Lyhyt katsaus Helsingin yliopiston Think Open -blogin sisältöihin helmikuussa. Aiheita olivat muun muassa tutkimusdata eri näkökulmista, tiedeinstituuttien tutkijoiden asema avoimessa tieteessä, avoin opetus ja avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksut.
Laboratorion IT-hankinnoista – käytäntöjä ja pohdintoja
Tietotekniikkakeskuksen asiantuntijat kohtaavat tämän tästä tutkimuslaitteita ja -ympäristöjä, joiden ylläpitäminen edellyttää tutuista rutiineista poikkeamista. Tietokoneen tai laitteen malli voi olla yliopistoympäristössä ainutlaatuinen tai sen käyttötapa saattaa kaivata sekä tavanomaista huolellisempaa tietoturvaa että laitteen helppoa käytettävyyttä opiskelijoille ja vieraileville tutkijoille. Tässä jutussa tietotekniikkakeskuksen asiantuntija Sebastian Porceddu kertoo, millaisia asioita laboratorioympäristöjen IT-hankinnoissa on hyvä ottaa huomioon.
Jatka lukemista ”Laboratorion IT-hankinnoista – käytäntöjä ja pohdintoja”
Aineistonkeruuta eri kielillä – kokemuksia monikielisen kyselyn tekemisestä REDCap-alustalla tutkimuksessa koulun islamin opetuksesta
Mikä kyselyalusta on sopiva silloin, kun kerätty tutkimusaineisto sisältää sensitiivistä dataa? Miten rakennetaan tutkimukseen osallistuvan näkökulmasta mahdollisimman selkeä monikielinen kysely REDCap-alustalla? Nämä kysymykset olivat ajankohtaisia, kun väitöskirjatutkija Niina Putkonen valmisteli väitöskirjatutkimukseensa liittyvää monikielistä tutkimusta. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan toinen osa – avausosa luettavissa täällä.
Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin
Helsingin yliopistossa on ollut vuoden verran käytössä REDCap-ohjelma, joka on kehitetty erityisesti sensitiivisen tutkimusdatan keräämiseen. Monipuolinen työkalu taipuu monenlaiseen käyttöön, ja tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus ohjelman erilaisiin ominaisuuksiin ja käyttöön tutkimuksessa. Kirjoittajina ovat Helsingin yliopiston REDCap-tuen asiantuntijat. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan avausosa – toinen osa luettavissa täällä.
Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen
Tiedeinstituuttien tutkijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tutkimusaineistojen avoimuutta kuin esimerkiksi korkeakoulujen tutkijoilla. Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke kartoitti avoimen tieteen nykykäytäntöjä, ja toi esiin muun muassa tutkimusinfrastruktuuripalveluihin liittyvät epäkohdat. Tutkijat Manna Satama ja Laura Nissin käyvät tässä blogiartikkelissa läpi tiedeinstituuttien tutkijoiden asemaa eri näkökulmista, ja he esittävät myös ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen”
The open science annual review 2021: key topics and news
The annual review on open science 2021 brings together key topics and news from last year. The main themes in Finland were the renewal of open science legislation, funding of domestic scholarly journals and the achievements of national coordination in open science.
Jatka lukemista ”The open science annual review 2021: key topics and news”
Avoimen tieteen vuosi 2021, Gilgamesh ja open access – Think Open -blogi vuodenvaihteessa
Think Open -blogiartikkeleissa oli joulu- ja tammikuussa kaksi pääteemaa: yhtäältä luotiin katsauksia päättyneeseen vuoteen 2021 avoimen tieteen näkökulmasta, toisaalta nostettiin esiin erityyppisiä avoimia kirjoja, jotka on julkaistu Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelmassa.
The open science review 2021, Gilgamesh and OA books – Think Open Blog at the turn of the year
The Think Open blog posts had two main themes in December 2021 and January 2022: (1) the articles looked at the key topics of open science in 2021, and (2) the articles highlighted a wide range of open access books published in the University of Helsinki’s Helda Open Books.
Vuoden 2021 luetuimmat blogiartikkelit
Helsingin yliopiston avoimeen lähdekoodiin liittyvät käytännöt, yliopiston tutkimusdatapolitiikan päivitys ja tietotekniikkakeskuksen uusi tutkimuspalvelu. Siinä kolme teemaa, jotka nousivat kärkeen viime vuonna julkaistujen blogiartikkelien luetuimpien juttujen vertailussa. Kun tarkasteluun otetaan myös aiemmin julkaistut artikkelit, kolmen kärjessä olevat teemat liittyvät CC-lisensseihin, Plan S -suunnitelmaan ja datanhallinnan 5S-metodiin.
Humanisti datamaailmassa: Mitä mä (täällä) teen?
Historioitsija, tietokirjailija ja ”kirjoittelija” Aleksi Peura aloitti joulukuussa 2021 tietoasiantuntijana Helsingin yliopiston kirjastossa. Uudessa tehtävässään hän auttaa tutkijoita erityisesti tutkimusdatanhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Tässä kirjoituksessa Peura kuvaa omia lähtökohtiaan ja humanistitutkijan suhdetta dataan, edeten yhä syvemmälle datanhallinnan maailmaan. Kirjoitus on avaus kuukausittaiselle juttusarjalle, jossa Peura käsittelee datanhallinnan teemoja ”omasta, nyrjähtäneestä humanistin näkökulmastaan”.
Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Mitä mä (täällä) teen?”