”Avoin oppiminen edellyttää, että palveluun panostetaan” – uusi palvelu kokoaa avoimet oppimateriaalit yhteen paikkaan

Avoimia oppimateriaaleja tuotetaan paljon hankkeissa ja oppilaitoksissa, mutta aineistoja laajasti yhteen kokoava paikka on toistaiseksi puuttunut. Nyt sellainen on valmisteilla. CSC:ssä on rakennettu avointen oppimateriaalien palvelua yhteistyössä opettajien kanssa noin vuoden ajan. Palveluun voi tallentaa ja kuvata aineistoja, ja niitä voi etsiä sieltä. Helsingin yliopiston opettajat voivat käyttää palvelua HY-käyttäjätunnuksilla. Palvelu avautuu tallentajille loppusyksystä ja käyttäjille vuodenvaihteessa. Uusi palvelu vahvistaa osaltaan opetuksen merkityksen vahvistumista avoimessa tieteessä.

Jatka lukemista ””Avoin oppiminen edellyttää, että palveluun panostetaan” – uusi palvelu kokoaa avoimet oppimateriaalit yhteen paikkaan”

Lehtipakettien ulkopuolella – Taylor & Francisin omistama Annals of Medicine vaihtaisi mieluusti avoimeen julkaisemiseen

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin lehtenä aloittanut Annals of Medicine viettää 30-vuotisjuhlavuottaan odottavissa tunnelmissa. Kustantaja Taylor & Francis vääntää open access -ehdoista FinELib-kirjastokonsortion kanssa samaan aikaan, kun lehdessä toivotaan uutta nostetta avoimesta julkaisemisesta. Annals of Medicinen tarinaan mahtuu monenlaisia käänteitä, ja lehden editoreilla on mielessä visioita myös tulevaisuuden varalle: entä jos tieteelliset lehdet olisivatkin akateemisen yhteisön käsissä ja kustantajat vastaisivat vain julkaisemisesta ja levityksestä…

Jatka lukemista ”Lehtipakettien ulkopuolella – Taylor & Francisin omistama Annals of Medicine vaihtaisi mieluusti avoimeen julkaisemiseen”

Neljä pientä askelta – artikkeli avoimeksi Helda-julkaisuarkistoon

Monet tutkijat haluaisivat saada artikkelinsa avoimeksi, mutta eivät tiedä miten se tapahtuu. Ei huolta, se ei ole lainkaan vaikeaa! Tässä jutussa kerromme helppotajuisesti miten jokainen voi tallentaa artikkelinsa avoimeksi (mikäli kustantajan linjaukset sen sallivat) muutamassa minuutissa. Kirjoitus on kolmas osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa. [Artikkelia on päivitetty 23.11.2021.]

Jatka lukemista ”Neljä pientä askelta – artikkeli avoimeksi Helda-julkaisuarkistoon”

Toisiaan täydentävät julkaisuväylät – avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuus kehittyy Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen väylät täydentävät toisiaan ja tarjoavat tutkijalle mahdollisuuden maksuttomaan OA-julkaisemiseen. Kansainväliseksi tiedekustantamoksi profiloituva Helsinki University Press julkaisee ensimmäiset kirjat ensi vuoden alussa. Helda-julkaisuarkiston avointen monografioiden julkaiseminen saa uutta vauhtia Helda Open Books -kokoelmasta, joka tuo esiin tutkimukseen ja opetukseen liittyvien avointen kirjojen moninaisuutta ja parantaa kirjojen näkyvyyttä. Avointen lehtien julkaisemiseen tarkoitettu Editori täydentää kokonaisuutta ja antaa työkalun myös opetuksen tueksi.

Jatka lukemista ”Toisiaan täydentävät julkaisuväylät – avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuus kehittyy Helsingin yliopistossa”

Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?

Noin 80 % kustantajista sallii jonkin artikkeliversion tallentamisen julkaisuarkistoon, ja useimmiten se on hyväksytty käsikirjoitusversio eli post-print. Tästä syystä on erittäin tärkeää ottaa talteen viimeinen, vertaisarvioinnin perusteella korjattu käsikirjoitus. Think Open -blogin rinnakkaistallennusta käsittelevän juttusarjan toisen osan aiheena ovat artikkelin eri versiot.

Jatka lukemista ”Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?”

”Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen

Yhteiskuntatieteilijä Salla-Maaria Laaksonen tuntee tutkijantyönsä kautta verkosta kerättyyn tutkimusdataan liittyvät pullonkaulat. Datan luonteeseen, omistajuuteen, käyttöoikeuksiin ja säilytysmahdollisuuksiin liittyy kysymyksiä, joihin tutkimusdataa käsittelevän tutkijan on etsittävä vastauksia. Laaksonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon. Hän haluaa laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua myös tieteellisen tiedon käyttöön ja rooliin yhteiskunnassa.

Jatka lukemista ””Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen”

Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen

Maailman merkittävimmän tutkimusdataan keskittyvän organisaation jäsenistö kokoontuu Suomessa lokakuussa 2019. Research Data Alliance on kuin jättimäinen yhteisölähtöinen think tank, jonka tavoitteena on parantaa tutkimusdatan laatua ja saatavuutta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Kaikille avoimessa toiminnassa ratkotaan laajaa kirjoa kysymyksiä aina EU:n tiedepolitiikasta tutkijoiden jokapäiväisiin datahaasteisiin.

Jatka lukemista ”Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen”

Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita

Eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S -suunnitelma ei ratkaise tiedejulkaisemisen rahoituksen ongelmia vaan siirtää niitä aiempaan vaiheeseen: tuotantoon ja kirjoittajille. Kysymyksiksi nousee, kuka päättää kenen OA-maksut milloinkin maksetaan ja miksi toisilla on institutionaalinen tuki kirjoitusmaksujen (article processing charges, APC) maksamiseen. Jääkö uutta tuottava tutkimus julkaisematta, koska sille ei löytynyt rahaa? Plan S:n toinen versio lähinnä helpotti siirtymää, kun se salli hybridi- ja rinnakkaisjulkaisemisen (vihreä OA). Pallo jää tutkijoille ja yliopistoille. Radikaalimpi uudistus toisi tukea suoraan lehdille ja niiden tieteellisille taustaorganisaatioille. Avointa julkaisemista eri rooleissa seurannut Emilia Palonen pohtii haastetta myös politiikantutkijana.

Jatka lukemista ”Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita”

Mitä hyötyä Datatuen DMP-palveluista on ollut? Neljä tutkijaa kertoo oman näkemyksensä

Monelle tutkijalle Suomen Akatemian syyskuun hakukierros tekee tutkimusdatan hallinnan suunnittelusta ajankohtaisen asian. Helsingin yliopiston Datatuki tarjoaa tukea aineistonhallintasuunnitelmien (DMP) tekemiseen. Kysyimme neljältä Helsingin yliopiston tutkijalta, miten hyvin palvelu vastasi heidän tarpeisiinsa.

Jatka lukemista ”Mitä hyötyä Datatuen DMP-palveluista on ollut? Neljä tutkijaa kertoo oman näkemyksensä”

What are the benefits of UH Data Support’s DMP services? Four researchers share their views

For many researchers, the the Academy of Finland’s September 2019 Call makes data management planning a topical issue. The University of Helsinki Data Support provides support for the preparation of data management plans (DMP). We asked four UH researchers how well the Data Support services responded to their needs.

Jatka lukemista ”What are the benefits of UH Data Support’s DMP services? Four researchers share their views”