Helsingin yliopisto
”Pitäisi toimia kuin jokainen aloitettu mittaus jatkuisi ikuisesti mutta mittausten aloittajat ja datavirran ylläpitäjät siirtyisivät muihin töihin seuraavalla viikolla”, havainnollistaa yliopistotutkija Pasi Kolari datanhallinnan lähtökohtaa. Ilmakehätieteiden tutkimuksen SMEAR-asemien datayhdyshenkilönä toimiva Kolari valottaa blogihaastattelussa käytännönläheisesti datan keräämiseen, käsittelyyn ja avaamiseen liittyviä haasteita. Artikkeli on toinen osa Think Open -blogin avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuureja esittelevässä sarjassa.
Miten syntyy avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuuri? Tarkastelussa Luomus ja Lajitietokeskus
Avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisessa keskeistä on yhteisten linjausten huolellinen valmistelu, organisaatiolle sopivan toteutusstrategian valinta ja koko työyhteisön sitouttaminen. Näin summaa Aino Juslén Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus). Luomuksen koordinoimassa Lajitietokeskuksessa tieteen avoimuutta toteutetaan eri tavoin (avoin data, avoin lähdekoodi, avoin opetus). Blogiartikkeli avaa avoimen tieteen infrastruktuureja esittelevän juttusarjan.
Avoimen tutkimustiedon asialla jo vuodesta 2008 – Hankehaavista löytyvät tiedot tutkimushankkeista
Hankehaavi on koonnut luonnonvara-alojen tutkimushankkeiden tietoja yhteen paikkaan 12 vuoden ajan. Päivittyvä verkkohakemisto antaa kokonaiskuvaa tutkimuskentästä, sekä meneillään olevista että päättyneistä tutkimushankkeista. Tällä hetkellä haettavana on yli 10 000 hankkeen tiedot. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, mitä hyötyä on projektitiedon keräämisestä ja sen avoimesta saatavuudesta. [Artikkelia on päivitetty 15.1.2024]
Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa
Samalla, kun valtiot ovat sulkeutuneet koronaviruspandemian aikana, tiede on avautunut ainutlaatuisella tavalla. Tutkijat jakavat aineistojaan avoimesti muiden saataville ja tekevät tutkimusta yli tieteenalarajojen, kustantajat purkavat maksumuurejaan ja uusia tapoja tieteellisen tiedon luomiseksi ja välittämiseksi kehitetään. Tässä blogiartikkelissa luodaan yleiskatsaus avoimen tieteen ja tiedon avoimuuden ilmentymiin ja teemoihin viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Jatka lukemista ”Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa”
Avoin tiede Helsingin yliopiston uudessa strategiassa
Avoimen tieteen hyödyntäminen yhteistyöverkostoissa, tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen ja opetuksen avoimuuden lisääminen. Siinä kolme seikkaa, jotka nousevat esiin Helsingin yliopiston uudesta strategiasta vuosille 2021–2030. Keskustelu strategian tulkinnoista on alkanut, ja blogiartikkelissa strategiaa tarkastellaan avoimen tieteen näkökulmasta.
Jatka lukemista ”Avoin tiede Helsingin yliopiston uudessa strategiassa”
Mikrobeista maailmaan muuttamiseen – Kaarina Sivonen ja Anssi Mälkki keskustelevat tutkimuksen arvioinnista
Millainen maku Helsingin yliopiston tutkimuksen arvioinnista 2018–2019 jäi? Miten arviointia hyödynnetään? Entä mitä on tutkimuksen vaikuttavuus? Näistä ja muista tutkimusarvioinnin kysymyksistä keskustelevat arviointitoimiston vetäjä Anssi Mälkki ja mikrobiologian osastoa johtava professori Kaarina Sivonen Think Open -blogin dialogihaastattelusarjassa. Keskustelun päätteeksi ruoditaan myös avointa tiedettä arvioinnin ydinkohtien – tutkimuksen vaikuttavuuden, laadun ja tutkimusympäristön – kannalta.
Mobilising data for research and decision-making – interview with Kari Lahti
”I wish that the funding bodies and publishers would not only demand for research data to be dumped in an open repository as it is, but it should be required that the data is stored in an open access repository in a standard data format(s), so that it can be found and reused”, says Kari Lahti, a director of Biodiversity Informatics Unit at the Luomus. Lahti is one of the speakers at the webinar event ”What it takes: Open your research data” that takes place on 25 March 2021.
Jatka lukemista ”Mobilising data for research and decision-making – interview with Kari Lahti”
The beauty of the unknown – why open your research data?
There are several reasons and benefits to open data for both researchers as well as for society. However, when the demand for opening data has grown rapidly, researchers might feel left alone with the problems, that is, how, where and what to open. This article describes the obstacles and opportunities for opening data – including the beautiful example of the the Carte du Ciel project.
Jatka lukemista ”The beauty of the unknown – why open your research data?”
Avoimen tieteen julistus vuosille 2020–2025 on julkaistu – kansallinen paperi määrittelee kehityksen suunnan
Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025 on kansallinen linjaus, joka määrittelee, mihin suuntaan avointa tiedettä tutkimusyhteisössä viedään. Joulukuussa hyväksytty ja tammikuussa julkaistu julistus linjaa vision, mission ja strategisten päämäärien muodossa kehityksen suunnan. Suomalaiseen tutkimusyhteisöön kuuluvien organisaatioiden on määrä allekirjoittaa julistus helmikuussa.
Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa
”Tieteen termipankki on omassa lajissaan avoimen tieteen kentällä. Se ei ensi sijassa ole avointa tutkimusdataa (vaikka sitä voidaan sellaisenakin käyttää) eikä perinteinen tutkimusjulkaisu (vaikka termityön voi merkitä julkaisuihinsa), ei myöskään (pelkkä) tieteen erikoissanastojen sanakirja vaan tutkimusinfrastruktuuri, jonka tarjoama tieteellisiin käsitteisiin ja käsitteenmuodotukseen liittyvä tieto on tieteellisen tutkimuksen ja sen ymmärtämisen olennaisia välineitä”, kirjoittavat Tiina Onikki-Rantajääskö ja Johanna Enqvist Tieteen termipankkia käsittelevässä blogiartikkelissaan. Vuonna 2012 avatussa verkkopalvelussa on tällä hetkellä noin kolmannes Suomessa harjoitettavista tieteenaloista ja termipankissa kehitetään myös avoimen tieteen sanastoa.
Jatka lukemista ”Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa”