Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
The digital environment requires new skills from researchers. For example, a researcher has to understand the complexities of the relevant legislation, or know how to choose suitable IT solutions to keep their data secure. Fortunately, researchers are not left to navigate these issues alone, as we have several services available for data management.
Jatka lukemista ”Where is the help and support for research data management?”
Digitaalinen ympäristö asettaa tutkimukselle omat vaatimuksensa. Tutkijan on tunnettava muun muassa lainsäädännön uusimmat kiemurat ja osattava valita datan suojaamiseen sopivat tietotekniset ratkaisut. Tutkijaa ei kuitenkaan jätetä yksin, sillä datanhallinnan tueksi Helsingin ylipistolla on tarjolla lukuisia palveluja.
Jatka lukemista ”Mistä apua aineistojen ja datan hallintaan?”
Data management planning (DMP) is too often considered a burden and a bureaucratic procedure. However, a data management plan is a useful tool that helps researchers prepare more effectively for the research process and identify the potential risks. DMP also has significant pedagogical potential and, in collaboration with DMP organisations, can develop the infrastructure and services needed to conduct research.
Jatka lukemista ”Effective research data management? – DMP to the rescue!”
Datanhallinnan suunnittelu (DMP, data management plan) nähdään valitettavan usein taakkana ja byrokraattisena prosessina. Sitä se ei kuitenkaan ole. DMP on erinomainen tutkijan työkalu, joka auttaa muun muassa tutkimusprosessin valmistelussa ja potentiaalisten riskien tunnistamisessa. Datanhallinnan suunnittelulla on myös merkittävä pedagoginen potentiaali, ja DMP:n avulla tutkimusorganisaatiot voivat kehittää tutkimuksessa tarvittavia palveluita tutkijoiden tueksi.
Jatka lukemista ”Suunnittelusta apua tehokkaaseen tutkimusaineistojen ja -datan hallintaan”
This new article series presents the basics of research data management (RDM). The opening section of the series provides an overview of RDM: what it is, why it concerns all researchers, and how the RDM life cycle relates to the research life cycle.
Uusi artikkelisarja johdattaa tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan (RDM) perusteisiin. Tässä sarjan avausosassa kerrotaan, mitä RDM on, miksi se koskee jokaista tutkijaa ja miten RDM-elinkaari nivoutuu yhteen tutkimuksen elinkaaren kanssa.
Jatka lukemista ”Mitä on tutkimusaineistojen ja tutkimusdatan hallinta, RDM?”
Aineistonhallintasuunnitelma eli DMP on tullut yhä useammalle tutkijalle tutuksi, kun tutkimusrahoittajat ovat alkaneet vaatia DMP-liitettä osana hakemusta. Mutta millainen painoarvo DMP:llä on hakemuksen arvioinnissa? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Mitä hyötyä DMP:stä oikeasti on tutkijalle? Millä tavalla se tukee tutkimuksen vastuullista toteuttamista? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin kysymyksiin etsittiin vastausta kansallisen Tuuli-verkoston järjestämässä DMP-työpajassa.
Karoliinisen instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos oli vauhdittamassa Helsingin yliopiston datatukipalveluiden kehitystä 2010-luvun alussa. Roosin mukaan keskitetyt palvelut ovat vahvuus, josta Ruotsissa voitaisiin ottaa oppia. Avoimen tieteen laajassa kokonaisuudessa tutkimusdatalla on Roosin mukaan avainasema: ”Se helpottaa tutkimuksen toistettavuutta, tutkimusprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja laatu paranee. Tutkimusyhteisö säästää resursseja kun aiemmin tuotettu tai kerätty data saadaan esille ja jopa uusiokäyttöön.”
Helsingin yliopiston Datatuen juuret johtavat kymmenen vuoden päähän, kun Viikin kampuskirjastossa käynnisteltiin tutkijoiden ja kirjaston asiantuntijoiden yhteistä Solmu-hanketta. Tutkimusdatalla ja datanhallinnalla oli hankkeessa keskeinen rooli, ja näkemys datapalveluiden tarpeellisuudesta vahvistui. Kohta kuvaan tulivat myös muut yliopistopalvelut, erityisesti tietotekniikkakeskus, ja nykymuotoinen Datatuki-verkosto alkoi syntyä. Tässä blogiartikkelissa Datatuen historiaan eri tavoin osallistuneet henkilöt kertovat näkemyksiään datatukipalveluiden vaiheista. Lopuksi luodaan silmäys myös tulevaisuuteen, Datatukeen vuonna 2029 ja valitaan Datatuen tunnusbiisi.
Jatka lukemista ”Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle”
Erilaisten tieteenalakulttuurien ymmärtäminen on ollut yliopistonlehtori Simo Kyllösen mukaan avoimen tieteen peruskurssin keskeisin anti. Avoimen tieteen periaatteiden soveltamiseen omassa tutkimuksessa tohtorikoulutettava tarvitsisi kuitenkin myös oman tiedeyhteisön ja tieteenalan tukea. Tässä jutussa Kyllönen kertoo keväällä 2019 pidetyn avoimen tieteen kurssin kokemuksista. Kurssille osallistui 127 tohtorikoulutettavaa kaikilta kampuksilta.
Helsingin yliopisto