Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen

Avoimen tieteen edistäminen koetaan globaaliksi ja paikalliseksi asiaksi, joka liittyy tieteen tekemisen perusasioihin: metodologiaan, tiedon laatuun ja luotettavuuteen, yhteistyöhön – ja tieteen edistämiseen. Näin voisi tiivistää kahdeksan tutkijana, hallinnon puolella tai tukipalveluissa työskentelevän vastaukset Think Open -blogin pienimuotoiseen tiedusteluun, joka toteutettiin osana käynnissä olevaa Open Access -viikkoa (19.–25. lokakuuta 2020). Otsikon kysymystä voivat pohtia muutkin – vastaa Twitterissä aihetunnisteella #MiksiAvoinTiede tai #WhyOpenScience.

Avoimen tieteen eteen on tehty viime vuosina ahkerasti työtä, ainakin mitä tulee tietoisuuden lisäämiseen, linjauksiin ja palveluihin. Think Open -blogissa virisi ajatus, että arkipäiväisen ja teknisemmän puurtamisen keskellä on hyvä toisinaan palata perusasioiden äärelle: Miksi minä haluan aktiivisesti edistää avointa tiedettä? Mikä minua motivoi?

Lähetimme kysymyksen muutamille avoimen tieteen parissa toimiville henkilöille ja saimme seitsemän vastausta. Projektipäällikkönä Turun yliopistossa työskentelevän ja avoimesta tieteestä väitöskirjaa tekevän Erika Liljan pohdinnat laajentuivat kokonaiseksi artikkeliksi, jonka julkaisemme tässä erikseen.

Meneillään olevan Open Access Weekin aikana kuka tahansa voi ottaa haasteen vastaan, ja vastata kysymykseen: Miksi haluan edistää avointa tiedettä? Vastata voi Twitterissä aihetunnisteilla #MiksiAvoinTiede ja #WhyOpenScience, kirjoittamalla tämän postauksen kommenttikenttään tai lähettämällä sähköpostia (juuso.ala-kyyny@helsinki.fi). Omaa vastausta miettiessä voi lukea näitä vastauksia:

Tuuli Toivonen, professori, geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto:

Tuuli Toivoselle tieteen avoimuus on olennaista tieteen itsensä vuoksi. Kuva: Noora Piispanen

”Haluan edistää avoimuutta tieteessä tieteen itsensä vuoksi. Tiede on lähtökohtaisesti avointa, mutta viime vuosikymmenten pitkä kehitys on horjuttanut tätä perusideaa erityisesti kustannustoiminnan kaupallistumisen ja keskittymisen kautta. Haluan työskennellä osaltani reilumman ja läpinäkyvämmän tieteen puolesta.”

”Avoimuus on tärkeää monella tapaa. Avoimesti tehty tutkimus on kaikkien saatavilla, mikä nopeuttaa tieteellisen tiedon tuottamista ja parantaa sen läpinäkyvyyttä erityisesti empiirisessä tutkimuksessa: On mahdollista tarkistaa kuinka tutkimus on täsmälleen ottaen tehty ja mihin argumentaatio siis itse asiassa perustuu. Avoimuus sallii monenlaisten toimijoiden pääsyn tieteellisen tiedon alkulähteille, opetuksesta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Vaikka yhteiskunnallinen keskustelu tarvitsee myös tulkkeja tieteellisen tiedon ja päätöksenteon väliin, tässäkin työssä läpinäkyvyyttä parantaa se , että alkuperäistulokset ovat tarvittaessa kaikkien saatavilla. Parhaimmillaan avoimuus tekee tutkimuksen teosta tasa-arvoisempaa, kun tutkimusta voivat hyödyntää yhtä lailla isoissa tutkimuslaitoksissa työskentelevät tutkijat kuin apurahatutkijatkin, niin globaalissa pohjoisessa kuin etelässäkin. Kunpa vielä avoimen julkaisemisen kovat kirjoittajamaksut saataisiin kuriin. Itseäni motivoi myös helppouden tuoma arkipäiväisyys. Haluan, että tieteellistä tutkimusta voi lukea bussissa kännykällä tai käyttää kouluopetuksessa vapaasti. Aineistojen, menetelmien ja tutkimuskirjallisuuden avoimuus tekee tieteestä hyvällä tavalla arkipäivästä, kuten sen tulisi ollakin.”

Parhaimmillaan avoimuus tekee tutkimuksen teosta tasa-arvoisempaa, kun tutkimusta voivat hyödyntää yhtä lailla isoissa tutkimuslaitoksissa työskentelevät tutkijat kuin apurahatutkijatkin, niin globaalissa pohjoisessa kuin etelässäkin. Kunpa vielä avoimen julkaisemisen kovat kirjoittajamaksut saataisiin kuriin.

Emilia Palonen, yliopistotutkija, valtio-oppi, Helsingin yliopisto:

”Haluan edistää avointa tiedettä, jotta tiede kehittyisi ja jotta se saataisiin kaikkien tutkijoiden ja laajan yleisön käyttöön globaalisti. Avoimen tieteen ydin minulle on avoin julkaiseminen siellä, missä julkaisu alun perinkin on tehty, koska tiede on dialogia, joka tapahtuu tieteellisten julkaisujen kontekstissa. Tiede on yhteisöllistä toimintaa ja avoimuus tulisi toteutua yhteisössä, ei arkistossa. On myös huolehdittava siitä, että globaali oikeudenmukaisuus toteutuu ei vain julkaisujen saatavuudessa vaan myös niiden kirjoittamisessa. Siksi aidossa avoimessa julkaisemisessa maksaja ei ole tieteellisen tekstin kirjoittaja: kannatan platinaista avoimuutta (=OA-julkaisemisesta ei peritä kirjoitusmaksua). Tiede kehittyy ja hyödyntyy tieteellisten keskustelujen sisällä ja niiden ulkopuolella parhaiten vain aidosti avoimena. Tähän liittyy se, että tiedettä tulee voida ajatella ja kommunikoida omalla kielellä ja murteella.”

Sami Niinimäki, ylitarkastaja, opetus- ja kulttuuriministeriö:

Sami Niinimäen mukaan tieteen avoimuuden voisi lisätä YK:n peruskirjaan.

”Kun virkamiehenä edistän avointa tiedettä, koen tekeväni työtä, en pelkästään Suomen, vaan koko ihmiskunnan puolesta. Vastuullinen tiede on termi, johon olen tykästynyt. Pohjimmiltaan kyse on ihmisoikeudesta ja siltä osin YK:n peruskirjaa voisi tarkentaa.”

Koen tekeväni työtä, en pelkästään Suomen, vaan koko ihmiskunnan puolesta.

Jyrki Hakapää, johtava tiedeasiantuntija, Suomen Akatemia:

”Omasta puolestani avoimen tieteen edistämisessä on kyse ystävällisyydestä, reiluudesta ja vastuullisuudesta. Tiede ja tutkimus ovat kaikkia yhteisömme jäseniä koskeva asia, joten se on tehtävä myös mahdollisimman tutuksi kaikille. Rennomminkin ajatuksen voi ottaa: avoimen tieteen tavoin voimme luoda yhteisen kahvipöydän, missä keskustella tieteen ja tutkimuksen saavutuksista ja hakea niiden käyttöä yhteiseksi hyväksi.”

Leo Lahti, apulaisprofessori, data-analytiikka, Turun yliopisto:

Leo Lahdelle (keskellä) suurin innostaja avoimuudessa liittyy verkostomaisiin yhteistyömalleihin. UseR!-konferenssireissussa mukana myös Joona Lehtomäki ja Markus Kainu.

”Tutkimustyössä saa päivittäin seurata, miten avoin tieto muuttaa tutkimusta ja yhteiskuntaa. Nyky-yhteiskunta on avannut uusia mahdollisuuksia perinteisten tieteen ihanteiden, kuten julkisuuden ja yhteistyön edistämiseen, mutta asiat eivät tapahdu itsestään. Tarvitaan hyviä esimerkkejä ja pitkälle katsovia valintoja julkisen edun, kaupallisten intressien ja tietosuojan ristipaineissa. Avointen käytäntöjen edistämiseksi tällä hetkellä tehtävä työ määrittää koko tutkimusjärjestelmän tulevaisuutta. On innostavaa kokeilla uusia toimintamalleja, jotka voivat parantaa omankin työn laatua ja vaikuttavuutta tieteessä ja yhteiskunnassa. Ehkä suurin yksittäinen innostaja on kuitenkin koko globaali tiedeyhteisö, jonka kanssa vuorovaikutus verkostomaisten yhteistyömallien ansiosta nousee aivan uusille tasoille.”

Avointen käytäntöjen edistämiseksi tällä hetkellä tehtävä työ määrittää koko tutkimusjärjestelmän tulevaisuutta. On innostavaa kokeilla uusia toimintamalleja, jotka voivat parantaa omankin työn laatua ja vaikuttavuutta tieteessä ja yhteiskunnassa.

Pekka Järveläinen, sovellusasiantuntija, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus:

”Olin kauan sitten tuuraamassa pomoani yhdessä EU:n ensimmäisiin avoimen datan hankkeisiin kuuluneessa kickoffissa, ja motivaationi selvisi varsinkin sen yhdestä esityksestä. Eräs eteläeurooppalainen geofysiikan professori kertoi aidosti ylpeänä, miten he jakoivat isoja aineistojaan ’avoimesti’: Kunhan joku kollega on sattunut lukemaan heidän artikelinsa, josta aineistojen olemassaolo paljastuu, ja pyytää sähköpostilla pääsyä aineistoon, hänelle tehdään tunnus ftp-palvelimelle, josta hän voi ladata aineiston. En päässyt käsiksi artikkeliin – en tiedä, oliko edes sähköinen vai vain paperilla. Metatiedot eli aineiston kuvaus on oltava ihan avoimesti internetissä. Aineiston saavuttamiseksi ei tule tarvita käsityövaiheita, ei edes sähköpostia. Myös mahdollinen pääsynhallinta – edellisessä esimerkissä jopa täysin tarpeeton – on oltava automaattinen, ei uusia salasanoja.”

Yksittäisen henkilön tai ryhmän avoimet toimintatavat auttavat jo jonkin verran, mutta kun koko tieteenala alkaa toimia avoimesti, avoimen työn painoarvo nousee. Itse uskon, että tutkimuksen avoimuus on välttämätön vastavoima luottamuksen rapautumista vastaan.

Mari Elisa ”MEK” Kuusniemi, tietoasiantuntija, Helsingin yliopiston kirjasto:

”Luottamus tutkittuun tietoon tuntuu vähenevän vähitellen myös Suomessa. Luottamus on rapautunut monissa maissa vielä pahemmin ja sen seuraukset alkavat näkyä. Jossainpäin maailmaa presidentti voi jo puhua virkaansa menettämättä jatkuvasti puutaheinää. Työskentelin aiemmin tutkimuslaitoksessa (THL), ja siinä työssä näin selvästi, kuinka luottamus tai epäluottamus tutkittuun tietoon vaikuttaa merkittävästi päätöksentekoon. Kokonainen tutkimusala saa epäluottamuslauseen, jos yksittäinen ryhmä jossain päin maailmaa oikaisee, hyppää liian nopeasti ilman luotettavaa näyttöä päätelmiin, tai tarkoituksella huiputtaa. Luottamuksen voi menettää helposti. Luottamuksen voi pilata joku toinen tai kolmas taho, vaikka itse toimisi eettisesti, tarkasti ja oikein. Avoimuus synnyttää luottamusta, ja omasta mielestäni sen eteen kannattaa tehdä töitä. Yksittäisen henkilön tai ryhmän avoimet toimintatavat auttavat jo jonkin verran, mutta kun koko tieteenala alkaa toimia avoimesti, avoimen työn painoarvo nousee. Itse uskon, että tutkimuksen avoimuus on välttämätön vastavoima luottamuksen rapautumista vastaan. Avoimuus vaatii taitoja ja alkuun se vie aikaa. Itse kuitenkin uskon, että loppujen lopuksi työhön kuluu entistä vähemmän resursseja ja avoimuuden ansiosta maailmassa on vielä joku, joka luottaa tutkimustyön tuloksiin.”

MEK:n mukaan ”vastavirtaan punnertaessa on joskus hyvä turvautua huumoriin”. Alkuperäinen kuva: Tyyne Savia, Museovirasto.

”Oma työni keskittyy yhteen avoimen tieteen osa-alueista, eli tutkimusdatan hallintaan. Sillä saralla tiedekustantajien ja -rahoittajien vaatimukset ovat muuttuneet nopeammin kuin joidenkin tieteenalojen omat käytännöt. Uutena koettujen vaatimusten vuoksi kaikki eivät ole valmiita ymmärtämään esimerkiksi datanhallintasuunnitelman tärkeyttä. Vastavirtaan punnertaessa on joskus hyvä turvautua huumoriin, jollaisesta pieni näyte oheisessa kuvassa.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *