Kotimaisten tiedelehtien rahoitus, tutkimusdatan linjaus, kirjojen avoimuus ja avoimuuden hinta. Siinä muutamia aiheita Think Open -blogin puolivuotiskatsauksesta, joka kokoaa pääteemojen ohella yhteen alkuvuoden luku- ja kuunteluvinkit ja avointa tiedettä hyödyntävät tutkimusesimerkit.
Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen
Verkossa on paljon enemmän avoimia kirjoja kuin arvaatkaan – ne on vain löydettävä. Myös Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa on yhä kattavampi open access -kirjojen valikoima. Tässä blogitekstissä kerrotaan Helda Open Books -kokoelman teosten löydettävyydestä ja näkyvyydestä, miten niitä edistetään ja mitä jokainen kirjoittaja voi tehdä oman teoksensa näkyvyyden parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen”
Open Research Europe vie tieteellistä julkaisemista avoimen vertaisarvioinnin suuntaan
Open Research Europe (ORE) on uusi avoin julkaisualusta, joka on tarkoitettu EU-hankkeisiin pohjautuville julkaisuille kaikilla tieteenaloilla. ORE käyttää avointa vertaisarviointia, joka tuo tutkimuksen laadunarvioinnin korostuneesti tutkijayhteisön omiin käsiin. Vertaisarviot ovat julkisesti kenen tahansa arvioitavana ja ne noteerataan OREssa myös tieteellisen työn tuotoksiksi, joihin voi viitata julkaisujen tapaan. Tässä artikkelissa Wienin yliopiston apulaisprofessori ja OREn tieteellisen tukiryhmän jäsen Toma Susi vastaa kysymyksiin avoimen vertaisarvioinnin käytännön toteutuksesta.
Uusi julkaisupalvelu avoimille kirjoille – Edition.fi on suunnattu etenkin tieteellisille seuroille
Viime vuonna koekäyttöön avattu Edition.fi-julkaisupalvelu tarjoaa mahdollisuuden avointen monografioiden ja kokoomateosten julkaisemiseen. Se sopii teosten avoimeen julkaisemiseen myös takautuvasti. Julkaisemisen lisäksi Journal.fi:n sisarpalvelua voi käyttää kirjojen toimitustyöhön ja vertaisarviointiin.
Kansallinen avointen oppimateriaalien varanto kasvaa – katsaus Helsingin yliopiston aineistoihin
Avointen oppimateriaalien kirjastossa (Aoe.fi) on yli tuhat opetukseen liittyvää aineistokokonaisuutta, jotka ovat kaikkien käytettävissä. Myös Helsingin yliopiston opettajilla on ollut mahdollisuus jakaa oppimateriaalejaan kansallisessa palvelussa. Tässä blogiartikkelissa luodaan silmäys HY:n avoimiin aineistoihin.
Imagining an Open Future – poimintoja kansainvälisen avoimen opetuksen viikon tilaisuuksista
Kansainvälinen Open Education Week 2021 nostaa avoimen opetuksen ja oppimisen ajankohtaiset teemat esille tällä viikolla. Helsingin yliopistossa järjestetään tiistaina 2. maaliskuuta webinaari oppimateriaalien avoimuudesta ja siihen liittyvistä palveluista. Tässä blogipostauksessa Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntija Kati Syvälahti poimii kansainvälisen ohjelman tarjonnasta kolme kiinnostavaa webinaaria.
Mitä avoimesta tieteestä tulisi kertoa? Vastaa kyselyyn
Saatko tarpeeksi oikeanlaista tietoa avoimesta tieteestä? Vastaa Think Open -blogin käyttäjäkyselyyn 15. huhtikuuta mennessä, ja kerro näkemyksesi.
Jatka lukemista ”Mitä avoimesta tieteestä tulisi kertoa? Vastaa kyselyyn”
Miten RDM ja DMP auttavat tutkijaa – opi perusasiat Think Open Digestin erikoisnumerosta
Think Open Digest -verkkolehden uusin numero keskittyy tutkimusdatan hallinnan (RDM) ja datanhallinnan suunnittelun (DMP) perusasioihin. ”Tunne datasi” -erikoisnumero sisältää kuusi artikkelia, ja se on suunnattu kaikille tutkijoille – erityisesti niille, jotka eivät ole varmoja RDM:n ja DMP:n hyödyllisyydestä.
Editori-tarinat: Neuropsy Open – uusi avoimen julkaisemisen väylä erikoistumiskoulutuksen tarpeisiin
”Kirjallisuuskatsaukset ovat suuritöisiä ja tuovat arvokasta ajankohtaista tietoa kliinisesti relevanteista aiheista. Tuntui turhauttavalta, että ne jäisivät vain koulutuksen sisäiseen käyttöön. Editori-alusta tarjosi juuri oikeanlaisen ympäristön artikkeleiden julkaisuun”, Neuropsy Open -lehden päätoimittaja Laura Hokkanen kertoo. Neuropsy Open tuo neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksen lopputyönä tehdyt kirjallisuuskatsaukset laajemman lukijakunnan ulottuville.
Elsevier allekirjoitti DORA-julistuksen – valtaosa viittauksista avoimesti saatavilla
Elsevier kertoi joulukuussa liittyvänsä vastuullista metriikkaa edistävään DORA-julistukseen. Elsevierin ilmoituksen myötä arviolta noin 90 prosenttia tieteellisten lehtien viittauksista on avoimia.