Helda Open Booksissa on julkaistu tänä vuonna 44 kirjaa – tässä ne ovat

Helsingin yliopiston kirjaston avointen kirjojen Helda Open Books -kokoelmassa julkaistiin vuonna 2022 kaikkiaan 44 kirjaa. Joukossa on opetuksessa käytettäviä kirjoja, alan perusteoksia, vanhempia klassikoita ja uutuuksia, jotka julkaistaan ensi kertaa HOB:n kautta. Alla olevasta listasta voit tutustua julkaisuihin. [Artikkelia on päivitetty 6.2.2023.]

Jatka lukemista ”Helda Open Booksissa on julkaistu tänä vuonna 44 kirjaa – tässä ne ovat”

Helda Open Booksin vuosi 2021 – nämä 25 kirjaa ovat nyt avoimesti saatavilla

Helsingin yliopiston kirjaston avoimien monografioiden julkaisupalvelu Helda Open Books on saatellut 25 kirjaa vuoden 2021 aikana (9. 12. mennessä). Kuten tähänkin asti, uusien avointen monografioiden joukossa oli monenlaisia teoksia: kurssikirjoja, kokoomateoksia, tieteenalaklassikoita ja yksittäisiä tutkimuksia – suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tänä vuonna kaikki kirjat saivat sähköisen ensijulkaisunsa HOB-kokoelman kautta. Tässä blogiartikkelissa esitellään kaikki tänä vuonna julkaistut kirjat.

Jatka lukemista ”Helda Open Booksin vuosi 2021 – nämä 25 kirjaa ovat nyt avoimesti saatavilla”

Miten kuningas saapui Heldaan? Jaakko Hämeen-Anttila ja Saana Svärd kertovat Gilgameshin open access -julkaisemisesta

Yli kolme vuosituhatta vanha eepos, Gilgamesh, julkaistiin vuonna 2000 suomeksi Jaakko Hämeen Anttilan käännöksenä. Teoksen saatavuus on ollut pitkään heikko, mutta elokuussa 2021 teos julkaistiin avoimesti Helda Open Books -kokoelmassa. Tässä blogiartikkelissa Jaakko Hämeen-Anttila ja apulaisprofessori Saana Svärd kertovat open access -julkaisemisen taustoista. Jatka lukemista ”Miten kuningas saapui Heldaan? Jaakko Hämeen-Anttila ja Saana Svärd kertovat Gilgameshin open access -julkaisemisesta”

Uusi julkaisupalvelu avoimille kirjoille – Edition.fi on suunnattu etenkin tieteellisille seuroille

Viime vuonna koekäyttöön avattu Edition.fi-julkaisupalvelu tarjoaa mahdollisuuden avointen monografioiden ja kokoomateosten julkaisemiseen. Se sopii teosten avoimeen julkaisemiseen myös takautuvasti. Julkaisemisen lisäksi Journal.fi:n sisarpalvelua voi käyttää kirjojen toimitustyöhön ja vertaisarviointiin.

Jatka lukemista ”Uusi julkaisupalvelu avoimille kirjoille – Edition.fi on suunnattu etenkin tieteellisille seuroille”

Poimintoja Helda Open Books -kokoelmasta ja pohdintaa avoimen kirjajulkaisemisen haasteista

Helsingin yliopiston avointen kirjojen Helda Open Books on kasvanut jo yli 130 kirjan kokoelmaksi. HOB-julkaisupalvelu on yliopiston tutkijoiden ja opettajien käytössä. Tässä blogipostauksessa neljä tutkijaa poimii Helda Open Booksista omat lukuvinkkinsä ja kertoo ajatuksiaan avoimesta monografiajulkaisemisesta, erityisesti siihen liittyvistä haasteista.

Jatka lukemista ”Poimintoja Helda Open Books -kokoelmasta ja pohdintaa avoimen kirjajulkaisemisen haasteista”

”Kirja on hyvä julkaista avoimena, koska haluan, että sitä käytetään”

Yliopistonlehtori Ulrike Richter-Vapaatalo halusi julkaista saksan kielen oppikirjansa ensin painettuna. Sähköinen avoin julkaiseminen Helda Open Booksissa osoittautui kuitenkin hyväksi vaihtoehdoksi; avoin saatavuus varmistaa sen, että monikieliseen kontekstiin suunniteltu oppi- ja tietokirja on helposti erilaisten kielten opiskelijoiden saatavilla.

Jatka lukemista ””Kirja on hyvä julkaista avoimena, koska haluan, että sitä käytetään””

”Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla”

Krister Talvisen keväällä julkaistu teos tutkimuksen vaikuttavuudesta ja rahoitushakemusten tekemisestä on löytänyt hyvin lukijansa: Added value -teosta on ladattu Helda Open Books -sivuilta jo yli 3300 kertaa. ”Olen melko varma, että ilman avointa julkaisemista ja Helda Open Booksia, teokseni näkyvyys ja hyödyntäminen olisi jäänyt vaatimattomaksi.” Talvisen haastattelu on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.

Jatka lukemista ””Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla””

Miten vanhasta kirjasta tuli digikirja?

Painettu kirja ei siirry itsestään digitaaliseen maailmaan, vaan vaatii monenlaista työtä. Helsingin yliopiston kirjaston bibliometriikkaan erikoistunut tietoasiantuntija ja tietokirjailija Eva Isaksson kertoo tässä blogiartikkelissa, miten hänen vuonna 1987 ilmestynyt teoksensa Nainen ja maailmankaikkeus siirtyi kaikkien saataville Helda Open Books -kokoelmaan.

Jatka lukemista ”Miten vanhasta kirjasta tuli digikirja?”

Kirjasto tukee tieteellisten kirjojen avoimuutta Language Science Press -yhteistyössä

Vuonna 2014 perustettu Language Science Press julkaisee vuosittain kymmeniä avoimia kirjoja kielitieteiden alalta. Helsingin yliopiston kirjasto on tukenut avointa kielitieteellistä kustantamista kustantamon kautta vuodesta 2018, ja on mukana myös seuraavalla kolmivuotiskaudella. Tutkimusorganisaatioiden kansainvälinen yhteistyö avoimessa julkaisemisessa näkyy myös kustannuksissa, jotka ovat alhaisemmat kuin kaupallisilla tiedekustantajilla.

Jatka lukemista ”Kirjasto tukee tieteellisten kirjojen avoimuutta Language Science Press -yhteistyössä”

Helda Open Books antaa vanhoille kirjoille uuden elämän

”Helda Open Books on mainio julkaisukanava, joka antaa vanhoille kirjoille uuden elämän. Loppuunmyydyt ja ehkä vaikeasti löydettävät teokset ovat siellä kaikkien helposti luettavissa”, kirjoittaa professori ja tietokirjailija Heikki Oja blogiartikkelissa, jossa hän kertoo tähtitieteen kirjojensa matkasta Helsingin yliopiston avoimeen kirjakokoelmaan. Ojan artikkeli on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.

Jatka lukemista ”Helda Open Books antaa vanhoille kirjoille uuden elämän”