Datanhallinta käytännössä: havaintoja historian graduseminaarista

Yliopiston yleiset ohjeet ja linjaukset kertovat, miten tietoa tulisi käsitellä vastuullisesti. Miten nämä ohjeet kääntyvät oman tieteenalan käyttöön? Historian professori Anu Lahtinen kertoo blogilastussaan, miten historian opetus hakee tuntumaa datanhallintaan ja sen opettamiseen. Graduseminaarissa tehty harjoite toi esiin sen, että uudet teknologiat muuttavat aineistonhallintaa, mutta tieteenalan peruslähtökohdat vaikuttavat käytännön toteutukseen ja ohjaavat sitä.

Jatka lukemista ”Datanhallinta käytännössä: havaintoja historian graduseminaarista”

Plan S astuu voimaan 2021 – avoimen julkaisemisen suunnitelma valmistui

Tieteellistä julkaisemista uudistavan Plan S -suunnitelman lopullinen versio valmistui toukokuun lopussa. Luonnosversio sai runsaasti palautetta, mikä vaikutti uuteen suunnitelmaan. Keskeisin muutos liittyy aikatauluun: täytäntöönpanoa siirretään vuodella ja suunnitelmaa aletaan toteuttaa vuodesta 2021 lähtien. Uusi Plan S ottaa myös kantaa tutkimuksen arviointiin, tunnustaa aiempaa selvemmin tarpeen erilaisille tavoille toteuttaa avoimuutta ja tarkentaa kirjoittajamaksuihin liittyviä linjauksia. Blogipostaus summaa uuden Plan S -suunnitelman.

Jatka lukemista ”Plan S astuu voimaan 2021 – avoimen julkaisemisen suunnitelma valmistui”

Mikä muuttui? Avoimen julkaisemisen kansallisen strategian uusi versio kommentoitavana

Kaikki tieteelliset lehti- ja konferenssiartikkelit ovat avoimesti saatavilla vuodesta 2022 lähtien, linjaa päivitetty versio avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta. Uuteen strategialuonnokseen on kirjattu myös toimenpiteet tämän ja muiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Blogikirjoitus summaa pääkohdat strategiapaperista, joka on avoimesti kommentoitavana 7. kesäkuuta saakka.

Jatka lukemista ”Mikä muuttui? Avoimen julkaisemisen kansallisen strategian uusi versio kommentoitavana”

Kulttuuriperintö verkkoon – miksi ja miten?

Kansalliskirjasto julhlisti 16.5. kahta digitointihanketta:  2000 digitoidun kirjan julkistamista ja Fredrik Paciuksen teosvalikoimalla toteutettua nuottidigitoinnin pilottia.  Sekä kirjat että nuotit on avattu palvelussa digi.kansalliskirjasto.fi.  Kirja-aineisto on suunnattu erityisesti tutkimuskäyttöön ja sen kaunokirjallisuus avautuu vain Haka-tunnisteilla.  Tekijänoikeudenalainen aineisto on avattu käyttöön kolmeksi vuodeksi. Tässä tekstissä pohdin julkaistun kulttuuriperinnön verkkokäyttöön saattamista, sen merkitystä tutkimukselle ja digitointiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Jatka lukemista ”Kulttuuriperintö verkkoon – miksi ja miten?”

Matkalla välittömään avoimeen julkaisemiseen: siirtymäkauden tavoitteet ja haasteet

Tiedejulkaiseminen ja sen avoimuus on nostanut ajoittain kiivaitakin keskusteluaaltoja viimeisen vuoden aikana, kun rahoittajat ovat julkaisseet Plan S -vaatimuksensa, Suomessa on luonnosteltu kansallisen avoimen julkaisemisen strategiaa ja FinELib-konsortio on tiedottanut Taylor & Francis-neuvottelujen katkeamisesta. Miksi tiedejulkaiseminen on murroksessa, mihin muutoksella pyritään ja miksi siirtymävaihe kestää?

Jatka lukemista ”Matkalla välittömään avoimeen julkaisemiseen: siirtymäkauden tavoitteet ja haasteet”

Umpio provides researchers with a tool for processing sensitive data

The Umpio service is an answer to researchers’ queries about how to process sensitive personal data. The service was developed and tested on during last year, and the service will be further developed. At the moment, Umpio offers a more efficient and lighter solution for storing sensitive data than a dedicated server.

Jatka lukemista ”Umpio provides researchers with a tool for processing sensitive data”

Missä mennään digitiekartan toteutuksessa? – haastattelussa digijohtaja Jaakko Kurhila

Jaakko Kurhilalla on takanaan ensimmäinen vuosi Helsingin yliopiston digitalisaatioprosessin johtajana. Vuoden takaisen digitiekartan toteuttamisessa on lähdetty liikkeelle opetuksesta, joka on myös Kurhilalle tärkeä teema. Tutkimuksen digitalisaation osalta Kurhila nostaa esiin dataintensiivisen tutkimuksen ja tieteen avoimuuden, jossa keskeistä on erityisesti yliopiston kytkeytyminen yhteiskuntaan.

Jatka lukemista ”Missä mennään digitiekartan toteutuksessa? – haastattelussa digijohtaja Jaakko Kurhila”

Uusi Editori-palvelu sopii avoimeen julkaisemiseen ja opetuksen tueksi – palvelu lanseerataan keväällä

Avoimeen julkaisemiseen ja tieteellisen julkaisun toimitustyöhön tarkoitettu Editori-palvelu tuo myös opetukseen uudenlaisia mahdollisuuksia. Samalla palvelun toivotaan juurruttavan avoimen tieteen kulttuuria Helsingin yliopistossa. Tieteellisille lehdille ja opiskelijalehdille Editori tarjoaa avoimen julkaisemisen kanavan.

Jatka lukemista ”Uusi Editori-palvelu sopii avoimeen julkaisemiseen ja opetuksen tueksi – palvelu lanseerataan keväällä”

Mitä tutkijan tulee tietää avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta – kommentointiaikaa tiistaihin asti

Avoimen julkaisemisen kansalliseen strategialuonnokseen on kirjattu periaatteita ja tavoitteita avoimen julkaisemisen hinnasta, maksujen läpinäkyvyydestä, avoimen julkaisemisen arvioimisesta ja avointen julkaisukanavien tukemisesta. Tavoitteena on, että kaikki kotimaiset tieteelliset julkaisut ovat avoimesti saatavilla vuoteen 2022 mennessä.

Jatka lukemista ”Mitä tutkijan tulee tietää avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta – kommentointiaikaa tiistaihin asti”

Testissä Alternative Access – vaihtoehtoiset tavat päästä kiinni tutkimusartikkeleihin

Helsingin yliopiston kirjasto on koonnut Alternative access -sivulle vaihtoehtoisia väyliä tieteellisiin artikkeleihin, jotka ovat jääneet maksumuurin taakse sopimusneuvotteluiden katkettua. Käytännössä tämä tarkoittaa tilausmaksullisten lehtien artikkeleiden avoimia versioita esimerkiksi julkaisuarkistoissa, OA-lehtien artikkeleita tai suoraan avoimiksi ostettuja artikkeleita (ns. hybridiartikkelit), eli artikkeleita, jotka näkyvät neuvottelutuloksesta riippumatta kaikille käyttäjille. Näitä artikkeleita voidaan jäljittää erilaisten tietokantojen ja työkalujen avulla. Jotta Alternative Access ei jäisi pelkän linkkilistan varaan, Think Open -blogi pisti vaihtoehtoiset väylät testiin: tässä postauksessa kokeillaan aiheenmukaista hakua, ja tavoitteena on löytää nimenomaan Taylor & Francisin lehtien artikkeleiden avoimia versioita.

Jatka lukemista ”Testissä Alternative Access – vaihtoehtoiset tavat päästä kiinni tutkimusartikkeleihin”

Think Open tammikuussa: Menneen vuoden paketointeja ja tutkijalle suunnattuja palveluja (HUP ja Gitlab)

Uutiskirje kokoaa yhteen tammikuun blogiaiheet: vuoden 2018 koosteartikkelit (Think Open -blogin kirjoitukset ja avoimen tieteen keskeiset tapahtumat), Helsinki University Press, Gitlab-versionhallintaohjelman esittely ja avoimen julkaisemisen ajankohtaiset kommentointipyynnöt (Plan S ja avoimen julkaisemisen kansallinen strategia).

Jatka lukemista ”Think Open tammikuussa: Menneen vuoden paketointeja ja tutkijalle suunnattuja palveluja (HUP ja Gitlab)”

Tutkija, vaikuta avoimen tieteen tulevaisuuteen – kansallinen strategia ja Plan S -suunnitelma kommentoitavana helmikuussa

Onko avoin tiede menossa oikeaan suuntaan Suomessa tai Euroopassa? Mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota? Nyt on korkea aika ottaa kantaa, sillä tiedeyhteisön kommentteja avoimen tieteen tulevaisuudesta kerätään helmikuussa. Eurooppalaisten tiederahoittajien Plan S -suunnitelma on ollut kommentoitavana marraskuusta lähtien, ja kommentointiaikaa vielä 8. helmikuuta asti. Vastajulkaistua kansallista avoimen julkaisemisen strategialuonnosta voi kommentoida 26. helmikuuta asti.

Jatka lukemista ”Tutkija, vaikuta avoimen tieteen tulevaisuuteen – kansallinen strategia ja Plan S -suunnitelma kommentoitavana helmikuussa”