Helsingin yliopisto
Helsingin yliopistossa on ollut vuoden verran käytössä REDCap-ohjelma, joka on kehitetty erityisesti sensitiivisen tutkimusdatan keräämiseen. Monipuolinen työkalu taipuu monenlaiseen käyttöön, ja tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus ohjelman erilaisiin ominaisuuksiin ja käyttöön tutkimuksessa. Kirjoittajina ovat Helsingin yliopiston REDCap-tuen asiantuntijat. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan avausosa – toinen osa luettavissa täällä.
Humanisti datamaailmassa: Mitä mä (täällä) teen?
Historioitsija, tietokirjailija ja ”kirjoittelija” Aleksi Peura aloitti joulukuussa 2021 tietoasiantuntijana Helsingin yliopiston kirjastossa. Uudessa tehtävässään hän auttaa tutkijoita erityisesti tutkimusdatanhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Tässä kirjoituksessa Peura kuvaa omia lähtökohtiaan ja humanistitutkijan suhdetta dataan, edeten yhä syvemmälle datanhallinnan maailmaan. Kirjoitus on avaus kuukausittaiselle juttusarjalle, jossa Peura käsittelee datanhallinnan teemoja ”omasta, nyrjähtäneestä humanistin näkökulmastaan”.
Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Mitä mä (täällä) teen?”
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kymmenen uutista
Tässä avoimen tieteen vuosikatsauksen 2021 toisessa osassa käydään läpi viime vuoden uutissatoa. Esillä on Plan S ja Horizon Europe, Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikka sekä eurooppalaiset avoimen tieteen seurantaraportit. Vuosikatsauksen avausosa käsitteli viime vuoden puheenaiheita.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kymmenen uutista”
Pitäisikö tiedejulkaisemisen malli miettiä uusiksi ja mitä julkaisemiseen sisältyy? Blogi marraskuussa
Marraskuun teemat Think Open -blogissa liittyivät pitkälti avoimeen julkaisemiseen ja kirjoittajamaksuihin. Pintaa syvemmältä tarkasteltiin myös avointa lähdekoodia Helsingin yliopistossa ja tieteellisen julkaisemisen prosessia kustantamon näkökulmasta.
Data, miten sitä hallitaan ja miten datanhallinnasta puhutaan – blogi lokakuussa
Lokakuun teemat Think Open -blogissa kytkeytyivät vahvasti tutkimusdatan ympärille. Tutkijat valaisevat lyhyissä haastatteluissa, miten avoin data on osa heidän työtään, ja datanhallinnan asiantuntijat kertovat datanhallinnan ongelmakohdista ratkaisuja pohtien. Avoimessa julkaisemisessa esillä olivat Plan S, APC ja SCOAP3.
Jatka lukemista ”Data, miten sitä hallitaan ja miten datanhallinnasta puhutaan – blogi lokakuussa”
Datatermit tutuiksi, osa 1: Tallennanko, säilytänkö vai arkistoinko dataa?
Monet datanhallinnassa (research data management, RDM) käytetyt termit ovat yleiskielen sanoja, ja eri käyttötarkoituksissa ne saattavat saada eri merkityksen. Datanhallintaa koskevassa sarjassa tehdään selkoa keskeisistä – usein sekaannusta aiheuttavista – termeistä. Avausosassa pureudutaan datan ’tallennukseen’, ’säilyttämiseen’ ja ’pitkäaikaissäilytykseen’.
Jatka lukemista ”Datatermit tutuiksi, osa 1: Tallennanko, säilytänkö vai arkistoinko dataa?”
Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta
Tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että tutkijat pitävät tutkimuksen hyvää datanhallintaa eli datan järjestelmällistä käsittelyä erittäin tärkeänä datan eheyden, tutkimustulosten luotettavuuden ja tutkimuksen toistettavuuden kannalta. Silti koulutusta datanhallintaan on saanut vain harva ja nuorten tutkijoiden osaaminen on kirjavaa. Tutkimustaan käsittelevässä blogiartikkelissa Jukka Rantasaari esittää myös ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta”
Millaista asiantuntemusta tutkimuksen datanhallinnan tueksi tarvitaan? Katsaus RDM-foorumin esityksiin
Tutkimusdatan merkitys ja rooli osana tutkimusta vahvistuu, mutta millaisia palveluita ja millaista asiantuntemusta tutkijoiden tukena on tutkimusdataan liittyvissä kysymyksissä? Data-asiantuntijoiden (data steward) ammatillinen rooli ja eri maiden käytännöt olivat esillä kaksipäiväisessä Research Data Management Forum (RDMF) -tapahtumassa. Tässä blogiartikkelissa luodaan tiivis katsaus pääpuheenvuoroihin ja muihin esityksiin, ja pohditaan data-asiantuntijuuden ydinkysymyksiä, kuten tehtävänkuvia, koulutusta ja roolia nykyisessä muutostilanteessa.
Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna
Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikkaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Think Open -blogiartikkelissa päivityksestä vastaavaan työryhmään kuuluvat jäsenet kertovat näkemyksiään uuden datapolitiikan tarpeista ja tavoitteista. Vastausten perusteella keskeisenä tavoitteena on, että yhteinen datalinjaus helpottaa tutkijoiden työtä konkreettisella tavalla tutkimusalojen ja tutkimusaineistojen erityislaatu huomioiden. Linjauksen selkeys ja vastuiden määritteleminen toistuvat vastauksissa. Myös palveluiden tärkeys osana linjausta huomioidaan.
Tarvitsetko tutkimukseesi palvelimen? Kokeile OpenShift-konttipalvelua!
Virtuaalipalvelimet ovat olleet yliopistolla pitkään käytössä. Niiden rinnalle on tullut uusi kevytvirtualisointi, eli kontti. Viime syksynä yliopistolla otettiin tuotantokäyttöön avoimeen lähdekoodiin pohjautuva OpenShift-konttipalvelu, joka on nyt yliopistolaisten käytössä. Tietotekniikkakeskuksen asiantuntija Ronja Koistinen kertoo artikkelissaan, mistä oikein on kyse ja millaisiin tarpeisiin konttipalvelu soveltuu.
Jatka lukemista ”Tarvitsetko tutkimukseesi palvelimen? Kokeile OpenShift-konttipalvelua!”