Matematiikan ja sen lähitieteiden merkittävin repositorio arXiv sisältää jo yli 1,6 miljoonaa artikkeleiden e-printtiä. ArXiv toimii alustana, jossa e-printit ovat avoimesti muiden tutkijoiden arvioitavana, ja joista osa julkaistaan paranneltuina versioina lehdissä. ArXiv on kasvanut vuosien mittaan jättiläiseksi, joka on viime vuosina synnyttänyt samalla periaatteella toimivia palveluita myös muille tieteenaloille. Kasvu on asettanut myös omat haasteensa arXivin ylläpidolle, sekä teknisessä että hallinnollisessa mielessä. Tässä artikkelissa bibliometriikan asiantuntija Eva Isaksson taustoittaa arXivin syntyhistoriaa, kehitystä ja nykypäivän haasteita.
Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä
Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa. [Artikkelia on päivitetty 8.12.2021]
Neljä pientä askelta – artikkeli avoimeksi Helda-julkaisuarkistoon
Monet tutkijat haluaisivat saada artikkelinsa avoimeksi, mutta eivät tiedä miten se tapahtuu. Ei huolta, se ei ole lainkaan vaikeaa! Tässä jutussa kerromme helppotajuisesti miten jokainen voi tallentaa artikkelinsa avoimeksi (mikäli kustantajan linjaukset sen sallivat) muutamassa minuutissa. Kirjoitus on kolmas osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa. [Artikkelia on päivitetty 23.11.2021.]
Jatka lukemista ”Neljä pientä askelta – artikkeli avoimeksi Helda-julkaisuarkistoon”
Toisiaan täydentävät julkaisuväylät – avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuus kehittyy Helsingin yliopistossa
Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen väylät täydentävät toisiaan ja tarjoavat tutkijalle mahdollisuuden maksuttomaan OA-julkaisemiseen. Kansainväliseksi tiedekustantamoksi profiloituva Helsinki University Press julkaisee ensimmäiset kirjat ensi vuoden alussa. Helda-julkaisuarkiston avointen monografioiden julkaiseminen saa uutta vauhtia Helda Open Books -kokoelmasta, joka tuo esiin tutkimukseen ja opetukseen liittyvien avointen kirjojen moninaisuutta ja parantaa kirjojen näkyvyyttä. Avointen lehtien julkaisemiseen tarkoitettu Editori täydentää kokonaisuutta ja antaa työkalun myös opetuksen tueksi.
Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?
Noin 80 % kustantajista sallii jonkin artikkeliversion tallentamisen julkaisuarkistoon, ja useimmiten se on hyväksytty käsikirjoitusversio eli post-print. Tästä syystä on erittäin tärkeää ottaa talteen viimeinen, vertaisarvioinnin perusteella korjattu käsikirjoitus. Think Open -blogin rinnakkaistallennusta käsittelevän juttusarjan toisen osan aiheena ovat artikkelin eri versiot.
Jatka lukemista ”Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?”
Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita
Eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S -suunnitelma ei ratkaise tiedejulkaisemisen rahoituksen ongelmia vaan siirtää niitä aiempaan vaiheeseen: tuotantoon ja kirjoittajille. Kysymyksiksi nousee, kuka päättää kenen OA-maksut milloinkin maksetaan ja miksi toisilla on institutionaalinen tuki kirjoitusmaksujen (article processing charges, APC) maksamiseen. Jääkö uutta tuottava tutkimus julkaisematta, koska sille ei löytynyt rahaa? Plan S:n toinen versio lähinnä helpotti siirtymää, kun se salli hybridi- ja rinnakkaisjulkaisemisen (vihreä OA). Pallo jää tutkijoille ja yliopistoille. Radikaalimpi uudistus toisi tukea suoraan lehdille ja niiden tieteellisille taustaorganisaatioille. Avointa julkaisemista eri rooleissa seurannut Emilia Palonen pohtii haastetta myös politiikantutkijana.
Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista
Uusi kirjoitussarja pureutuu rinnakkaistallennukseen eli ”vihreän tien avoimuuteen” (green open access) – sen perusasioihin, hyötyihin ja erityiskysymyksiin. Sarjan avauspostauksessa kerrotaan avoimen julkaisemisen eri muodoista ja siitä, mikä on rinnakkaistallentamisen paikka avoimen julkaisemisen eri vaihtoehtojen kokonaisuudessa.
Jatka lukemista ”Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista”
Plan S astuu voimaan 2021 – avoimen julkaisemisen suunnitelma valmistui
Tieteellistä julkaisemista uudistavan Plan S -suunnitelman lopullinen versio valmistui toukokuun lopussa. Luonnosversio sai runsaasti palautetta, mikä vaikutti uuteen suunnitelmaan. Keskeisin muutos liittyy aikatauluun: täytäntöönpanoa siirretään vuodella ja suunnitelmaa aletaan toteuttaa vuodesta 2021 lähtien. Uusi Plan S ottaa myös kantaa tutkimuksen arviointiin, tunnustaa aiempaa selvemmin tarpeen erilaisille tavoille toteuttaa avoimuutta ja tarkentaa kirjoittajamaksuihin liittyviä linjauksia. Blogipostaus summaa uuden Plan S -suunnitelman. [Artikkelia on päivitetty 4.11.2021.]
Jatka lukemista ”Plan S astuu voimaan 2021 – avoimen julkaisemisen suunnitelma valmistui”
Tieteellistä julkaisemista uudistava Plan S tarkentui – suunnitelmaluonnos on kommentoitavana helmikuun alkuun
Tiederahoittajien cOAlition S esittää Plan S -toimeenpanosuunnitelmassaan askelmerkit kohti avoimempaa tieteellistä julkaisukulttuuria. Tavoitteena on, että tieteelliset tutkimukset ovat avoimesti saatavilla vuodesta 2020 eteenpäin koalition rahoittamissa tutkimuksissa. Avoimen julkaisemisen muotoina hyväksytään ensisijaisesti OA-julkaisukanavat ja julkaisuarkistot. Aiemmin pannaan julistettu hybridijulkaiseminen sallitaan tietyin ehdoin vuonna 2024 päättyvän siirtymäkauden ajan.
Testissä uudet preprint-arkistot OSF ja Science Open
Turhautuminen julkaisuprosessin hitauteen on lisännyt niin sanottujen preprint-arkistojen suosiota. Vertaisarvioimattomien artikkelien julkaiseminen tarjoaa mahdollisuuden tulosten nopeaan esittelyyn ja artikkelin parantamiseen avoimen vertaisarvioinnin keinoin. Tässä blogipostauksessa tarkastellaan kahta uutta preprint-arkistoa.
Jatka lukemista ”Testissä uudet preprint-arkistot OSF ja Science Open”