Helsingin yliopisto
Avoimen tieteen vuoden 2023 katsauksen avausosa pureutuu kotimaan linjauksiin ja kansallisen AVOTT-yhteistyön (Avoin tiede ja tutkimus) tuotoksiin, kuten viitearkkitehtuurityöhön. Lisäksi haravoidaan viime vuoden uutissatoa ja lukuvinkkejä. Uutisissa nostetaan esiin muun muassa Plan S -rahoittajien uusi, vallankumoukselliseksikin kutsuttu aloite sekä avoimen julkaisemisen hintaan ja tutkimuksen arviointiin liittyviä teemoja. Lukuvinkeissä tarjolla on muun muassa katsauksia Kiinan open access -tilanteeseen, datan löydettävyyteen ja kuvailuun sekä tieteellisen kustantajan – tässä erityisesti MDPI:n – maineenhallintaan. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa aiheena on viime vuoden tärkein puheenaihe: avoimen julkaisemisen ongelmallinen nykyisyys ja mahdolliset tulevaisuudet.
Mitä me arvostamme tutkijoiden työssä?
Se, mitä me arvostamme tutkijoiden työssä, tulee näkyväksi tutkimuksen arvioinnissa, jonka nojalla tutkijoita palkitaan rahoituksella, työpaikoilla ja ylennyksillä. Mutta miten nykyinen arviointi – tutkimusten julkaiseminen tietyissä julkaisukanavissa – tukee hyvää tutkimusta? Tämä on kysymys, jota Wienin yliopiston fysiikan tiedekunnan apulaisprofessori Toma pohtii kirjoituksessaan, ja hän liittää pohdintansa tutkimuksen arviointia uudistavan Coalition for Advancing Research Assessment -yhteenliittymän (CoARA) tavoitteisiin.
Increasing research diversity highlights the importance of responsible researcher evaluation
In recent years, the Research Council of Finland has been a pioneer in developing research assessment towards responsible and qualitative evaluation. For researchers, this cultural change in evaluation has been reflected in, among other things, a reduction in the emphasis on citation metrics and a greater emphasis on qualitative evaluation of research outputs and career paths. What has led to the introduction of responsible and qualitative evaluation, how is it implemented in practice and how will it be further developed? Authors from the Research Council, Kata-Riina Valosaari, Counsellor of Science, and Riitta Maijala, Vice President for Research, address these questions in their article.
Overlay journals and online archives: the future of scientific publishing
”There is no reason why the combination of online archives and overlay journals cannot be extended to all disciplines, saving billions of euros a year. This would free up vast resources for research that are currently wasted on commercial publishers’ profits”, writes cosmologist Syksy Räsänen in his article. The path to a more sustainable publishing culture goes through awareness of the current situation and practical solutions. According to Räsänen, non-profit diamond open access publishing – open access with no APCs (article processing charges) – represents a return to the roots of the open access movement.
Jatka lukemista ”Overlay journals and online archives: the future of scientific publishing”
The diamond model lives on the support of organisations – how the University of Helsinki supports open access free of charge for authors
Diamond open access model – open access with no author fees – has emerged strongly, particularly in the European discussions on how to move towards a more sustainable publishing culture. Diamond OA is usually funded by organisations, and this blog article will present the different ways in which the University of Helsinki is funding diamond publishing. It also provides some background on the phenomenon from a broader UH perspective.
Vanhan koiran uudet temput – reflektiota aineistonhallinnan suunnittelun kokemukseen liittyen
”DMP:n ymmärrys ja sisäistäminen on ollut yksi oleellisimpia kokemuksia tutkijaurallani”, kirjoittaa eläinlääketieteilijä Heli Hyytiäinen. Tekstissään hän kuvaa aineistonhallintasuunnitelmaan (DMP) liittyviä kielteisiä ennakko-odotuksiaan sekä prosessin, joka teki – ennakko-odotusten vastaisesti – DMP:stä tutkijantyön uuden työvälineen ja keskeisen osan jokaista tutkimussuunnitelmaa, pyydettiin sitä tai ei.
Esittelyssä Helda Open Books -kirjat vuonna 2023 – yhteensä 34 teosta julkaistu
Helsingin yliopiston kirjaston avointen kirjojen Helda Open Books -kokoelmassa on julkaistu vuonna 2023 kaikkiaan 32 kirjaa (12.12. mennessä). Joukossa on muun muassa opetuksessa käytettäviä kirjoja, tutkimusprojektien julkaisuja ja yhteistyökumppaneiden kirjoja eri tieteenaloilta. Alla olevasta listasta voit tutustua julkaisuihin. [Artikkelia on päivitetty 2.1.2024]
Jatka lukemista ”Esittelyssä Helda Open Books -kirjat vuonna 2023 – yhteensä 34 teosta julkaistu”
Avoin julkaiseminen ja kirjojen levinneisyys – mitä Helsinki University Pressin kartat kertovat?
Mitä avoimesti julkaistujen kirjojen levinneisyyskartat kertovat? Käsittelen aihetta Helsinki University Pressin (HUP) vuosien 2020–2022 latausten perusteella tehdyn kartan kautta. Vuoden 2022 loppuun mennessä HUPin kirjoja oli ladattu yli 100 000 kertaa, ja vähän yli puolet näistä latauksista tuli OAPEN- ja JSTOR-alustojen kautta. Koostimme näiltä alustoilta saatujen tietojen pohjalta kartan. Analysoin tässä blogitekstissä, mitkä tekijät vaikuttavat HUPin julkaisujen levinneisyyteen.
Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus
”Ei ole mitään syytä, miksei nettiarkiston ja overlay-lehtien yhdistelmää voisi laajentaa kaikille tieteenaloille ja säästää miljardeja euroja vuodessa. Tämä vapauttaisi tieteen tekemiseen valtavasti resursseja, jotka tällä hetkellä hukataan kaupallisten kustantajien voittoihin”, kirjoittaa kosmologi Syksy Räsänen artikkelissaan. Räsäsen mukaan tie kestävämpään julkaisemisen kulttuuriin kulkee nykytilanteen tiedostamisen ja konkreettisten ratkaisujen kautta. Voittoa tavoittelematon timanttijulkaiseminen (diamond open access) merkitsee Räsäselle paluuta open access -liikkeen juurille.
Jatka lukemista ”Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus”
Timanttimalli elää organisaatioiden tuesta – näin Helsingin yliopisto tukee kirjoittajamaksutonta avointa julkaisemista
Timanttimallinen avoin julkaiseminen (diamond open access) on noussut voimakkaasti esiin etenkin eurooppalaisessa keskustelussa, kun on etsitty keinoja kohti nykyistä kestävämpää julkaisukulttuuria. Timanttijulkaisemisessa ei makseta kirjoittajamaksuja, vaan julkaisemisen rahoitus tapahtuu yleensä organisaatioiden kautta. Tässä blogiartikkelissa esitellään eri keinoja, joilla Helsingin yliopisto rahoittaa timanttimallista julkaisemista, ja taustoitetaan ilmiötä laajemminkin HY-perspektiivistä.