Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Verkossa on paljon enemmän avoimia kirjoja kuin arvaatkaan – ne on vain löydettävä. Myös Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa on yhä kattavampi open access -kirjojen valikoima. Tässä blogitekstissä kerrotaan Helda Open Books -kokoelman teosten löydettävyydestä ja näkyvyydestä, miten niitä edistetään ja mitä jokainen kirjoittaja voi tehdä oman teoksensa näkyvyyden parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen”
Saatko tarpeeksi oikeanlaista tietoa avoimesta tieteestä? Vastaa Think Open -blogin käyttäjäkyselyyn 15. huhtikuuta mennessä, ja kerro näkemyksesi.
Jatka lukemista ”Mitä avoimesta tieteestä tulisi kertoa? Vastaa kyselyyn”
Do you get enough and the right kind of information about open science? Please respond to the Think Open Blog user survey by April 15th and share your views.
Jatka lukemista ”How to communicate Open Science? Answer the blog survey”
Elsevier kertoi joulukuussa liittyvänsä vastuullista metriikkaa edistävään DORA-julistukseen. Elsevierin ilmoituksen myötä arviolta noin 90 prosenttia tieteellisten lehtien viittauksista on avoimia.
Tutkimusdata on tuttu teema avoimen tieteen keskusteluista, mutta myös viittausdatan avaamiseksi on tehty työtä 2010-luvulla (OpenCitations-projekti, I4OC-aloite) . Viittaukset ovat suurille yrityksille tuottoisa bisnes, mutta tiedeyhteisölle avoin viittausdata antaa uusia mahdollisuuksia tutkimustoiminnan analysointiin. Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntijan Eva Isakssonin blogiartikkeli taustoittaa tiiviisti avointen viittausten nykytilannetta ja vaikutusta metriikkaan tulevaisuudessa.
Jatka lukemista ”Avoimien viittausten yleistyminen mullistaisi metriikan – katsaus nykytilanteeseen”
”Pitäisi toimia kuin jokainen aloitettu mittaus jatkuisi ikuisesti mutta mittausten aloittajat ja datavirran ylläpitäjät siirtyisivät muihin töihin seuraavalla viikolla”, havainnollistaa yliopistotutkija Pasi Kolari datanhallinnan lähtökohtaa. Ilmakehätieteiden tutkimuksen SMEAR-asemien datayhdyshenkilönä toimiva Kolari valottaa blogihaastattelussa käytännönläheisesti datan keräämiseen, käsittelyyn ja avaamiseen liittyviä haasteita. Artikkeli on toinen osa Think Open -blogin avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuureja esittelevässä sarjassa.
Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.
Self-archiving has many kinds of advantages, such as being free of charge and increasing visibility and effectiveness. This article briefly describes the most important advantages of self-archiving. This is the fourth part of Think Open blog’s article series on self-archiving.
Jatka lukemista ”Better visibility, more impact – and six other advantages of self-archiving”
Many researchers would like to publish their articles openly in the University of Helsinki’s digital repository Helda, but don’t know how it happens. No fear, it is not difficult at all! In this blog text we will show you in plain language how everybody can self-archive their articles (publisher’s policies permitting) in few minutes. This is the third part of Think Open blog’s article series on self-archiving.
Jatka lukemista ”Four small steps – how to publish your paper openly in Helda repository”
Monet tutkijat haluaisivat saada artikkelinsa avoimeksi, mutta eivät tiedä miten se tapahtuu. Ei huolta, se ei ole lainkaan vaikeaa! Tässä jutussa kerromme helppotajuisesti miten jokainen voi tallentaa artikkelinsa avoimeksi (mikäli kustantajan linjaukset sen sallivat) muutamassa minuutissa. Kirjoitus on kolmas osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.
Jatka lukemista ”Neljä pientä askelta – artikkeli avoimeksi Helda-julkaisuarkistoon”
Helsingin yliopisto