avoin tiede

2019-10-222019-10-22

Avoimen julkaisemisen lukupaketti kokoaa yhteen palvelut, strategiat ja käytännöt

Think Open Digestin Open access -teemanumero luo kattavan katsauksen avoimeen julkaisemiseen. Kaikkiaan 27 artikkelin kokonaisuudesta löytyy juttuja niin Helsingin yliopiston tarjoamista palveluista, kirjoittajamaksuista (APC) kuin avointen lehtien toimittamisesta. Avoimen julkaisemisen käytäntöjen ohella lukupaketti esittelee tiiviisti myös avoimen tieteen linjauksia ja strategioita kansainvälisestä Plan S -suunnitelmasta kansalliseen koordinaatioon.

Jatka lukemista ”Avoimen julkaisemisen lukupaketti kokoaa yhteen palvelut, strategiat ja käytännöt”

2019-10-182020-09-11

Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle

Helsingin yliopiston Datatuen juuret johtavat kymmenen vuoden päähän, kun Viikin kampuskirjastossa käynnisteltiin tutkijoiden ja kirjaston asiantuntijoiden yhteistä Solmu-hanketta. Tutkimusdatalla ja datanhallinnalla oli hankkeessa keskeinen rooli, ja näkemys datapalveluiden tarpeellisuudesta vahvistui. Kohta kuvaan tulivat myös muut yliopistopalvelut, erityisesti tietotekniikkakeskus, ja nykymuotoinen Datatuki-verkosto alkoi syntyä. Tässä blogiartikkelissa Datatuen historiaan eri tavoin osallistuneet henkilöt kertovat näkemyksiään datatukipalveluiden vaiheista. Lopuksi luodaan silmäys myös tulevaisuuteen, Datatukeen vuonna 2029 ja valitaan Datatuen tunnusbiisi.

Jatka lukemista ”Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle”

2019-10-172020-01-09

Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista

Erilaisten tieteenalakulttuurien ymmärtäminen on ollut yliopistonlehtori Simo Kyllösen mukaan avoimen tieteen peruskurssin keskeisin anti. Avoimen tieteen periaatteiden soveltamiseen omassa tutkimuksessa tohtorikoulutettava tarvitsisi kuitenkin myös oman tiedeyhteisön ja tieteenalan tukea. Tässä jutussa Kyllönen kertoo keväällä 2019 pidetyn avoimen tieteen kurssin kokemuksista. Kurssille osallistui 127 tohtorikoulutettavaa kaikilta kampuksilta.

Jatka lukemista ”Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista”

2019-10-162019-10-18

”Avoin oppiminen edellyttää, että palveluun panostetaan” – uusi palvelu kokoaa avoimet oppimateriaalit yhteen paikkaan

Avoimia oppimateriaaleja tuotetaan paljon hankkeissa ja oppilaitoksissa, mutta aineistoja laajasti yhteen kokoava paikka on toistaiseksi puuttunut. Nyt sellainen on valmisteilla. CSC:ssä on rakennettu avointen oppimateriaalien palvelua yhteistyössä opettajien kanssa noin vuoden ajan. Palveluun voi tallentaa ja kuvata aineistoja, ja niitä voi etsiä sieltä. Helsingin yliopiston opettajat voivat käyttää palvelua HY-käyttäjätunnuksilla. Palvelu avautuu tallentajille loppusyksystä ja käyttäjille vuodenvaihteessa. Uusi palvelu vahvistaa osaltaan opetuksen merkityksen vahvistumista avoimessa tieteessä.

Jatka lukemista ””Avoin oppiminen edellyttää, että palveluun panostetaan” – uusi palvelu kokoaa avoimet oppimateriaalit yhteen paikkaan”

2019-10-102019-10-10

Lehtipakettien ulkopuolella – Taylor & Francisin omistama Annals of Medicine vaihtaisi mieluusti avoimeen julkaisemiseen

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin lehtenä aloittanut Annals of Medicine viettää 30-vuotisjuhlavuottaan odottavissa tunnelmissa. Kustantaja Taylor & Francis vääntää open access -ehdoista FinELib-kirjastokonsortion kanssa samaan aikaan, kun lehdessä toivotaan uutta nostetta avoimesta julkaisemisesta. Annals of Medicinen tarinaan mahtuu monenlaisia käänteitä, ja lehden editoreilla on mielessä visioita myös tulevaisuuden varalle: entä jos tieteelliset lehdet olisivatkin akateemisen yhteisön käsissä ja kustantajat vastaisivat vain julkaisemisesta ja levityksestä…

Jatka lukemista ”Lehtipakettien ulkopuolella – Taylor & Francisin omistama Annals of Medicine vaihtaisi mieluusti avoimeen julkaisemiseen”

2019-10-092023-09-04

Neljä pientä askelta – artikkeli avoimeksi Helda-julkaisuarkistoon

Monet tutkijat haluaisivat saada artikkelinsa avoimeksi, mutta eivät tiedä miten se tapahtuu. Ei huolta, se ei ole lainkaan vaikeaa! Tässä jutussa kerromme helppotajuisesti miten jokainen voi tallentaa artikkelinsa avoimeksi (mikäli kustantajan linjaukset sen sallivat) muutamassa minuutissa. Kirjoitus on kolmas osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa. [Artikkelia on päivitetty 23.11.2021.]

Jatka lukemista ”Neljä pientä askelta – artikkeli avoimeksi Helda-julkaisuarkistoon”

2019-10-072021-11-10

Toisiaan täydentävät julkaisuväylät – avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuus kehittyy Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen väylät täydentävät toisiaan ja tarjoavat tutkijalle mahdollisuuden maksuttomaan OA-julkaisemiseen. Kansainväliseksi tiedekustantamoksi profiloituva Helsinki University Press julkaisee ensimmäiset kirjat ensi vuoden alussa. Helda-julkaisuarkiston avointen monografioiden julkaiseminen saa uutta vauhtia Helda Open Books -kokoelmasta, joka tuo esiin tutkimukseen ja opetukseen liittyvien avointen kirjojen moninaisuutta ja parantaa kirjojen näkyvyyttä. Avointen lehtien julkaisemiseen tarkoitettu Editori täydentää kokonaisuutta ja antaa työkalun myös opetuksen tueksi.

Jatka lukemista ”Toisiaan täydentävät julkaisuväylät – avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuus kehittyy Helsingin yliopistossa”

2019-09-192022-02-24

Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?

Noin 80 % kustantajista sallii jonkin artikkeliversion tallentamisen julkaisuarkistoon, ja useimmiten se on hyväksytty käsikirjoitusversio eli post-print. Tästä syystä on erittäin tärkeää ottaa talteen viimeinen, vertaisarvioinnin perusteella korjattu käsikirjoitus. Think Open -blogin rinnakkaistallennusta käsittelevän juttusarjan toisen osan aiheena ovat artikkelin eri versiot.

Jatka lukemista ”Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?”

2019-09-172020-07-21

”Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen

Yhteiskuntatieteilijä Salla-Maaria Laaksonen tuntee tutkijantyönsä kautta verkosta kerättyyn tutkimusdataan liittyvät pullonkaulat. Datan luonteeseen, omistajuuteen, käyttöoikeuksiin ja säilytysmahdollisuuksiin liittyy kysymyksiä, joihin tutkimusdataa käsittelevän tutkijan on etsittävä vastauksia. Laaksonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon. Hän haluaa laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua myös tieteellisen tiedon käyttöön ja rooliin yhteiskunnassa.

Jatka lukemista ””Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen”

2019-09-122019-10-11

Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen

Maailman merkittävimmän tutkimusdataan keskittyvän organisaation jäsenistö kokoontuu Suomessa lokakuussa 2019. Research Data Alliance on kuin jättimäinen yhteisölähtöinen think tank, jonka tavoitteena on parantaa tutkimusdatan laatua ja saatavuutta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Kaikille avoimessa toiminnassa ratkotaan laajaa kirjoa kysymyksiä aina EU:n tiedepolitiikasta tutkijoiden jokapäiväisiin datahaasteisiin.

Jatka lukemista ”Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen”