Tietoturvan ajankohtaiskatsaus: Turvallisuusympäristön muutos ja korkeakoulujen tietoturva

Maailmalla herättiin uudenlaiseen turvallisuustilanteeseen tänä vuonna, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Sota on kybermaailmassa laajentunut myös Ukrainan rajojen ulkopuolelle, ja Venäjä on toteuttanut lisääntyvissä määrin erilaisia kyberhyökkäyksiä Ukrainaa tukeviin maihin. Suomalaisella korkeakoulukentällä tietoturvauhkien lisääntymistä ei ole vielä merkittävästi havaittu, mutta tänäkin syksynä Helsingin yliopiston sähköpostilaatikot ovat saaneet osansa tietojenkalasteluhyökkäyksistä ja huijausyrityksistä. Tässä tietoturvan ajankohtaiskatsauksessa tarkastellaan turvallisuusympäristön muutosta korkeakoulujen näkökulmasta ja tarjotaan ohjeita sekä vinkkejä tietoturvan edistämiseen niin töissä kuin vapaa-ajalla.

Jatka lukemista ”Tietoturvan ajankohtaiskatsaus: Turvallisuusympäristön muutos ja korkeakoulujen tietoturva”

20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa

Mitä tehdä sensitiiviselle datalle tutkimusprojektin jälkeen? Miksi Googlen pilvipalvelut puuttuvat yliopiston tallennusratkaisutaulukosta? Kuka on Datatuki-verkostossa se henkilö, joka hallitsee datanhallinnan ”viidakon” kokonaisuudessaan? Muun muassa tällaisia kysymyksiä nousi esiin kevään tapaamisissa ja webinaareissa uuteen tutkimusdatapolitiikkaan liittyen. Blogiartikkeli käy läpi kysymykset, ja tarjoaa niihin myös Datatuki-verkoston vastaukset.

Jatka lukemista ”20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa”

Aineistonkeruuta eri kielillä – kokemuksia monikielisen kyselyn tekemisestä REDCap-alustalla tutkimuksessa koulun islamin opetuksesta

Mikä kyselyalusta on sopiva silloin, kun kerätty tutkimusaineisto sisältää sensitiivistä dataa? Miten rakennetaan tutkimukseen osallistuvan näkökulmasta mahdollisimman selkeä monikielinen kysely REDCap-alustalla? Nämä kysymykset olivat ajankohtaisia, kun väitöskirjatutkija Niina Putkonen valmisteli väitöskirjatutkimukseensa liittyvää monikielistä tutkimusta. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan toinen osa – avausosa luettavissa täällä.

Jatka lukemista ”Aineistonkeruuta eri kielillä – kokemuksia monikielisen kyselyn tekemisestä REDCap-alustalla tutkimuksessa koulun islamin opetuksesta”

Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin

Helsingin yliopistossa on ollut vuoden verran käytössä REDCap-ohjelma, joka on kehitetty erityisesti sensitiivisen tutkimusdatan keräämiseen. Monipuolinen työkalu taipuu monenlaiseen käyttöön, ja tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus ohjelman erilaisiin ominaisuuksiin ja käyttöön tutkimuksessa. Kirjoittajina ovat Helsingin yliopiston REDCap-tuen asiantuntijat. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan avausosa – toinen osa luettavissa täällä.

Jatka lukemista ”Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin”

Choose the best storage solution for your research data with the Data Storage and Sharing Table

Determining the best data storage solution for your research can be cumbersome. To make the selection process easier, University of Helsinki researchers can now use the Data Storage and Sharing Table, which describes the various options available for storing research data. This blog post explains the criteria for choosing your research data storage solution.

Jatka lukemista ”Choose the best storage solution for your research data with the Data Storage and Sharing Table”

Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä

Aineistonhallintasuunnitelma eli DMP on tullut yhä useammalle tutkijalle tutuksi, kun tutkimusrahoittajat ovat alkaneet vaatia DMP-liitettä osana hakemusta. Mutta millainen painoarvo DMP:llä on hakemuksen arvioinnissa? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Mitä hyötyä DMP:stä oikeasti on tutkijalle? Millä tavalla se tukee tutkimuksen vastuullista toteuttamista? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin kysymyksiin etsittiin vastausta kansallisen Tuuli-verkoston järjestämässä DMP-työpajassa.

Jatka lukemista ”Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä”