Solmu-hanketta. Tutkimusdatalla ja datanhallinnalla oli hankkeessa keskeinen rooli, ja näkemys datapalveluiden tarpeellisuudesta vahvistui. Kohta kuvaan tulivat myös muut yliopistopalvelut, erityisesti tietotekniikkakeskus, ja nykymuotoinen Datatuki-verkosto alkoi syntyä. Tässä blogiartikkelissa Datatuen historiaan eri tavoin osallistuneet henkilöt kertovat näkemyksiään datatukipalveluiden vaiheista. Lopuksi luodaan silmäys myös tulevaisuuteen, Datatukeen vuonna 2029 ja valitaan Datatuen tunnusbiisi.

Jatka lukemista ”Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle”

Julkaistu

Datanhallinta käytännössä: havaintoja historian graduseminaarista

Yliopiston yleiset ohjeet ja linjaukset kertovat, miten tietoa tulisi käsitellä vastuullisesti. Miten nämä ohjeet kääntyvät oman tieteenalan käyttöön? Historian professori Anu Lahtinen kertoo blogilastussaan, miten historian opetus hakee tuntumaa datanhallintaan ja sen opettamiseen. Graduseminaarissa tehty harjoite toi esiin sen, että uudet teknologiat muuttavat aineistonhallintaa, mutta tieteenalan peruslähtökohdat vaikuttavat käytännön toteutukseen ja ohjaavat sitä.

Jatka lukemista ”Datanhallinta käytännössä: havaintoja historian graduseminaarista”

Julkaistu

Kulttuuriperintö verkkoon – miksi ja miten?

Kansalliskirjasto julhlisti 16.5. kahta digitointihanketta:  2000 digitoidun kirjan julkistamista ja Fredrik Paciuksen teosvalikoimalla toteutettua nuottidigitoinnin pilottia.  Sekä kirjat että nuotit on avattu palvelussa digi.kansalliskirjasto.fi.  Kirja-aineisto on suunnattu erityisesti tutkimuskäyttöön ja sen kaunokirjallisuus avautuu vain Haka-tunnisteilla.  Tekijänoikeudenalainen aineisto on avattu käyttöön kolmeksi vuodeksi. Tässä tekstissä pohdin julkaistun kulttuuriperinnön verkkokäyttöön saattamista, sen merkitystä tutkimukselle ja digitointiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Jatka lukemista ”Kulttuuriperintö verkkoon – miksi ja miten?”

Julkaistu

From research services to open science discussions – a summary of Think Open blog in 2018

This blog post brings together all articles in English published in the Think Open blog last year.  A large number of blog posts dealt with services for researchers, but there was also broader discussions on open science and digitalisation in the blog. The researcher will continue to be at the heart of the Think Open, but what kind of articles you wish to read in 2019?

Jatka lukemista ”From research services to open science discussions – a summary of Think Open blog in 2018”

Julkaistu

Datan uumenista Plan S:n viitoittamaan tulevaisuuteen – lue, mitä blogissa kirjoitettiin vuonna 2018

Tähän blogipostaukseen on koottu kaikki Think Open -blogissa viime vuonna julkaistut kirjoitukset teemoittain järjestettynä. Tutkijalle suunnatut palvelut olivat blogitekstien ydinaiheita, mutta kirjoituksissa käytiin myös laajempaa keskustelua avoimeen tieteeseen ja digitaalisuuteen liittyen sekä nostettiin esiin tutkijantyön kannalta relevantteja ajankohtaisia aiheita. Tutkija on jatkossakin blogin keskiössä, mutta mistä blogissa pitäisi kirjoittaa vuonna 2019?

Jatka lukemista ”Datan uumenista Plan S:n viitoittamaan tulevaisuuteen – lue, mitä blogissa kirjoitettiin vuonna 2018”

Julkaistu

Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimusprojekti ja tutkimuksen avoimuus

Tutkimusprojektin avaaminen on aikaa ja resursseja vievää – erityisesti, jos avaaminen ei ole ollut projektin tavoite aivan sen alusta alkaen. Tässä tekstissä tarkastellaan Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimusprojektin avaamisessa kohdattuja ongelmia ja niiden ratkaisuyrityksiä.

Jatka lukemista ”Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimusprojekti ja tutkimuksen avoimuus”

Julkaistu

Open Science infrastructures in the Humanities? Greetings from DARIAH in Paris

Open science and data infrastructures can greatly support certain research areas in the humanities. The 2018 annual DARIAH meeting gathered a number of researchers, librarians, and other parties to discuss these topics in Paris. This blog post provides a summary and some highlights from the meeting.

Jatka lukemista ”Open Science infrastructures in the Humanities? Greetings from DARIAH in Paris”

Julkaistu

”Avoimuus pitää saada mukaan ytimeen, kaikkeen tekemiseen ja kaikkeen koulutukseen” – Mikko Tolosen Open Data Champions -haastattelu

Ratkaisevaa eri tieteenaloilla on osoittaa se, että avoimen tieteen käytännöt ovat parempi tapa tehdä tiedettä – tätä kautta kulttuuri muuttuu. Näin toteaa Open Data Champions -tunnustuksella palkittu Mikko Tolonen, joka on raivannut tietä avoimille käytännöille humanistisen tutkimuksen puolella.

Jatka lukemista ””Avoimuus pitää saada mukaan ytimeen, kaikkeen tekemiseen ja kaikkeen koulutukseen” – Mikko Tolosen Open Data Champions -haastattelu”