Kansalaistieteestä, tutkimustiedon käytöstä ja kotimaisesta tiedejulkaisemisesta – katsaus Think Open -blogin syksyn artikkeleihin

Think Open -blogissa on julkaistu syksyn aikana monipuolinen kokonaisuus tieteen avoimuutta eri puolilta tarkastelevia artikkeleita. Alla on tiivis katsaus syksyn tarjontaan.

Jatka lukemista ”Kansalaistieteestä, tutkimustiedon käytöstä ja kotimaisesta tiedejulkaisemisesta – katsaus Think Open -blogin syksyn artikkeleihin”

On citizen science, the use of research data and academic publishing in Finland – autumn round-up of the Think Open blog

During the autumn, the University of Helsinki’s open science blog Think Open has published a diverse selection of articles on the openness of science from different angles. Below is a brief overview of the offerings.

Jatka lukemista ”On citizen science, the use of research data and academic publishing in Finland – autumn round-up of the Think Open blog”

Openly available but not open access – characteristics of so-called free articles

What is a research article that is open to the public one day but behind a paywall the next? Answer: free article. Free articles have different names in the publishers’ websites, but the common factor is that there is no guarantee that the publication will be open in the long term. In this blog article, we will discuss the characteristics of a free article and how to identify an open access article – and we’ll also cover a bit about self-archiving.

Jatka lukemista ”Openly available but not open access – characteristics of so-called free articles”

Avoimesti saatavilla, mutta ei open access – niin sanottujen free-artikkeleiden erityispiirteet

Mikä on sellainen tutkimusartikkeli, joka yhtenä päivänä on avoimesti luettavissa mutta toisena maksumuurin takana? Vastaus: free-artikkeli. Free-artikkelilla on kustantajien palveluissa eri nimiä, mutta yhdistävänä tekijänä on se, että julkaisun avoimuudesta pitkällä aikavälillä ei ole takeita. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan free-artikkelin piirteistä ja open access -artikkelin tunnistamisesta – sekä hieman myös rinnakkaistallentamisesta.

Jatka lukemista ”Avoimesti saatavilla, mutta ei open access – niin sanottujen free-artikkeleiden erityispiirteet”

Aineistonhallintasuunnitelmia kartoittamalla parempia palveluita – tarkastelussa kesän 2023 DMP:t

Helsingin yliopiston Datatuessa kesä on perinteisesti aineistonhallintasuunnitelmien (DMP) kommentoinnin kulta-aikaa. Viime kesänä kirjaston datatiimin uudet työntekijät pääsivät tekemään DMP-kartoituksen. Kartoituksen perusteella yleisimpiä datatyyppejä olivat teksti- ja taulukkomuotoinen data ja datan säilytyspaikoista eniten mainintoja saivat tieteenalakohtaiset tietokannat. Kartoitus auttaa kehittämään Datatuen palveluita.

Jatka lukemista ”Aineistonhallintasuunnitelmia kartoittamalla parempia palveluita – tarkastelussa kesän 2023 DMP:t”

Kuka tekee tiedettä kenelle ja missä menevät kansalaistieteen rajat? Yhteenveto kansalaistiedeaiheisen webinaarin teemoista

Kansalaistieteen hyödyntäminen eri tieteenaloilla ja sen monitieteinen luonne, kansalaistieteen soveltaminen tutkimusprosessin eri vaiheissa, kansalaisten motiivit osallistua tutkimushankkeeseen, kansalaistieteen asettamat haasteet tutkijoille, kansalaistieteellisen tiedon luonne ja kansalaistieteen rajoitukset. Open Access -viikon webinaari loi monipuolisen silmäyksen kansalaistieteeseen. Blogiartikkeli vetää tilaisuuden antia yhteen.

Jatka lukemista ”Kuka tekee tiedettä kenelle ja missä menevät kansalaistieteen rajat? Yhteenveto kansalaistiedeaiheisen webinaarin teemoista”

Mitkä teemat kansalaistieteessä tutkijoita kiinnostavat? Avoimen tieteen iltapäivän panelistit vastaavat

Kansalaistiedettä voi katsoa monesta näkökulmasta. Tässä blogiartikkelissa sosiaalisen kestävyyden apulaisprofessori Taru Peltola, projektitutkija Minna Santaoja ja ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm katsovat sitä kukin hieman eri näkökulmista: kansalaisten osallisuuden vahvistumisen kautta; osallistumiseen liittyvän teknologian ja teknologisoitumisen kautta; arkisten ruokaostosten ja yritysten yhteiskuntavastuun kautta. Keskustelu kansalaistieteestä jatkuu torstaina 26.10.2023 tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaan vetämässä paneelikeskustelussa, jossa Peltola, Santaoja ja Fogelholm ovat mukana.

Jatka lukemista ”Mitkä teemat kansalaistieteessä tutkijoita kiinnostavat? Avoimen tieteen iltapäivän panelistit vastaavat”

Tutkitun tiedon monenlaiset tiet – Juha Kauppinen rakentaa kirjoissaan synteesejä tutkimusten pohjalta

Miltä tieteellisen tiedon avoimuus näyttää tutkimustietoa työkseen käyttävän silmin? Tietokirjailija ja toimittaja Juha Kauppinen on kirjoissaan ja artikkeleissaan hyödyntänyt ekologian alan tutkimusjulkaisuja, ja avoimesti saatavilla olevan tiedon etsinnässä monenlaiset lähteet ovat tarpeen. Työnsä kautta Kauppiselle on muodostunut myös näkemys, miten tieteellinen tieto ”suotuu” yhteiskuntaan.

Jatka lukemista ”Tutkitun tiedon monenlaiset tiet – Juha Kauppinen rakentaa kirjoissaan synteesejä tutkimusten pohjalta”

Ilmastotietoisuuden levittäjät – ympäristötoimittaja Petja Pelli välittää tutkimustietoa lukijoille

”Totta kai ihannetapauksessa tutkimustietoon olisi toimittajilla vielä nykyistäkin avoimempi pääsy. Hyvin olennaista nopearytmisessä uutistyössä on se, kuinka helposti tutkimukset ovat haettavissa tietyillä avainsanoilla”, Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli kertoo. Tässä blogiartikkelissa Pelli kertoo kokemuksiaan tieteellisen tutkimustiedon saatavuudesta ja vaikuttavimmista tavoista tehdä tieteen tuloksia tunnetuksi kansalaisten keskuudessa. Myös tutkimusorganisaatioille on tarjolla mediavinkkejä.

Jatka lukemista ”Ilmastotietoisuuden levittäjät – ympäristötoimittaja Petja Pelli välittää tutkimustietoa lukijoille”