Kulttuuriperintö verkkoon – miksi ja miten?

Kansalliskirjasto julhlisti 16.5. kahta digitointihanketta:  2000 digitoidun kirjan julkistamista ja Fredrik Paciuksen teosvalikoimalla toteutettua nuottidigitoinnin pilottia.  Sekä kirjat että nuotit on avattu palvelussa digi.kansalliskirjasto.fi.  Kirja-aineisto on suunnattu erityisesti tutkimuskäyttöön ja sen kaunokirjallisuus avautuu vain Haka-tunnisteilla.  Tekijänoikeudenalainen aineisto on avattu käyttöön kolmeksi vuodeksi. Tässä tekstissä pohdin julkaistun kulttuuriperinnön verkkokäyttöön saattamista, sen merkitystä tutkimukselle ja digitointiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Jatka lukemista ”Kulttuuriperintö verkkoon – miksi ja miten?”

Matkalla välittömään avoimeen julkaisemiseen: siirtymäkauden tavoitteet ja haasteet

Tiedejulkaiseminen ja sen avoimuus on nostanut ajoittain kiivaitakin keskusteluaaltoja viimeisen vuoden aikana, kun rahoittajat ovat julkaisseet Plan S -vaatimuksensa, Suomessa on luonnosteltu kansallisen avoimen julkaisemisen strategiaa ja FinELib-konsortio on tiedottanut Taylor & Francis-neuvottelujen katkeamisesta. Miksi tiedejulkaiseminen on murroksessa, mihin muutoksella pyritään ja miksi siirtymävaihe kestää?

Jatka lukemista ”Matkalla välittömään avoimeen julkaisemiseen: siirtymäkauden tavoitteet ja haasteet”

Umpio provides researchers with a tool for processing sensitive data

The Umpio service is an answer to researchers’ queries about how to process sensitive personal data. The service was developed and tested on during last year, and the service will be further developed. At the moment, Umpio offers a more efficient and lighter solution for storing sensitive data than a dedicated server.

Jatka lukemista ”Umpio provides researchers with a tool for processing sensitive data”

Missä mennään digitiekartan toteutuksessa? – haastattelussa digijohtaja Jaakko Kurhila

Jaakko Kurhilalla on takanaan ensimmäinen vuosi Helsingin yliopiston digitalisaatioprosessin johtajana. Vuoden takaisen digitiekartan toteuttamisessa on lähdetty liikkeelle opetuksesta, joka on myös Kurhilalle tärkeä teema. Tutkimuksen digitalisaation osalta Kurhila nostaa esiin dataintensiivisen tutkimuksen ja tieteen avoimuuden, jossa keskeistä on erityisesti yliopiston kytkeytyminen yhteiskuntaan.

Jatka lukemista ”Missä mennään digitiekartan toteutuksessa? – haastattelussa digijohtaja Jaakko Kurhila”

Uusi Editori-palvelu sopii avoimeen julkaisemiseen ja opetuksen tueksi – palvelu lanseerataan keväällä

Avoimeen julkaisemiseen ja tieteellisen julkaisun toimitustyöhön tarkoitettu Editori-palvelu tuo myös opetukseen uudenlaisia mahdollisuuksia. Samalla palvelun toivotaan juurruttavan avoimen tieteen kulttuuria Helsingin yliopistossa. Tieteellisille lehdille ja opiskelijalehdille Editori tarjoaa avoimen julkaisemisen kanavan.

Jatka lukemista ”Uusi Editori-palvelu sopii avoimeen julkaisemiseen ja opetuksen tueksi – palvelu lanseerataan keväällä”

Mitä tutkijan tulee tietää avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta – kommentointiaikaa tiistaihin asti

Avoimen julkaisemisen kansalliseen strategialuonnokseen on kirjattu periaatteita ja tavoitteita avoimen julkaisemisen hinnasta, maksujen läpinäkyvyydestä, avoimen julkaisemisen arvioimisesta ja avointen julkaisukanavien tukemisesta. Tavoitteena on, että kaikki kotimaiset tieteelliset julkaisut ovat avoimesti saatavilla vuoteen 2022 mennessä.

Jatka lukemista ”Mitä tutkijan tulee tietää avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta – kommentointiaikaa tiistaihin asti”

Testissä Alternative Access – vaihtoehtoiset tavat päästä kiinni tutkimusartikkeleihin

Helsingin yliopiston kirjasto on koonnut Alternative access -sivulle vaihtoehtoisia väyliä tieteellisiin artikkeleihin, jotka ovat jääneet maksumuurin taakse sopimusneuvotteluiden katkettua. Käytännössä tämä tarkoittaa tilausmaksullisten lehtien artikkeleiden avoimia versioita esimerkiksi julkaisuarkistoissa, OA-lehtien artikkeleita tai suoraan avoimiksi ostettuja artikkeleita (ns. hybridiartikkelit), eli artikkeleita, jotka näkyvät neuvottelutuloksesta riippumatta kaikille käyttäjille. Näitä artikkeleita voidaan jäljittää erilaisten tietokantojen ja työkalujen avulla. Jotta Alternative Access ei jäisi pelkän linkkilistan varaan, Think Open -blogi pisti vaihtoehtoiset väylät testiin: tässä postauksessa kokeillaan aiheenmukaista hakua, ja tavoitteena on löytää nimenomaan Taylor & Francisin lehtien artikkeleiden avoimia versioita.

Jatka lukemista ”Testissä Alternative Access – vaihtoehtoiset tavat päästä kiinni tutkimusartikkeleihin”

Think Open tammikuussa: Menneen vuoden paketointeja ja tutkijalle suunnattuja palveluja (HUP ja Gitlab)

Uutiskirje kokoaa yhteen tammikuun blogiaiheet: vuoden 2018 koosteartikkelit (Think Open -blogin kirjoitukset ja avoimen tieteen keskeiset tapahtumat), Helsinki University Press, Gitlab-versionhallintaohjelman esittely ja avoimen julkaisemisen ajankohtaiset kommentointipyynnöt (Plan S ja avoimen julkaisemisen kansallinen strategia).

Jatka lukemista ”Think Open tammikuussa: Menneen vuoden paketointeja ja tutkijalle suunnattuja palveluja (HUP ja Gitlab)”

Tutkija, vaikuta avoimen tieteen tulevaisuuteen – kansallinen strategia ja Plan S -suunnitelma kommentoitavana helmikuussa

Onko avoin tiede menossa oikeaan suuntaan Suomessa tai Euroopassa? Mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota? Nyt on korkea aika ottaa kantaa, sillä tiedeyhteisön kommentteja avoimen tieteen tulevaisuudesta kerätään helmikuussa. Eurooppalaisten tiederahoittajien Plan S -suunnitelma on ollut kommentoitavana marraskuusta lähtien, ja kommentointiaikaa vielä 8. helmikuuta asti. Vastajulkaistua kansallista avoimen julkaisemisen strategialuonnosta voi kommentoida 26. helmikuuta asti.

Jatka lukemista ”Tutkija, vaikuta avoimen tieteen tulevaisuuteen – kansallinen strategia ja Plan S -suunnitelma kommentoitavana helmikuussa”

Sanoista suunnitelmiin ja kohti tekoja – avoimen tieteen vuosikatsaus 2018

Avoimen tieteen toimenpideohjelma, avoimen tieteen kansallinen koordinaatio, Plan S, OpenAIRE, EOSC… Tässä blogikirjoituksessa käydään läpi avoimen tieteen keskeisimpiä avauksia viime vuodelta. Kaikki käsiteltävät asiat ovat läsnä myös tänä vuonna, ja tutkijan on hyvä olla niistä perillä – ja vaikuttamassa tapahtumien kulkuun.

Jatka lukemista ”Sanoista suunnitelmiin ja kohti tekoja – avoimen tieteen vuosikatsaus 2018”

Versionhallinta on tutkimuksen välttämätön työkalu – Gitlab tukee tutkijan työtä Helsingin yliopistossa

Versionhallinta on yksi tekstimuotoisten tiedostojen hallinnan tärkeimmistä työkaluista. Sen merkitys on korostunut varsinkin nykyisen ketterän ohjelmistokehityksen aikana. Yksi koodaajakollegani totesi asiasta taannoin, ettei koodia ole olemassa, ellei sitä ole tallennettu versionhallintajärjestelmään. Tässä blogikirjoituksessa taustoitetaan versionhallinnan roolia tutkimuksessa ja kerrotaan Helsingin yliopistossa käytössä olevasta Gitlab-versionhallintaohjelmistosta ja sen käytöstä.

Jatka lukemista ”Versionhallinta on tutkimuksen välttämätön työkalu – Gitlab tukee tutkijan työtä Helsingin yliopistossa”

From research services to open science discussions – a summary of Think Open blog in 2018

This blog post brings together all articles in English published in the Think Open blog last year.  A large number of blog posts dealt with services for researchers, but there was also broader discussions on open science and digitalisation in the blog. The researcher will continue to be at the heart of the Think Open, but what kind of articles you wish to read in 2019?

Jatka lukemista ”From research services to open science discussions – a summary of Think Open blog in 2018”