Helsingin yliopisto
”Pitäisi toimia kuin jokainen aloitettu mittaus jatkuisi ikuisesti mutta mittausten aloittajat ja datavirran ylläpitäjät siirtyisivät muihin töihin seuraavalla viikolla”, havainnollistaa yliopistotutkija Pasi Kolari datanhallinnan lähtökohtaa. Ilmakehätieteiden tutkimuksen SMEAR-asemien datayhdyshenkilönä toimiva Kolari valottaa blogihaastattelussa käytännönläheisesti datan keräämiseen, käsittelyyn ja avaamiseen liittyviä haasteita. Artikkeli on toinen osa Think Open -blogin avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuureja esittelevässä sarjassa.
Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä
Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.
Better visibility, more impact – and six other advantages of self-archiving
Self-archiving has many kinds of advantages, such as being free of charge and increasing visibility and effectiveness. This article briefly describes the most important advantages of self-archiving. This is the fourth part of Think Open blog’s article series on self-archiving.
Jatka lukemista ”Better visibility, more impact – and six other advantages of self-archiving”
Four small steps – how to publish your paper openly in Helda repository
Many researchers would like to publish their articles openly in the University of Helsinki’s digital repository Helda, but don’t know how it happens. No fear, it is not difficult at all! In this blog text we will show you in plain language how everybody can self-archive their articles (publisher’s policies permitting) in few minutes. This is the third part of Think Open blog’s article series on self-archiving.
Jatka lukemista ”Four small steps – how to publish your paper openly in Helda repository”
Neljä pientä askelta – artikkeli avoimeksi Helda-julkaisuarkistoon
Monet tutkijat haluaisivat saada artikkelinsa avoimeksi, mutta eivät tiedä miten se tapahtuu. Ei huolta, se ei ole lainkaan vaikeaa! Tässä jutussa kerromme helppotajuisesti miten jokainen voi tallentaa artikkelinsa avoimeksi (mikäli kustantajan linjaukset sen sallivat) muutamassa minuutissa. Kirjoitus on kolmas osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.
Jatka lukemista ”Neljä pientä askelta – artikkeli avoimeksi Helda-julkaisuarkistoon”
From research services to open science discussions – a summary of Think Open blog in 2018
This blog post brings together all articles in English published in the Think Open blog last year. A large number of blog posts dealt with services for researchers, but there was also broader discussions on open science and digitalisation in the blog. The researcher will continue to be at the heart of the Think Open, but what kind of articles you wish to read in 2019?
Datan uumenista Plan S:n viitoittamaan tulevaisuuteen – lue, mitä blogissa kirjoitettiin vuonna 2018
Tähän blogipostaukseen on koottu kaikki Think Open -blogissa viime vuonna julkaistut kirjoitukset teemoittain järjestettynä. Tutkijalle suunnatut palvelut olivat blogitekstien ydinaiheita, mutta kirjoituksissa käytiin myös laajempaa keskustelua avoimeen tieteeseen ja digitaalisuuteen liittyen sekä nostettiin esiin tutkijantyön kannalta relevantteja ajankohtaisia aiheita. Tutkija on jatkossakin blogin keskiössä, mutta mistä blogissa pitäisi kirjoittaa vuonna 2019?
”It does not help if the data is open but impossible to understand” – Jaana Bäck’s thoughts on open science
”As a fundamental concept for helping in open science, the FAIR principle should be brought to the attention of everybody at the university”, writes professor Jaana Bäck in this blog post. For Bäck, following the principles of open science is a natural way of doing research because it improves the impact of her scientific work. ”Open access to the data allows efficient collaboration, co-authorship with researchers from other countries and continents, and overall, larger visibility and impact of the work we do.”
Current status of Open Researcher Identifier ORCID and greetings from Nordics Workshop
”Enter once, reuse often” describes the goals of Open Researcher Identifier – to be linkable, global and transparent. To gain improvements for researchers, ORCID among other persistent identifiers need better infrastructure and wider implementation in the research process, including research funding application and reporting. These issues were discussed in Nordics ORCID workshop on May 29th, 2018.
Avoimen tieteen ohjelma julki – TSV saa kansallisen koordinoijan roolin
Tuore avoimen tieteen ja datan suunnitelma jatkaa opetus- ja kulttuuriministeriön ATT-hankkeessa tehtyä työtä, ja esittää tiedeyhteisölle kahdeksan toimenpidettä avoimen tieteen kulttuurin edistämiseksi. Tieteellisten seurain valtuuskunnalla on jatkossa koordinoiva rooli avoimen tieteen kansallisissa kysymyksissä.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen ohjelma julki – TSV saa kansallisen koordinoijan roolin”
Data is on its ways to a recognized research output – the roadmap guides towards better research data citation practices
Recently published data citation roadmap for Finland demonstrates how the data citation is closely related to a number of research data issues, such as research data management, scientific publishing, and the responsible conduct of research. This is the abstract of the original post (in Finnish).
Data matkalla tunnustetuksi tutkimustuotokseksi – tiekartta ohjaa tiedeyhteisöä kohti parempia dataviittauskäytäntöjä
Tutkimusdata-asioissa otettiin tänä keväänä taas askel eteenpäin, kun ensimmäinen kansallinen ohjeistus dataviittauskäytännöistä julkaistiin. Tuore tiekartta osoittaa, miten viittaamisesta avautuu näkymä moniin keskeisiin datateemoihin, kuten tutkimusdatanhallintaan, datan asemaan tieteellisessä julkaisemisessa ja hyviin tieteellisiin käytäntöihin.