Maailmalla herättiin uudenlaiseen turvallisuustilanteeseen tänä vuonna, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Sota on kybermaailmassa laajentunut myös Ukrainan rajojen ulkopuolelle, ja Venäjä on toteuttanut lisääntyvissä määrin erilaisia kyberhyökkäyksiä Ukrainaa tukeviin maihin. Suomalaisella korkeakoulukentällä tietoturvauhkien lisääntymistä ei ole vielä merkittävästi havaittu, mutta tänäkin syksynä Helsingin yliopiston sähköpostilaatikot ovat saaneet osansa tietojenkalasteluhyökkäyksistä ja huijausyrityksistä. Tässä tietoturvan ajankohtaiskatsauksessa tarkastellaan turvallisuusympäristön muutosta korkeakoulujen näkökulmasta ja tarjotaan ohjeita sekä vinkkejä tietoturvan edistämiseen niin töissä kuin vapaa-ajalla.
20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa
Mitä tehdä sensitiiviselle datalle tutkimusprojektin jälkeen? Miksi Googlen pilvipalvelut puuttuvat yliopiston tallennusratkaisutaulukosta? Kuka on Datatuki-verkostossa se henkilö, joka hallitsee datanhallinnan ”viidakon” kokonaisuudessaan? Muun muassa tällaisia kysymyksiä nousi esiin kevään tapaamisissa ja webinaareissa uuteen tutkimusdatapolitiikkaan liittyen. Blogiartikkeli käy läpi kysymykset, ja tarjoaa niihin myös Datatuki-verkoston vastaukset.
Aineistonkeruuta eri kielillä – kokemuksia monikielisen kyselyn tekemisestä REDCap-alustalla tutkimuksessa koulun islamin opetuksesta
Mikä kyselyalusta on sopiva silloin, kun kerätty tutkimusaineisto sisältää sensitiivistä dataa? Miten rakennetaan tutkimukseen osallistuvan näkökulmasta mahdollisimman selkeä monikielinen kysely REDCap-alustalla? Nämä kysymykset olivat ajankohtaisia, kun väitöskirjatutkija Niina Putkonen valmisteli väitöskirjatutkimukseensa liittyvää monikielistä tutkimusta. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan toinen osa – avausosa luettavissa täällä.
Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin
Helsingin yliopistossa on ollut vuoden verran käytössä REDCap-ohjelma, joka on kehitetty erityisesti sensitiivisen tutkimusdatan keräämiseen. Monipuolinen työkalu taipuu monenlaiseen käyttöön, ja tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus ohjelman erilaisiin ominaisuuksiin ja käyttöön tutkimuksessa. Kirjoittajina ovat Helsingin yliopiston REDCap-tuen asiantuntijat. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan avausosa – toinen osa luettavissa täällä.
Choose the best storage solution for your research data with the Data Storage and Sharing Table
Determining the best data storage solution for your research can be cumbersome. To make the selection process easier, University of Helsinki researchers can now use the Data Storage and Sharing Table, which describes the various options available for storing research data. This blog post explains the criteria for choosing your research data storage solution.
Mitä sensitiivisen datan tallennukselle kuuluu vuonna 2020?
Sensitiivisen datan tallennustarpeet kasvoivat yliopistolla merkittävästi vuonna 2018 voimaan astuneen EU:n laajuisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä. Sensitiivisen datan tallennus luonnistuu nykyisin Umpio-palvelun avulla, ja luvassa on myös uusia tapoja tallentaa ja jakaa aineistoa.
Jatka lukemista ”Mitä sensitiivisen datan tallennukselle kuuluu vuonna 2020?”
Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä
Aineistonhallintasuunnitelma eli DMP on tullut yhä useammalle tutkijalle tutuksi, kun tutkimusrahoittajat ovat alkaneet vaatia DMP-liitettä osana hakemusta. Mutta millainen painoarvo DMP:llä on hakemuksen arvioinnissa? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Mitä hyötyä DMP:stä oikeasti on tutkijalle? Millä tavalla se tukee tutkimuksen vastuullista toteuttamista? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin kysymyksiin etsittiin vastausta kansallisen Tuuli-verkoston järjestämässä DMP-työpajassa.
What’s the problem with data – an overview of Data Support’s frequently asked topics
University of Helsinki Data Support, a network of experts ranging from library staff to lawyers, helps researchers all year long via a service address datasupport@helsinki.fi. To be able to develop services, Data Support investigated what are the most frequently asked topics in the service email by researchers. Along with data management plan commenting service, most questions asked by the researchers handled sensitive data management as well as storing solutions.
Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle
Helsingin yliopiston Datatuen juuret johtavat kymmenen vuoden päähän, kun Viikin kampuskirjastossa käynnisteltiin tutkijoiden ja kirjaston asiantuntijoiden yhteistä Solmu-hanketta. Tutkimusdatalla ja datanhallinnalla oli hankkeessa keskeinen rooli, ja näkemys datapalveluiden tarpeellisuudesta vahvistui. Kohta kuvaan tulivat myös muut yliopistopalvelut, erityisesti tietotekniikkakeskus, ja nykymuotoinen Datatuki-verkosto alkoi syntyä. Tässä blogiartikkelissa Datatuen historiaan eri tavoin osallistuneet henkilöt kertovat näkemyksiään datatukipalveluiden vaiheista. Lopuksi luodaan silmäys myös tulevaisuuteen, Datatukeen vuonna 2029 ja valitaan Datatuen tunnusbiisi.
Jatka lukemista ”Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle”
Uudistunut aineistonhallinnan opas on julkaistu!
Helsingin yliopiston Datatuen uudistunut Aineistonhallinta-opas (Research data management) on julkaistu. Sen on tarkoitus palvella tutkijoita ja muita tutkimusdatan hallinnan parissa työskenteleviä. Uusi opas löytyy Helsinki.fi-verkkosivuilta suomeksi ja englanniksi.
Jatka lukemista ”Uudistunut aineistonhallinnan opas on julkaistu!”