”Mikä on Elsevier?” ja muita kysymyksiä tieteellisestä julkaisemisesta

Avoimen tieteen ja tiedekustantamisen periaatteiden pohdinta on yliopistolaisille jo arkipäivää – vai onko? Kokemus on osoittanut, että tutkijoilla on varsin vaihtelevat tiedot tiedejulkaisemisen rakenteista. Monipaikkatyön aikakaudella ei enää voi olettaa kaikkien oppivan yliopistomaailman pelisääntöjä kahvihuonekeskustelujen lomassa, mutta onneksi ainakin osan voi oppia myös koulun (tai kirjaston) penkillä.

Jatka lukemista ””Mikä on Elsevier?” ja muita kysymyksiä tieteellisestä julkaisemisesta”

Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen

”Ja koko ajan open access -ajatus oli läsnä – emme tee vain itsellemme, vaan myös muille tutkijoille”, Helsingin yliopiston englantilaisen filologian emeritaprofessori Terttu Nevalainen kuvaa kielentutkimuksen varhaista korpustyötä. Nevalainen on itse ollut kokoamassa tekstikorpuksia 1980-luvulta lähtien, ja tässä haastattelussa hän kertoo, miten avoimista aineistoista muodostui keskeinen osa kielentutkimuksen käytäntöjä.

Jatka lukemista ”Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen”

Avoimista aineistoista avoimiin tutkimusmenetelmiin kielentutkimuksessa

Kieliaineistoja ja niiden käsittelyyn tarkoitettuja menetelmiä on jo pitkään ollut avoimesti saatavilla tutkijoiden käyttöön. Nyt kielentutkimuksessa ollaan siirtymässä avoimessa julkaisemisessa uuteen vaiheeseen, kun myös alan keskeisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden opetukseen keskittyviä resursseja on alettu julkaista avoimesti selvästi aiempaa enemmän. Joulukuussa 2020 julkaistiin laaja kokoelma Kielentutkimuksen menetelmiä I–IV.

Jatka lukemista ”Avoimista aineistoista avoimiin tutkimusmenetelmiin kielentutkimuksessa”