Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa. [Artikkelia on päivitetty 8.12.2021]
Better visibility, more impact – and six other advantages of self-archiving
Self-archiving has many kinds of advantages, such as being free of charge and increasing visibility and effectiveness. This article briefly describes the most important advantages of self-archiving. This is the fourth part of Think Open blog’s article series on self-archiving. [This article was updated in December 8, 2021.]
Jatka lukemista ”Better visibility, more impact – and six other advantages of self-archiving”
Avoimen julkaisemisen lukupaketti kokoaa yhteen palvelut, strategiat ja käytännöt
Think Open Digestin Open access -teemanumero luo kattavan katsauksen avoimeen julkaisemiseen. Kaikkiaan 27 artikkelin kokonaisuudesta löytyy juttuja niin Helsingin yliopiston tarjoamista palveluista, kirjoittajamaksuista (APC) kuin avointen lehtien toimittamisesta. Avoimen julkaisemisen käytäntöjen ohella lukupaketti esittelee tiiviisti myös avoimen tieteen linjauksia ja strategioita kansainvälisestä Plan S -suunnitelmasta kansalliseen koordinaatioon.
Jatka lukemista ”Avoimen julkaisemisen lukupaketti kokoaa yhteen palvelut, strategiat ja käytännöt”
Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle
Helsingin yliopiston Datatuen juuret johtavat kymmenen vuoden päähän, kun Viikin kampuskirjastossa käynnisteltiin tutkijoiden ja kirjaston asiantuntijoiden yhteistä Solmu-hanketta. Tutkimusdatalla ja datanhallinnalla oli hankkeessa keskeinen rooli, ja näkemys datapalveluiden tarpeellisuudesta vahvistui. Kohta kuvaan tulivat myös muut yliopistopalvelut, erityisesti tietotekniikkakeskus, ja nykymuotoinen Datatuki-verkosto alkoi syntyä. Tässä blogiartikkelissa Datatuen historiaan eri tavoin osallistuneet henkilöt kertovat näkemyksiään datatukipalveluiden vaiheista. Lopuksi luodaan silmäys myös tulevaisuuteen, Datatukeen vuonna 2029 ja valitaan Datatuen tunnusbiisi.
Jatka lukemista ”Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle”
Four small steps – how to publish your paper openly in Helda repository
Many researchers would like to publish their articles openly in the University of Helsinki’s digital repository Helda, but don’t know how it happens. No fear, it is not difficult at all! In this blog text we will show you in plain language how everybody can self-archive their articles (publisher’s policies permitting) in few minutes. This is the third part of Think Open blog’s article series on self-archiving. [Updated 28.11.2021]
Jatka lukemista ”Four small steps – how to publish your paper openly in Helda repository”
Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista
Erilaisten tieteenalakulttuurien ymmärtäminen on ollut yliopistonlehtori Simo Kyllösen mukaan avoimen tieteen peruskurssin keskeisin anti. Avoimen tieteen periaatteiden soveltamiseen omassa tutkimuksessa tohtorikoulutettava tarvitsisi kuitenkin myös oman tiedeyhteisön ja tieteenalan tukea. Tässä jutussa Kyllönen kertoo keväällä 2019 pidetyn avoimen tieteen kurssin kokemuksista. Kurssille osallistui 127 tohtorikoulutettavaa kaikilta kampuksilta.
Lehtipakettien ulkopuolella – Taylor & Francisin omistama Annals of Medicine vaihtaisi mieluusti avoimeen julkaisemiseen
Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin lehtenä aloittanut Annals of Medicine viettää 30-vuotisjuhlavuottaan odottavissa tunnelmissa. Kustantaja Taylor & Francis vääntää open access -ehdoista FinELib-kirjastokonsortion kanssa samaan aikaan, kun lehdessä toivotaan uutta nostetta avoimesta julkaisemisesta. Annals of Medicinen tarinaan mahtuu monenlaisia käänteitä, ja lehden editoreilla on mielessä visioita myös tulevaisuuden varalle: entä jos tieteelliset lehdet olisivatkin akateemisen yhteisön käsissä ja kustantajat vastaisivat vain julkaisemisesta ja levityksestä…
Neljä pientä askelta – artikkeli avoimeksi Helda-julkaisuarkistoon
Monet tutkijat haluaisivat saada artikkelinsa avoimeksi, mutta eivät tiedä miten se tapahtuu. Ei huolta, se ei ole lainkaan vaikeaa! Tässä jutussa kerromme helppotajuisesti miten jokainen voi tallentaa artikkelinsa avoimeksi (mikäli kustantajan linjaukset sen sallivat) muutamassa minuutissa. Kirjoitus on kolmas osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa. [Artikkelia on päivitetty 23.11.2021.]
Jatka lukemista ”Neljä pientä askelta – artikkeli avoimeksi Helda-julkaisuarkistoon”
Toisiaan täydentävät julkaisuväylät – avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuus kehittyy Helsingin yliopistossa
Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen väylät täydentävät toisiaan ja tarjoavat tutkijalle mahdollisuuden maksuttomaan OA-julkaisemiseen. Kansainväliseksi tiedekustantamoksi profiloituva Helsinki University Press julkaisee ensimmäiset kirjat ensi vuoden alussa. Helda-julkaisuarkiston avointen monografioiden julkaiseminen saa uutta vauhtia Helda Open Books -kokoelmasta, joka tuo esiin tutkimukseen ja opetukseen liittyvien avointen kirjojen moninaisuutta ja parantaa kirjojen näkyvyyttä. Avointen lehtien julkaisemiseen tarkoitettu Editori täydentää kokonaisuutta ja antaa työkalun myös opetuksen tueksi.
Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?
Noin 80 % kustantajista sallii jonkin artikkeliversion tallentamisen julkaisuarkistoon, ja useimmiten se on hyväksytty käsikirjoitusversio eli post-print. Tästä syystä on erittäin tärkeää ottaa talteen viimeinen, vertaisarvioinnin perusteella korjattu käsikirjoitus. Think Open -blogin rinnakkaistallennusta käsittelevän juttusarjan toisen osan aiheena ovat artikkelin eri versiot.
Jatka lukemista ”Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?”