Helsingin yliopisto
Kansalliskirjastossa alkoi viime vuonna Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hanke, joka tähtää kirjaston digitaalisten aineistojen laajempaan ja monipuolisempaan käyttöön erityisesti digitaalisten ihmistieteiden tutkimuksessa. Ensi vuonna päättyvän hankkeen tulosten pohjalta määritellään, millaisia datapalveluja Kansalliskirjasto jatkossa tarjoaa. Tutkijoille viime keväänä tehdyn kyselyn mukaan erityisesti tiedonlouhinnan mahdollistaville lisäaineistoille on kysyntää. Tässä blogiartikkelissa esitellään kyselyn tuloksia ja Kansalliskirjaston suunnitelmia Louhokseksi nimetyn palvelukonseptin kehittämisessä.
Think Open -blogille kaksi vuotta täyteen – juhlan kunniaksi lukuvinkkejä!
Think Open -blogi täyttää kaksi vuotta tänään. Juhlan kunniaksi on tarjolla lukuvinkkejä, joita ovat poimineet blogin toimitusneuvoston jäsenet. Tarjolla myös luetuimpien juttujen top 10.
Jatka lukemista ”Think Open -blogille kaksi vuotta täyteen – juhlan kunniaksi lukuvinkkejä!”
Raakadatasta FAIR-dataksi – SMEAR-asemien datan matka instrumentilta loppukäyttäjälle
”Pitäisi toimia kuin jokainen aloitettu mittaus jatkuisi ikuisesti mutta mittausten aloittajat ja datavirran ylläpitäjät siirtyisivät muihin töihin seuraavalla viikolla”, havainnollistaa yliopistotutkija Pasi Kolari datanhallinnan lähtökohtaa. Ilmakehätieteiden tutkimuksen SMEAR-asemien datayhdyshenkilönä toimiva Kolari valottaa blogihaastattelussa käytännönläheisesti datan keräämiseen, käsittelyyn ja avaamiseen liittyviä haasteita. Artikkeli on toinen osa Think Open -blogin avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuureja esittelevässä sarjassa.
A webinar on estimating the quality of open access journals – and other open science events in May
Helsinki University Library organises a webinar, which will introduce UH researchers to the characteristic features of predatory publishers and journals and explain by which criteria one can tell the good journals from the predatory journals. In addition to this, library welcomes all University of Helsinki researchers, students and staff to virtual Open Science Café every Tuesday at 2–3 pm until the end of May.
Miten syntyy avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuuri? Tarkastelussa Luomus ja Lajitietokeskus
Avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisessa keskeistä on yhteisten linjausten huolellinen valmistelu, organisaatiolle sopivan toteutusstrategian valinta ja koko työyhteisön sitouttaminen. Näin summaa Aino Juslén Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus). Luomuksen koordinoimassa Lajitietokeskuksessa tieteen avoimuutta toteutetaan eri tavoin (avoin data, avoin lähdekoodi, avoin opetus). Blogiartikkeli avaa avoimen tieteen infrastruktuureja esittelevän juttusarjan.
Avoimen tutkimustiedon asialla jo vuodesta 2008 – Hankehaavista löytyvät tiedot tutkimushankkeista
Hankehaavi on koonnut luonnonvara-alojen tutkimushankkeiden tietoja yhteen paikkaan 12 vuoden ajan. Päivittyvä verkkohakemisto antaa kokonaiskuvaa tutkimuskentästä, sekä meneillään olevista että päättyneistä tutkimushankkeista. Tällä hetkellä haettavana on yli 10 000 hankkeen tiedot. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, mitä hyötyä on projektitiedon keräämisestä ja sen avoimesta saatavuudesta.
Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa
Samalla, kun valtiot ovat sulkeutuneet koronaviruspandemian aikana, tiede on avautunut ainutlaatuisella tavalla. Tutkijat jakavat aineistojaan avoimesti muiden saataville ja tekevät tutkimusta yli tieteenalarajojen, kustantajat purkavat maksumuurejaan ja uusia tapoja tieteellisen tiedon luomiseksi ja välittämiseksi kehitetään. Tässä blogiartikkelissa luodaan yleiskatsaus avoimen tieteen ja tiedon avoimuuden ilmentymiin ja teemoihin viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Jatka lukemista ”Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa”
Mikrobeista maailmaan muuttamiseen – Kaarina Sivonen ja Anssi Mälkki keskustelevat tutkimuksen arvioinnista
Millainen maku Helsingin yliopiston tutkimuksen arvioinnista 2018–2019 jäi? Miten arviointia hyödynnetään? Entä mitä on tutkimuksen vaikuttavuus? Näistä ja muista tutkimusarvioinnin kysymyksistä keskustelevat arviointitoimiston vetäjä Anssi Mälkki ja mikrobiologian osastoa johtava professori Kaarina Sivonen Think Open -blogin dialogihaastattelusarjassa. Keskustelun päätteeksi ruoditaan myös avointa tiedettä arvioinnin ydinkohtien – tutkimuksen vaikuttavuuden, laadun ja tutkimusympäristön – kannalta.
The beauty of the unknown – why open your research data?
There are several reasons and benefits to open data for both researchers as well as for society. However, when the demand for opening data has grown rapidly, researchers might feel left alone with the problems, that is, how, where and what to open. This article describes the obstacles and opportunities for opening data – including the beautiful example of the the Carte du Ciel project.
Jatka lukemista ”The beauty of the unknown – why open your research data?”
Miten siivous sujui? Pieni yhteenveto jouluisesta Datasiivousviikosta
Joulukuun Datasiivousviikko tuli ja meni, mitä jäi käteen – tuhottiinko turha data, virtaviivaistuvatko kansiorakenteet? Tässä blogiartikkelissa kuusi Datasiivousviikkoon osallistunutta yliopistolaista kertoo, miten he onnistuivat siivoushaasteissa. Helsingin yliopiston Datatuki järjesti Datasiivousviikon nyt toista kertaa, ja jatkoa on luvassa. Kaikki yliopistolaiset tutkijoista opettajiin, opiskelijoihin ja hallinnon väkeen ovat tervetulleita kertomaan, miten Datasiivousviikosta voisi tehdä vielä paremman.
Jatka lukemista ”Miten siivous sujui? Pieni yhteenveto jouluisesta Datasiivousviikosta”