Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Avoimen julkaisemisen rahoitusta on Helsingin yliopistossa keskitetty kirjastoon, joka tarjoaa tutkijoille kaksi tapaa saada tukea kirjoittajamaksuihin. Tukea voi saada joko kirjaston sopimien lehtitilausten kautta tai suoraan keskitetystä APC-rahoituksesta. Nämä ovat kaksi pääväylää, joiden lisäksi yksittäiset tiedekunnat voivat tarjota tukea.
Jatka lukemista ”Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa?”
Open Research Europe (ORE) on uusi avoin julkaisualusta, joka on tarkoitettu EU-hankkeisiin pohjautuville julkaisuille kaikilla tieteenaloilla. ORE käyttää avointa vertaisarviointia, joka tuo tutkimuksen laadunarvioinnin korostuneesti tutkijayhteisön omiin käsiin. Vertaisarviot ovat julkisesti kenen tahansa arvioitavana ja ne noteerataan OREssa myös tieteellisen työn tuotoksiksi, joihin voi viitata julkaisujen tapaan. Tässä artikkelissa Wienin yliopiston apulaisprofessori ja OREn tieteellisen tukiryhmän jäsen Toma Susi vastaa kysymyksiin avoimen vertaisarvioinnin käytännön toteutuksesta.
Avoimen tieteen kehitykseen on liittynyt lukuisia eri vaiheita ja käännekohtia. Helsingin yliopistossa moni alkuaikojen kampuskohtaisista avoimen tieteen palveluista on muovautunut ja vakiintunut vuosien saatossa merkittäviksi, koko yliopiston kattaviksi palveluiksi. Vähitellen mukaan on tullut myös kokonaan uusia palveluita. Myös avoimeen tieteeseen kohdistuvat asenteet ja toimintatavat ovat käyneet läpi muutoksia, ja pääosin kehitys on ollut myönteistä. Kirjastossa pitkän työuran tehnyt kehityspäällikkö Kimmo Koskinen kertoo tässä artikkelissa omista kokemuksistaan avoimen tieteen parissa 1990-luvulta alkaen.
Kirjoittajamaksu (article processing charge, APC) on avoimen julkaisemisen hinta, jonka suuruus vaihtelee kustantajasta ja lehdestä riippuen. Kirjoittajamaksulla rahoitetaan avointa julkaisemista. Suurin osa open access -lehdistä ei kuitenkaan peri kirjoittajamaksua. Artikkelikohtaiset kirjoittajamaksut ovat Think Open -blogin uuden viisiosaisen kirjoitussarjan aiheena, ja avausosassa pureudutaan peruskäsitteisiin.
Viime vuonna koekäyttöön avattu Edition.fi-julkaisupalvelu tarjoaa mahdollisuuden avointen monografioiden ja kokoomateosten julkaisemiseen. Se sopii teosten avoimeen julkaisemiseen myös takautuvasti. Julkaisemisen lisäksi Journal.fi:n sisarpalvelua voi käyttää kirjojen toimitustyöhön ja vertaisarviointiin.
”Kirjallisuuskatsaukset ovat suuritöisiä ja tuovat arvokasta ajankohtaista tietoa kliinisesti relevanteista aiheista. Tuntui turhauttavalta, että ne jäisivät vain koulutuksen sisäiseen käyttöön. Editori-alusta tarjosi juuri oikeanlaisen ympäristön artikkeleiden julkaisuun”, Neuropsy Open -lehden päätoimittaja Laura Hokkanen kertoo. Neuropsy Open tuo neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksen lopputyönä tehdyt kirjallisuuskatsaukset laajemman lukijakunnan ulottuville.
Voisiko kurssilla tehty essee, kirjallisuuskatsaus tai pieni tutkimus kiinnostaa laajempaakin yleisöä? Helsingin yliopistossa käytössä oleva avoimien lehtien Editori-julkaisualusta tarjoaa opetukselle ja opiskelijoille mahdollisuuksia tuoda kurssitöitä esiin. Sen avulla voi julkaista kurssitöistä kootun lehden tai perustaa jopa täysin uuden open access -opiskelijajulkaisun. Opetuksessa Editoria voi käyttää myös tieteellisten käytäntöjen, kuten vertaisarvioinnin, harjoitteluun.
Jatka lukemista ”Mitä hyötyä Editori-julkaisualustasta on opetukselle ja opiskelijoille?”
Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi vuoden 2020 uutissatoa ja artikkelitarjontaa. Noin kymmenen poiminnan listauksessa nousevat esiin muun muassa avoimen tieteen linjausten suhde tutkijan arkeen, avointen julkaisujen osuuden lisääntyminen suomalaisissa yliopistoissa, kotimaisten tiedelehtien avoimuus, vastuullinen arviointi ja APC-maksuja maksavien tutkijoiden asema tutkimusyhteisössä. Vuosikatsauksen avausosa (pääteemat) julkaistiin 12. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) julkaistaan 18. tammikuuta.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta”
Avoimen tieteen vuoden 2020 katsauksen ensimmäisessä osassa pureudutaan Plan S:n tarkennuksiin ja julkaisukanavien Plan S -yhteensopivuuden tarkistavaan työkaluun, luodaan tiivis silmäys kansallisessa avoimen tieteen koordinaatiossa tehtyihin linjauksiin, suosituksiin ja ohjeistuksiin sekä tarkastellaan koronavuoden vaikutuksia tieteellisen tiedon avoimuuteen. Erikoisteemana käsitellään verkosta katoavia open access -lehtiä ja tutkijan mahdollisuuksia vaikuttaa oman tutkimuksensa säilyttämiseen. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toinen osa (uutiset) julkaistaan 14. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) 19. tammikuuta.
Helsingin yliopiston avointen kirjojen Helda Open Books on kasvanut jo yli 130 kirjan kokoelmaksi. HOB-julkaisupalvelu on yliopiston tutkijoiden ja opettajien käytössä. Tässä blogipostauksessa neljä tutkijaa poimii Helda Open Booksista omat lukuvinkkinsä ja kertoo ajatuksiaan avoimesta monografiajulkaisemisesta, erityisesti siihen liittyvistä haasteista.
Helsingin yliopisto