Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Plan S, kansallinen koordinaatio, EOSC… Viime vuosi oli avoimessa tieteessä tapahtumarikasta aikaa. Think Open -blogin avoimen tieteen vuosikatsaus 2019 kokoaa yhteen vuoden kohokohdat, keskeiset selvitykset, kiinnostavat artikkelit ja uudet avaukset.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus summaa vuoden 2019 pääaiheet”
”Tieteen termipankki on omassa lajissaan avoimen tieteen kentällä. Se ei ensi sijassa ole avointa tutkimusdataa (vaikka sitä voidaan sellaisenakin käyttää) eikä perinteinen tutkimusjulkaisu (vaikka termityön voi merkitä julkaisuihinsa), ei myöskään (pelkkä) tieteen erikoissanastojen sanakirja vaan tutkimusinfrastruktuuri, jonka tarjoama tieteellisiin käsitteisiin ja käsitteenmuodotukseen liittyvä tieto on tieteellisen tutkimuksen ja sen ymmärtämisen olennaisia välineitä”, kirjoittavat Tiina Onikki-Rantajääskö ja Johanna Enqvist Tieteen termipankkia käsittelevässä blogiartikkelissaan. Vuonna 2012 avatussa verkkopalvelussa on tällä hetkellä noin kolmannes Suomessa harjoitettavista tieteenaloista ja termipankissa kehitetään myös avoimen tieteen sanastoa.
Jatka lukemista ”Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa”
Saalistaja- eli pseudolehdistä on tullut kiinteä osa kansainvälistä julkaisukenttää. Arviot ilmiön laajuudesta vaihtelevat, ja vaikka paniikkiin ei olekaan syytä, ei saalistajilta kuitenkaan kannata sulkea silmiään. Näin kirjoittavat Timo Vilén ja Eeva Savolainen postauksessaan, joka kutsuu Think Open -blogin lukijat mukaan matkalle epäilyttävien lehtien ja -konferenssien maailmaan. Artikkeli tarjoaa tutkijoille myös keinoja kustantajien luotettavuuden arvioimiseen.
Many reasons are given for self-archiving, and self-archivers follow many different practices. We asked four researchers from different disciplines how and why they self-archive their research results. We also asked the researchers about their views on the promotion of self-archiving. This is the seventh part of the Think Open blog’s article series on self-archiving.
Jatka lukemista ”How and why I self-archive – four researchers report their views”
Rinnakkaistallentamiseen on useita syitä ja erilaisia käytäntöjä. Kysyimme neljältä eri tieteenaloja edustavalta tutkijalta, miten ja miksi he rinnakkaistallentavat tutkimustuotoksensa. Tiedustelimme myös tutkijoiden näkemyksiä rinnakkaistallentamisen edistämiseen. Kirjoitus on seitsemäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.
Jatka lukemista ”Miten ja miksi rinnakkaistallennan – neljä tutkijaa kertoo näkemyksistään”
”Science should be transparent and accessible to everyone. Today, I firmly believe that science goes hand in hand with openness. When I started my PhD couple of years ago, I did not even know what open science meant. Since then, I have taken baby steps towards a more sustainable science culture.” In this blog post, University of Helsinki doctoral student Julia Kemppinen writes on a practical level how she learned to understand the importance of open science and how she implements open science practices in her research.
Avoimiin julkaisuarkistoihin keskittyvä Open Repositories -konferenssi järjestettiin kesäkuussa Hampurissa. Tämän vuoden teemana oli käyttäjän tarpeet. Neljän päivän aikana syvennyttiin myös muun muassa avoimeen tieteeseen, julkaisuarkistojen kehittämiseen, metadataan ja laki- ja lisensointiasioihin. Tietojärjestelmäasiantuntija Reeta Kuuskoski ja tietoasiantuntija Tanja Vienonen Kansalliskirjastosta käyvät läpi konferenssin antia ja taustoittavat myös suomalaisten julkaisuarkistojen roolia.
Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa. [Artikkelia on päivitetty 8.12.2021]
Self-archiving has many kinds of advantages, such as being free of charge and increasing visibility and effectiveness. This article briefly describes the most important advantages of self-archiving. This is the fourth part of Think Open blog’s article series on self-archiving. [This article was updated in December 8, 2021.]
Jatka lukemista ”Better visibility, more impact – and six other advantages of self-archiving”
Many researchers would like to publish their articles openly in the University of Helsinki’s digital repository Helda, but don’t know how it happens. No fear, it is not difficult at all! In this blog text we will show you in plain language how everybody can self-archive their articles (publisher’s policies permitting) in few minutes. This is the third part of Think Open blog’s article series on self-archiving. [Updated 28.11.2021]
Jatka lukemista ”Four small steps – how to publish your paper openly in Helda repository”
Helsingin yliopisto