Helsingin yliopiston Datatuen järjestämä Datasiivousviikko pyrkii kiinnittämään yliopistolaisten huomion hyvään datanhallintaan ja siitä saataviin hyötyihin. Datanhallinta tukee myös yliopiston tavoitteita muun muassa tutkimuksen laatuun sekä avoimeen ja vastuulliseen tieteeseen liittyen. Datasiivousviikkoon voi kuka tahansa yliopistolainen osallistua Twitterissä hashtägillä #5sdata.
Läppäri puhtaaksi! – Anna-Stiina Suur-Uskin haaste Datasiivousviikolla
Tutkija Anna-Stiina Suur-Uski haastaa Datasiivousviikolla itsensä ja Euclid-tutkimusryhmän jäsenet käymään läpi läppärinsä ja siivoamaan ne turhista tiedostoista. Helsingin yliopiston Datatuen järjestämä Datasiivousviikko järjestetään 16.–20. joulukuuta.
Jatka lukemista ”Läppäri puhtaaksi! – Anna-Stiina Suur-Uskin haaste Datasiivousviikolla”
Datajumppaa! – Elina Lehtosen haaste Datasiivousviikolla
Tutkija Elina Lehtonen haastaa Tieteen termipankin asiantuntijajäsenet pohtimaan omaa datanhallintaansa ja tutkailemaan kansioitaan ja tiedostojaan. Helsingin yliopiston Datatuen järjestämä Datasiivousviikko järjestetään 16.–20. joulukuuta.
Jatka lukemista ”Datajumppaa! – Elina Lehtosen haaste Datasiivousviikolla”
Data workout! – Elina Lehtonen’s Data Cleaning Week challenge
University of Helsinki researcher Elina Lehtonen challenges expert members from The Helsinki Term Bank for the Arts and Sciences to join Data Cleaning Week. The Data Cleaning Week will be held at the University of Helsinki from 16th to 20th December 2019.
Jatka lukemista ”Data workout! – Elina Lehtonen’s Data Cleaning Week challenge”
Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä
Aineistonhallintasuunnitelma eli DMP on tullut yhä useammalle tutkijalle tutuksi, kun tutkimusrahoittajat ovat alkaneet vaatia DMP-liitettä osana hakemusta. Mutta millainen painoarvo DMP:llä on hakemuksen arvioinnissa? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Mitä hyötyä DMP:stä oikeasti on tutkijalle? Millä tavalla se tukee tutkimuksen vastuullista toteuttamista? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin kysymyksiin etsittiin vastausta kansallisen Tuuli-verkoston järjestämässä DMP-työpajassa.
”FAIR-periaatteet avain sille, että päästään eteenpäin” – Karoliinisen Instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos korostaa datan merkitystä avoimessa tieteessä
Karoliinisen instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos oli vauhdittamassa Helsingin yliopiston datatukipalveluiden kehitystä 2010-luvun alussa. Roosin mukaan keskitetyt palvelut ovat vahvuus, josta Ruotsissa voitaisiin ottaa oppia. Avoimen tieteen laajassa kokonaisuudessa tutkimusdatalla on Roosin mukaan avainasema: ”Se helpottaa tutkimuksen toistettavuutta, tutkimusprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja laatu paranee. Tutkimusyhteisö säästää resursseja kun aiemmin tuotettu tai kerätty data saadaan esille ja jopa uusiokäyttöön.”
Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle
Helsingin yliopiston Datatuen juuret johtavat kymmenen vuoden päähän, kun Viikin kampuskirjastossa käynnisteltiin tutkijoiden ja kirjaston asiantuntijoiden yhteistä Solmu-hanketta. Tutkimusdatalla ja datanhallinnalla oli hankkeessa keskeinen rooli, ja näkemys datapalveluiden tarpeellisuudesta vahvistui. Kohta kuvaan tulivat myös muut yliopistopalvelut, erityisesti tietotekniikkakeskus, ja nykymuotoinen Datatuki-verkosto alkoi syntyä. Tässä blogiartikkelissa Datatuen historiaan eri tavoin osallistuneet henkilöt kertovat näkemyksiään datatukipalveluiden vaiheista. Lopuksi luodaan silmäys myös tulevaisuuteen, Datatukeen vuonna 2029 ja valitaan Datatuen tunnusbiisi.
Jatka lukemista ”Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle”
Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista
Erilaisten tieteenalakulttuurien ymmärtäminen on ollut yliopistonlehtori Simo Kyllösen mukaan avoimen tieteen peruskurssin keskeisin anti. Avoimen tieteen periaatteiden soveltamiseen omassa tutkimuksessa tohtorikoulutettava tarvitsisi kuitenkin myös oman tiedeyhteisön ja tieteenalan tukea. Tässä jutussa Kyllönen kertoo keväällä 2019 pidetyn avoimen tieteen kurssin kokemuksista. Kurssille osallistui 127 tohtorikoulutettavaa kaikilta kampuksilta.
Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen
Maailman merkittävimmän tutkimusdataan keskittyvän organisaation jäsenistö kokoontuu Suomessa lokakuussa 2019. Research Data Alliance on kuin jättimäinen yhteisölähtöinen think tank, jonka tavoitteena on parantaa tutkimusdatan laatua ja saatavuutta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Kaikille avoimessa toiminnassa ratkotaan laajaa kirjoa kysymyksiä aina EU:n tiedepolitiikasta tutkijoiden jokapäiväisiin datahaasteisiin.
Jatka lukemista ”Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen”
Omistaako tutkimusdatasi Yhdysvaltain valtio?
”Ilman datan käyttöoikeuksia on vaikeaa tai mahdoton tehdä tutkimusta. Tutkijan olisi siis hyvä tietää, kuka tai mikä taho omistaa heidän käyttämänsä datan ja millaisia oikeuksia heillä siihen on”, kirjoittaa tietoasiantuntija Mari Elisa Kuusniemi. Kuusniemi käy läpi Vastuullinen tiede -sivuston artikkelissaan tutkimusdataan liittyviä haasteita. Jatka lukemista ”Omistaako tutkimusdatasi Yhdysvaltain valtio?”