Helda Open Booksissa on julkaistu tänä vuonna 44 kirjaa – tässä ne ovat

Helsingin yliopiston kirjaston avointen kirjojen Helda Open Books -kokoelmassa julkaistiin vuonna 2022 kaikkiaan 44 kirjaa. Joukossa on opetuksessa käytettäviä kirjoja, alan perusteoksia, vanhempia klassikoita ja uutuuksia, jotka julkaistaan ensi kertaa HOB:n kautta. Alla olevasta listasta voit tutustua julkaisuihin. [Artikkelia on päivitetty 6.2.2023.]

Jatka lukemista ”Helda Open Booksissa on julkaistu tänä vuonna 44 kirjaa – tässä ne ovat”

”Mikä on Elsevier?” ja muita kysymyksiä tieteellisestä julkaisemisesta

Avoimen tieteen ja tiedekustantamisen periaatteiden pohdinta on yliopistolaisille jo arkipäivää – vai onko? Kokemus on osoittanut, että tutkijoilla on varsin vaihtelevat tiedot tiedejulkaisemisen rakenteista. Monipaikkatyön aikakaudella ei enää voi olettaa kaikkien oppivan yliopistomaailman pelisääntöjä kahvihuonekeskustelujen lomassa, mutta onneksi ainakin osan voi oppia myös koulun (tai kirjaston) penkillä.

Jatka lukemista ””Mikä on Elsevier?” ja muita kysymyksiä tieteellisestä julkaisemisesta”

Myös tiedekirjat halutaan avoimiksi – haasteena puuttuva rahoitusmalli

Mitä kustannuksia liittyy tiedekirjojen avoimeen julkaisemiseen, ja miten ne katetaan? Millaisia tukimuotoja avoimeen kirjajulkaisemiseen on olemassa – tai pitäisi olla? Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia tässä artikkelissa, jossa Helsinki University Pressin (HUP) kustannusjohtaja Leena Kaakinen sekä viestintä- ja toimituspäällikkö Anna-Mari Vesterinen kertovat näkemyksiään avoimesta tiedekustantamisesta ja sen rahoituksesta sekä HUP:n kohdalla että yleisemminkin.

Jatka lukemista ”Myös tiedekirjat halutaan avoimiksi – haasteena puuttuva rahoitusmalli”

Miten avoimesta julkaisemisesta tuli normaali käytäntö fysiikassa – haastattelussa professori Katri Huitu

”Omassa yhteisössäni julkaisu oli ja on arXivin myötä täysin avointa. Vaikka jotkut lehdet pyrkivät aluksi jarruttamaan julkaisemisen avoimuutta, sen hyödyt nähtiin niin suuriksi, että peruuttaminen avoimuudesta olisi ollut mahdotonta”, Helsingin yliopiston hiukkasfysiikan fenomenologian professori Katri Huitu kertoo. Preprint-artikkelien jakamiseen tarkoitettu arXiv on varhainen open access -innovaatio, joka syntyi käytännön tarpeesta. Tässä artikkelissa Huitu kertoo open access -vaiheista ja kuvaa  julkaisemisen prosessia fysiikan alalla.

Jatka lukemista ”Miten avoimesta julkaisemisesta tuli normaali käytäntö fysiikassa – haastattelussa professori Katri Huitu”

Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa sisältää alkuvuoden 2022 uutiskoosteen sekä lukuvinkkejä. Teemoina ovat tuttujen Plan S:n ja Suomen Akatemian lisäksi tutkimuksen arvioinnin uudistaminen, maksuton avoin julkaiseminen, tieteellisten seurojen rooli, ResearchGaten oikeustapaus, datanhallinnan johtaminen, avoimuuden kannustimet, tutkimusaineistojen avaamisen vaikeus, Helsinki University Press, tiedeinstituutit ja muutama muukin aihe. Puolivuotiskatsauksen avausosa käsitteli kansallisia linjauksia.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä”

Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 1: kansalliset linjaukset ja suositukset

Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) kotimainen koordinaatiotyö on tuottamassa tänä vuonna suuren määrän uusia kansallisia linjauksia. Työn alla on ollut toimintakulttuuriin, avoimeen oppimiseen, tieteellisiin kirjoihin ja tutkimusmenetelmiin liittyviä teemoja. Tämä blogikatsaus summaa alkuvuoden 2022 aikana valmistuneet ja kommentoitavana olleet linjaukset, ohjeet ja suositukset. Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa käy läpi uutiset ja lukuvinkit.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 1: kansalliset linjaukset ja suositukset”

Tieteidenvälisillä poluilla löysi lopullisen muotonsa monien vaiheiden jälkeen – tämä on tarina kirjan synnystä

”Ei me tiedetty kauhean selvästi tästä HOB-asiasta silloin, kun aloitimme, mutta se tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen”, Risto Willamo kertoo Helda Open Booksin valitsemisesta. Willamon lausahdus kuvaa kenties yleisemminkin sitä käänteidentäyteistä matkaa, jonka opinnäytteiden ohjaamisen tueksi elokuussa 2022 julkaistu Tieteiden välisillä poluilla -kirja on kulkenut. Tässä blogiartikkelissa tekijät kertovat, miten kaikki sai vuonna 2019 alkunsa ja mitä sen jälkeen tapahtui.

Jatka lukemista ”Tieteidenvälisillä poluilla löysi lopullisen muotonsa monien vaiheiden jälkeen – tämä on tarina kirjan synnystä”

Avoin julkaiseminen on arvokysymys – myöskään kustannuspalveluiden laadusta ei haluta tinkiä

Moni tutkija haluaa julkaista avoimesti, jotta heidän tutkimuksensa olisi mahdollisimman laajan yleisön saavutettavissa. Avoimuus ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri, sillä tutkijat toivovat avoimen julkaisemisen sisältävän palveluja, jotka parantavat tutkimuksen laatua ja julkaisun tasoa sekä edesauttavat kirjan päätymistä oikeiden yleisöjen luettavaksi.

Jatka lukemista ”Avoin julkaiseminen on arvokysymys – myöskään kustannuspalveluiden laadusta ei haluta tinkiä”

”Tavoitteenamme on edistää yhteiskunnallista lääketutkimusta” – sosiaalifarmasian menetelmäkirja päivitettiin ja julkaistiin avoimesti

”Kirja on tarkoitettu konkreettiseksi työvälineeksi erityisesti lääkealan opiskelijoille ja toimijoille, mutta myös muiden alojen opiskelijat saavat kirjasta apua, erityisesti mikäli tutkimusaihe on lähellä lääkealan ilmiöitä”, Yhteiskunnallinen lääketutkimus -kirjan toimittajat Nina Katajavuori ja Katri Hämeen-Anttila kuvaavat. Tässä haastattelussa he kertovat kirjan vaiheista ja open access -julkaisemisesta Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelmassa.

Jatka lukemista ””Tavoitteenamme on edistää yhteiskunnallista lääketutkimusta” – sosiaalifarmasian menetelmäkirja päivitettiin ja julkaistiin avoimesti”

Mistä puhutaan, kun puhutaan avoimen julkaisemisen vaatimuksista? Yhteenvetoa ja havaintoja Bottan tilaisuudesta

Helsingin Bottalla ja verkossa 23. maaliskuuta järjestetty tilaisuus ”Avoimen julkaisemisen vaatimus − haitaksi vai hyödyksi tieteelle?” tarjosi vahvoja jännitteitä ja polveilevia puheenvuoroja. Vaikka näkemysten kirjavuudessa oli oma kiehtovuutensa, tilaisuuden seuraamista olisi saattanut auttaa keskustelun selvempi fokusointi ja liittäminen esimerkiksi valmisteilla olevaan kansalliseen monografialinjaukseen. Kotimaisten tiedekirjojen ja niistä saatavien tulojen ympärillä keskustelu kuitenkin enimmäkseen pyöri. Laajempi näkökulma tieteen avoimuuteen jäi tuleviin debatteihin.

Jatka lukemista ”Mistä puhutaan, kun puhutaan avoimen julkaisemisen vaatimuksista? Yhteenvetoa ja havaintoja Bottan tilaisuudesta”