Annals of Medicinestä tuli open access -lehti – mikä muuttui ja kannattiko siirtymä?

Vuonna 1989 perustetun lääketieteen alan lehden, Annals of Medicinen (AoM), toimituskunta saavutti viime vuonna yhden tavoitteen, kun Taylor & Francisin omistama lehti muuttui hybridimallisesta julkaisusta open access -lehdeksi. Tässä artikkelissa lehden entinen päätoimittaja ja lehden nykyinen psykiatrian osion vastaava toimittaja Timo Partonen pohtii yhdessä muiden pitkän linjan editorien kanssa muutosta. Esiin nousevat jo aiemmasta Think Open -artikkelista tutut teemat, kuten vaikuttavuus, vertaisarviointi ja käsikirjoitusten laatu.

Jatka lukemista ”Annals of Medicinestä tuli open access -lehti – mikä muuttui ja kannattiko siirtymä?”

What work is involved in author fees at the library?

The background work included in open access fees (APCs) ranges from negotiating contracts to processing and advising researchers on funding requests and monitoring fees. In a large research-intensive university like the University of Helsinki, the workload associated with APCs is not insignificant. The goal of the library is to streamline administrative practices and free up researcher time from the payment process.

Jatka lukemista ”What work is involved in author fees at the library?”

Hiukkasfysiikan kirjoja avoimeksi kansainvälisellä yhteistyöllä – Helsingin yliopisto mukana SCOAP3 for Books -projektissa

SCOAP3 for Books -pilottiprojekti avaa hiukkasfysiikan ja sen lähitieteenalojen kirjoja kaikkien saataville (open access) kansainvälisellä konsortiomallilla, jossa Helsingin yliopistokin on mukana. Ensimmäiset kirjat avattiin syyskuussa. Kirjojen open access -projekti on jatkoa menestyksekkäälle artikkeleiden ja lehtien open access -hankkeelle, jonka aikana on avattu tuhansia tutkimusartikkeleita.

Jatka lukemista ”Hiukkasfysiikan kirjoja avoimeksi kansainvälisellä yhteistyöllä – Helsingin yliopisto mukana SCOAP3 for Books -projektissa”

Suurten tutkimusrahoittajien cOAlition S suosittaa avointa julkaisemista kirjoille ja ojentaa käden tiedemaailmalle

Tutkimusrahoittajien Plan S tuli julki rytinällä, kun rahoittajien vaatimus tutkimusartikkelien julkaisemisesta avoimesti ajettiin läpi muutaman vuoden aikataululla. Nyt tiedemaailman jännityksellä odottama ensimmäinen avaus monografioiden ja kokoomateosten avoimuudesta on saatu. Julkilausuma ja siihen liitetyt suositukset ottavat tiedejulkaisemisen monimuotoisuuden huomioon huomattavasti aiempaa Plan S -ohjeistusta paremmin. Kirjojen avoimuuden lisäksi tässä artikkelissa tarkastellaan tiedeyhteisön näkemyksiä avointen CC-lisenssien käytöstä.

Jatka lukemista ”Suurten tutkimusrahoittajien cOAlition S suosittaa avointa julkaisemista kirjoille ja ojentaa käden tiedemaailmalle”

”Koko tiedejulkaisemisen malli pitäisi miettiä uudelleen” – tutkijat kertoivat näkemyksiään avoimesta julkaisemisesta

Mitä Helsingin yliopiston tutkijat ajattelevat kirjoittajamaksuista, rinnakkaistallennuksesta tai avoimesta julkaisemisesta ylipäätään? Pienimuotoisessa kyselyssä, joka päättää blogin juttusarjan, kuusi tutkijaa jakaa näkemyksiään avoimesta tieteestä niin yleisellä tasolla kuin konkreettisissa kysymyksissä. Open access (OA) koetaan periaatteellisesti tärkeänä ja hyödyllisenä mutta käytännön toteutuksessa on edelleen omat haasteensa liittyen muun muassa kirjoittajamaksujen kalleuteen, eri OA-kanavien käytön tilastointiin ja kustantajien pykäläviidakkoihin.

Jatka lukemista ””Koko tiedejulkaisemisen malli pitäisi miettiä uudelleen” – tutkijat kertoivat näkemyksiään avoimesta julkaisemisesta”

16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset

Kotimaisten tiedelehtien rahoitus, tutkimusdatan linjaus, kirjojen avoimuus ja avoimuuden hinta. Siinä muutamia aiheita Think Open -blogin puolivuotiskatsauksesta, joka kokoaa pääteemojen ohella yhteen alkuvuoden luku- ja kuunteluvinkit ja avointa tiedettä hyödyntävät tutkimusesimerkit.

Jatka lukemista ”16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset”

Missä julkaista tutkimusprojektin loppujulkaisu avoimesti? Helsingin yliopiston Helda tarjoaa hyvän vaihtoehdon

Tutkimusprojektin lopputulos ei ole aina artikkeli, vaan se voi olla myös kirja tai artikkelikokoelma, jolle ei välttämättä ole tiedossa sopivaa open access -julkaisupaikkaa. Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämä Helda-julkaisuarkisto ja sen Helda Open Books -kokoelma tarjoaa tällaisissa tapauksissa hyvän vaihtoehdon: maksuttoman ja vakaan pitkäaikaisen säilytyspaikan, jossa aineistot ovat hyvin hakukoneiden haettavissa. Tästä blogiartikkelista löydät esimerkkejä Heldan käytöstä.

Jatka lukemista ”Missä julkaista tutkimusprojektin loppujulkaisu avoimesti? Helsingin yliopiston Helda tarjoaa hyvän vaihtoehdon”

Avoimien lehtien Editori-palvelu opetuskäytössä – kokemuksia pilottihankkeesta

Helsingin yliopiston kirjasto on tarjonnut avoimille lehdille maksutonta Editori-palvelua jo muutaman vuoden ajan ja tällä hetkellä palvelussa on kahdeksan lehteä. Jo palvelun suunnitteluvaiheessa Editoria kaavailtiin myös opetuskäyttöön ja yksi pilottihanke asian tiimoilta onkin tehty. Tässä blogiartikkelissa, joka perustuu Liber Quarterly -lehdessä julkaistuun vertaisarvioituun artikkeliimme, tarkastelemme pilotista saatuja kokemuksia ja hahmotamme palvelun tulevaisuutta opetuskäytössä.

Jatka lukemista ”Avoimien lehtien Editori-palvelu opetuskäytössä – kokemuksia pilottihankkeesta”

Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?

Kirjoittajamaksut ovat osa avoimen julkaisemisen monimuotoista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta lähtökohta. Eri keinot avoimuuden toteuttamiseen tukevat strategiaa. Siirtymävaiheessa avoimeen julkaisemiseen liittyvät maksut koettelevat erityisesti tutkimusintensiivisiä yliopistoja.

Jatka lukemista ”Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?”