Helsingin yliopisto
If you could choose one way to advance opening data (regardless of costs), what would it be? Francesca Morello would choose data stewards as part of every research group: ”Data steward, as an expert professional, would be capable to support researchers’ choices on daily bases and could help them promote the optimal reuse of their data: both positive results but also negative findings.” Morello is one of the speakers at the webinar event ”What it takes: Open your research data” that takes place on 25 March 2021.
The importance of infrastructures and unprecedented potential of open data – interview with Tuomas Alaterä
”The greatest benefit [of open data] is that we do not know. We don’t know where, how and when the data will be used once they has been opened. That said, certain safeguards need to be in place for datasets containing sensitive information. But it does not change the idea; when these datasets are made available, as openly as possible, there is a lot of potential for future use”, says Tuomas Alaterä, Senior Specialist at the Finnish Social Science Data Archive (Tietoarkisto), who has extensive work experience in the areas of digital preservation, open data and data services to support research.
Researchers need tools, services and ”data doctors” to manage and open their data – interview with Mietta Lennes
”I think open research data promotes honesty and transparency in science. Once a data set is well described, citable and available on clear terms, it is easy to discover and to reuse, and studies done on the data set are easier to replicate and to improve on”, says Mietta Lennes, Project Planning Officer for FIN-CLARIN consortium, which coordinates the Language Bank of Finland (Kielipankki). Lennes is one of the speakers at the webinar event ”What it takes: Open your research data” that takes place on 25 March 2021.
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut
Avoimen tieteen vuosikatsauksen päätösosassa käydään läpi Think Open -blogisatoa. Teemoina nousevat esiin muun muassa avoin opetus eri muodoissaan, aineistonhallinnan (RDM) perusteet, tutkimuksen arviointi ja tutkimusinfrastruktuurit. Lopuksi luodaan silmäys vuoden 2020 luetuimpiin blogiartikkeleihin. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäinen (pääteemat) ja toinen osa (uutiset) julkaistiin viime viikolla.
From raw data into FAIR – The journey of data at a SMEAR station, from instrument to the end user
”You should act like every measurement you start is going to continue forever, but the people in charge of the measurements and data flow would move on to different tasks the next week,” says Pasi Kolari, university researcher at the University of Helsinki. In this blog interview, Kolari, who works as a data liaison for SMEAR stations (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations), sheds light on the real life challenges of collecting, processing and opening data. The article is part of the Think Open article series on open science research infrastructures.
HSSH tarjoaa foorumin tutkijoiden yhteistyöhön yli tieteenalarajojen
Tänä keväänä toimintansa aloittanut Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen instituutti HSSH tarjoaa yhteistyö- ja keskustelufoorumin eri alojen tutkijoille Keskustakampuksella. HSSH-infrastruktuurin rakennustyö vasta alkanut, mutta tutkimuskoordinaattori Mari Siiroinen avaa blogihaastattelussa HSSH:n suunnitelmia.
Jatka lukemista ”HSSH tarjoaa foorumin tutkijoiden yhteistyöhön yli tieteenalarajojen”
Raakadatasta FAIR-dataksi – SMEAR-asemien datan matka instrumentilta loppukäyttäjälle
”Pitäisi toimia kuin jokainen aloitettu mittaus jatkuisi ikuisesti mutta mittausten aloittajat ja datavirran ylläpitäjät siirtyisivät muihin töihin seuraavalla viikolla”, havainnollistaa yliopistotutkija Pasi Kolari datanhallinnan lähtökohtaa. Ilmakehätieteiden tutkimuksen SMEAR-asemien datayhdyshenkilönä toimiva Kolari valottaa blogihaastattelussa käytännönläheisesti datan keräämiseen, käsittelyyn ja avaamiseen liittyviä haasteita. Artikkeli on toinen osa Think Open -blogin avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuureja esittelevässä sarjassa.
Open science during coronavirus outbreak – an overview of the manifestations of openness
While states have closed their borders in response to the coronavirus outbreak, science has opened up in a unique way. Researchers have been openly sharing their outputs and making research available across disciplines, publishers have broken down their paywalls, and new ways of creating and disseminating scientific knowledge have been developed. This blog article provides an overview of the manifestations and features of open science over the past few months.
Miten syntyy avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuuri? Tarkastelussa Luomus ja Lajitietokeskus
Avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisessa keskeistä on yhteisten linjausten huolellinen valmistelu, organisaatiolle sopivan toteutusstrategian valinta ja koko työyhteisön sitouttaminen. Näin summaa Aino Juslén Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus). Luomuksen koordinoimassa Lajitietokeskuksessa tieteen avoimuutta toteutetaan eri tavoin (avoin data, avoin lähdekoodi, avoin opetus). Blogiartikkeli avaa avoimen tieteen infrastruktuureja esittelevän juttusarjan.
Avoimen tutkimustiedon asialla jo vuodesta 2008 – Hankehaavista löytyvät tiedot tutkimushankkeista
Hankehaavi on koonnut luonnonvara-alojen tutkimushankkeiden tietoja yhteen paikkaan 12 vuoden ajan. Päivittyvä verkkohakemisto antaa kokonaiskuvaa tutkimuskentästä, sekä meneillään olevista että päättyneistä tutkimushankkeista. Tällä hetkellä haettavana on yli 10 000 hankkeen tiedot. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, mitä hyötyä on projektitiedon keräämisestä ja sen avoimesta saatavuudesta. [Artikkelia on päivitetty 15.1.2024]