Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Tässä avoimen tieteen vuosikatsauksen 2021 toisessa osassa käydään läpi viime vuoden uutissatoa. Esillä on Plan S ja Horizon Europe, Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikka sekä eurooppalaiset avoimen tieteen seurantaraportit. Vuosikatsauksen avausosa käsitteli viime vuoden puheenaiheita.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kymmenen uutista”
Avoimen tieteen vuosikatsauksen 2021 avausosassa kootaan yhteen keskeisiä puheenaiheita viime vuodelta. Pääteemoiksi nousevat avoimen tieteen lainsäädännön uudistaminen, kotimaisten tiedelehtien rahoitus ja avoimen tieteen kansallisen yhteistyön aikaansaannokset. Vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi avoimen tieteen uutisia viime vuodelta.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kolme puheenaihetta”
Helsingin yliopiston kirjaston avoimien monografioiden julkaisupalvelu Helda Open Books on saatellut 25 kirjaa vuoden 2021 aikana (9. 12. mennessä). Kuten tähänkin asti, uusien avointen monografioiden joukossa oli monenlaisia teoksia: kurssikirjoja, kokoomateoksia, tieteenalaklassikoita ja yksittäisiä tutkimuksia – suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tänä vuonna kaikki kirjat saivat sähköisen ensijulkaisunsa HOB-kokoelman kautta. Tässä blogiartikkelissa esitellään kaikki tänä vuonna julkaistut kirjat.
Jatka lukemista ”Helda Open Booksin vuosi 2021 – nämä 25 kirjaa ovat nyt avoimesti saatavilla”
Yli kolme vuosituhatta vanha eepos, Gilgamesh, julkaistiin vuonna 2000 suomeksi Jaakko Hämeen Anttilan käännöksenä. Teoksen saatavuus on ollut pitkään heikko, mutta elokuussa 2021 teos julkaistiin avoimesti Helda Open Books -kokoelmassa. Tässä blogiartikkelissa Jaakko Hämeen-Anttila ja apulaisprofessori Saana Svärd kertovat open access -julkaisemisen taustoista. Jatka lukemista ”Miten kuningas saapui Heldaan? Jaakko Hämeen-Anttila ja Saana Svärd kertovat Gilgameshin open access -julkaisemisesta”
Avoimien monografioiden Helda Open Books -kokoelmassa on monenlaista välittömästi ladattavaa luettavaa. Tässä blogipostauksessa luodaan silmäys muutaman eri tieteenalan klassikkoon, jotka ovat löytäneet uuden elämän avoimena e-kirjana.
Jatka lukemista ”Tieteenalojen klassikoille uusi elämä Helda Open Booksin kautta”
Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelma tarjoaa luotettavan ja pitkäaikaisen julkaisu- ja säilytyspaikan yliopistolaisten juhlakirjoille. Avoimesti julkaistuna tieteellinen tai akateeminen juhlakirja löytää lukijansa verkosta, ja kirjaa on helppo levittää.
Jatka lukemista ”Juhlakirjat avoimeksi ja kollegoiden ulottuville Helda Open Booksin kautta”
Vuonna 1989 perustetun lääketieteen alan lehden, Annals of Medicinen (AoM), toimituskunta saavutti viime vuonna yhden tavoitteen, kun Taylor & Francisin omistama lehti muuttui hybridimallisesta julkaisusta open access -lehdeksi. Tässä artikkelissa lehden entinen päätoimittaja ja lehden nykyinen psykiatrian osion vastaava toimittaja Timo Partonen pohtii yhdessä muiden pitkän linjan editorien kanssa muutosta. Esiin nousevat jo aiemmasta Think Open -artikkelista tutut teemat, kuten vaikuttavuus, vertaisarviointi ja käsikirjoitusten laatu.
Kansalliskirjaston aineistot ja kokoelmat ovat monikielisiä ja palvelevat tutkijoita niin lähdeaineistoina kuin tutkimuskirjallisuutena. Oli kyse sitten analogisista, digitaalisista tai data-aineistoista, monille ihmistieteilijöille – ja sovelletusti myös muillekin tutkijoille – on tarjolla ammennettavaa Kansalliskirjaston laajoista kokoelmista ja palveluista. Kansalliskirjaston aineistoja voi käyttää itsenäisesti, asiantuntijoiden tukemana, hankeyhteistyössä ja tulevaisuudessa myös residensseissä. Kansalliskirjaston tutkijoille suunnatut palvelut on jaoteltu tutkimuksen ja opetuksen palveluihin ja tutkimusyhteistyöhön. Jatka lukemista ”Kansalliskirjaston tutkijapalvelut perustuvat aineiston tuntemukseen, datan tarjontaan ja hankeyhteistyöhön”
Tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että tutkijat pitävät tutkimuksen hyvää datanhallintaa eli datan järjestelmällistä käsittelyä erittäin tärkeänä datan eheyden, tutkimustulosten luotettavuuden ja tutkimuksen toistettavuuden kannalta. Silti koulutusta datanhallintaan on saanut vain harva ja nuorten tutkijoiden osaaminen on kirjavaa. Tutkimustaan käsittelevässä blogiartikkelissa Jukka Rantasaari esittää myös ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta”
Mitä Helsingin yliopiston tutkijat ajattelevat kirjoittajamaksuista, rinnakkaistallennuksesta tai avoimesta julkaisemisesta ylipäätään? Pienimuotoisessa kyselyssä, joka päättää blogin juttusarjan, kuusi tutkijaa jakaa näkemyksiään avoimesta tieteestä niin yleisellä tasolla kuin konkreettisissa kysymyksissä. Open access (OA) koetaan periaatteellisesti tärkeänä ja hyödyllisenä mutta käytännön toteutuksessa on edelleen omat haasteensa liittyen muun muassa kirjoittajamaksujen kalleuteen, eri OA-kanavien käytön tilastointiin ja kustantajien pykäläviidakkoihin.
Helsingin yliopisto