Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Oletko pudonnut kärryiltä, mistä Helsingin yliopiston avoimen tieteen Think Open -blogissa on viime kuukaudet kirjoiteltu? Eipä hätää, alla oleva tiivis yhteenveto johdattaa sinut avoimen tieteen aiheisiin loppusyksyllä 2022 ja alkuvuonna 2023.
Jatka lukemista ”Syksystä jouluun, ja vuodenvaihteen yli – yhteenveto blogiartikkeleista”
Avoimen tieteen vuosikatsauksen kolmas ja viimeinen osa tarjoaa kiinnostavimpia uutisia ja lukuvinkkejä vuodelta 2022. Uutisissa nostetaan esiin muun muassa avoimen julkaisemisen kokonaiskustannusten kartoitus, Helsingin yliopiston avoimen tieteen avaukset ja viittausdatan avautuminen. Lukusuosituksista löytyy datan avoimuutta eri muodoissaan sekä asiaa kansalaistieteestä – yksi kuunteluvinkkikin tarjotaan. Tutustu myös vuosikatsauksen avausosaan (kansalliset linjaukset ja AVOTT-yhteistyön tulokset) ja vuosikatsauksen kakkososaan (pääteemat).
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: uutiset ja lukusuositukset”
Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa pureudutaan vuoden 2022 keskeisiin avoimen tieteen teemoihin: tutkimuksen arvioinnin muutosprosessiin, maksuttoman open access -julkaisemisen (diamond OA) tukemiseen ja Yhdysvaltain omaan ”Plan S:ään” eli OSTP-linjaukseen, joka avaa liittovaltion rahoittaman tutkimuksen vuoteen 2025 mennessä. Tutustu myös vuosikatsauksen avausosaan (kansalliset linjaukset ja AVOTT-yhteistyön tulokset) ja vuosikatsauksen kolmososaan (uutiset ja lukusuositukset).
In recent years, open science has progressed in leaps and bounds in both Finland and other countries. In autumn 2022, the University of Helsinki set up an open science coordination group, with representatives from every campus as well as research management and services. The group is tasked with coordinating the development of open science and teaching at the University. In this blog post, the group’s members discuss the work ahead and the related challenges.
Jatka lukemista ”The University of Helsinki has set up a coordination group for open science”
”Yksipuolinen keskittyminen oman julkaisuluettelon salonkikelpoisuuteen ei yksinkertaisesti enää riitä”, kirjoittaa Taideyliopiston musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti. Blogiartikkelissaan hän tarkastelee tieteellisen julkaisemisen käytäntöjä sekä oman kokemuksensa kautta että laajemmin. Kriittinen silmäys tieteelliseen julkaisukulttuuriin nostaa esiin kysymyksen julkaisukanavan valinnasta eettisenä valintana.
Jatka lukemista ”Tutkimuskanavan valinta on eettinen kysymys”
Avoimen tieteen kansallisen koordinaation (AVOTT) työryhmät valmistelivat syksyn 2022 aikana useita linjauksia ja muita dokumentteja. Työn tuloksena syntyi avoimen oppimisen linjaus, kotimaisten tiedelehtien rahoitusmalliesitys ja kansalaistieteen opas – myös avoimen tieteen kansallinen seuranta valmistui viime vuonna. Tässä blogiartikkelissa – avoimen tieteen vuosikatsauksen 1. osassa – palautetaan mieliin työryhmien työn tuloksia. Artikkeli jatkaa ja täydentää Think Openissa elokuussa julkaistua avoimen tieteen puolivuotiskatsausta, joka vetää yhteen alkuvuoden 2022 aikana julkaistut linjaukset, ohjeet ja suositukset. Tutustu myös vuosikatsauksen kakkososaan (pääteemat) ja vuosikatsauksen kolmososaan (uutiset ja lukusuositukset).
Nykyinen meritoitumisjärjestelmä ei juuri palkitse tutkimusaineistojen tuottajia. Voisiko ratkaisuna olla tutkimusaineistojen nostaminen samanlaiseksi mittariksi kuin mitä tutkimusjulkaisut ovat, kuten kansallisessa avoimen tieteen seurannassa parasta aikaa pohditaan. Mutta miten tutkimusaineistoja lasketaan? Ja mikä oikeastaan lasketaan tutkimusaineistoksi? Tässä blogiartikkelissa tarkastellaan, mitä tutkimusaineistot ovat ja miksi niitä on vaikea mitata. Samalla esitetään vaihtoehtoisia tapoja edistää tutkimusaineistojen tuottamista ja lisätä niiden arvoa tieteellisen työn tuotoksena.
Jatka lukemista ”Montako tutkimusaineistoa yliopisto tuottaa vuodessa?”
Tieteen avoimuudessa on edetty viime vuosien aikana nopein askelin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Helsingin yliopistoon on perustettu tänä syksynä avoimen tieteen yhteistyötä varten ryhmä, johon kuuluu edustajia kaikilta kampuksilta, tutkimuksen johdosta ja palveluista. Ryhmän tehtävänä on koordinoida avoimen tieteen ja opetuksen kehittämistä yliopistossa. Tässä blogiartikkelissa koordinaatioryhmän jäsenet hahmottelevat tulevaa työmaata ja siihen liittyviä haasteita.
Jatka lukemista ”Helsingin yliopistolle oma avoimen tieteen koordinaatioryhmä”
Oikeuksiensiirtositoumus otettiin osaksi uusia työsopimuksia vuoden 2022 alusta Helsingin yliopistossa. Aiheesta on riittänyt keskustelua, mutta mitä oikeuksiensiirtositoumuksella oikeastaan tavoitellaan? Tässä blogiartikkelissa käydään läpi sitoumuksen käyttötarkoitus ja toimintaperiaate tutkimusdatan hallintaan ja oikeuksiin liittyvän prosessin näkökulmasta.
Jatka lukemista ”Miksi oikeuksiensiirtositoumus on niin nerokas juttu?”
Helsingin yliopiston kirjaston avointen kirjojen Helda Open Books -kokoelmassa julkaistiin vuonna 2022 kaikkiaan 44 kirjaa. Joukossa on opetuksessa käytettäviä kirjoja, alan perusteoksia, vanhempia klassikoita ja uutuuksia, jotka julkaistaan ensi kertaa HOB:n kautta. Alla olevasta listasta voit tutustua julkaisuihin. [Artikkelia on päivitetty 6.2.2023.]
Jatka lukemista ”Helda Open Booksissa on julkaistu tänä vuonna 44 kirjaa – tässä ne ovat”
Helsingin yliopisto