Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa

”Tieteen termipankki on omassa lajissaan avoimen tieteen kentällä. Se ei ensi sijassa ole avointa tutkimusdataa (vaikka sitä voidaan sellaisenakin käyttää) eikä perinteinen tutkimusjulkaisu (vaikka termityön voi merkitä julkaisuihinsa), ei myöskään (pelkkä) tieteen erikoissanastojen sanakirja vaan tutkimusinfrastruktuuri, jonka tarjoama tieteellisiin käsitteisiin ja käsitteenmuodotukseen liittyvä tieto on tieteellisen tutkimuksen ja sen ymmärtämisen olennaisia välineitä”, kirjoittavat Tiina Onikki-Rantajääskö ja Johanna Enqvist Tieteen termipankkia käsittelevässä blogiartikkelissaan. Vuonna 2012 avatussa verkkopalvelussa on tällä hetkellä noin kolmannes Suomessa harjoitettavista tieteenaloista ja termipankissa kehitetään myös avoimen tieteen sanastoa.

Teksti: Tiina Onikki-Rantajääskö ja Johanna Enqvist

Tieteen termipankki (TTP) on vuonna 2012 avattu verkkopalvelu, joka rakentaa avointa ja jatkuvasti päivitettävää termitietokantaa sekä tiedeyhteisön että kansalaisten käyttöön.

Hanketta koordinoidaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, mutta termipankin sisältöjen on tarkoitus karttua kaikkien maamme tutkimusalojen tutkijoiden voimin. Termipankissa työskentelee tällä hetkellä asiantuntijaryhmiä lähes 50 aihealueella eli tieteenalalla tai erikoisalalla, joista uusimpia tulokkaita ovat muun muassa pelitutkimus/Game Studies ja selkokielen tutkimus. Kordelinin säätiön suurten kulttuurihankkeiden tuella on mukaan saatu geologia, taidehistoria, uskontotiede ja osin myös historia. Mukana on nyt arviolta noin kolmannes kaikista Suomessa harjoitettavista tieteenaloista, joten termipankki on edelleen rakentumisvaiheessa. Erityisesti yhteiskuntatieteiden panosta kaivattaisiin mukaan.

Avainsanoja avoimuus ja läpinäkyvyys

Avoimuus ja läpinäkyvyys määrittävät sekä termipankissa tehtävää työtä että julkaistavia sisältöjä. Termipankki pohjautuu Semanttiseen MediaWikiin, ja sisältö karttuu rajoitetun talkoistamisen menetelmällä (engl. niche-sourcing). Tieteenaloja edustavat asiantuntijaryhmät vastaavat kukin oman alansa termitietouden saattamisesta termipankkiin sekä työn organisoinnista. Asiantuntijat työskentelevät termipankissa omilla nimillään, ja kaikki käyttäjien tekemät muokkaukset tallentuvat käsitesivujen historiatietoihin.

Käsitesivulle kootaan käsitteeseen viittavat erikieliset nimitykset, käsitteen merkitystä avaava määritelmä ja tietoa lähikäsitteistä. Käsitteen käyttöä, käsitehistoriaa ja merkitystä on mahdollista kuvata laajemmin ja yleistajuisemmin selitteessä tai erillisessä käsitesivuun liitettävässä artikkelissa.

Avoimuus ja läpinäkyvyys määrittävät sekä termipankissa tehtävää työtä että julkaistavia sisältöjä. Termipankki pohjautuu Semanttiseen MediaWikiin, ja sisältö karttuu rajoitetun talkoistamisen menetelmällä.

Käsitesivun perustietoja pääsevät lisäämään ja muokkaamaan vain asiantuntijat, mutta jokaiseen käsitesivuun liittyy myös avoin keskustelualue. Kuka tahansa termipankkiin rekisteröitynyt käyttäjä voi siis kysyä, kommentoida ja osallistua tieteellisistä termeistä käytävään keskusteluun. Keskustelualueelle voi reaaliaikaisten verkkokeskustelujen lisäksi tallentaa ”muistioita” asiantuntijaryhmän tapaamisissa käsitellyistä kysymyksistä ja taustoittaa tätä kautta käsitteen kuvaukseen vaikuttaneita ratkaisuja.

Teimme syksyllä 2019 termipankissa työskenteleville asiantuntijoille suunnatun kyselyn, jossa tiedustelimme muun muassa termipankkia määrittävien arvojen, kuten avoimuuden ja läpinäkyvyyden näkymistä sekä toteutumista. Asteikolla 1–5 (1 = ei näy ja toteudu ollenkaan, 5 = näkyy ja toteutuu erittäin hyvin) vastanneista 54 asiantuntijasta yli puolet eli 28 arvioi, että ”avoimuus” näkyy ja toteutuu termipankissa erittäin hyvin. Myös ”läpinäkyvyys” näkyy ja toteutuu asiantuntijoiden mukaan erittäin (22) tai melko hyvin (19). Avoimuus, läpinäkyvyys ja saavutettavuus – erityisesti opetuksen ja maallikoille suunnatun tiedeviestinnän välineenä – mainittiin myös termipankin vahvuuksia ja mahdollisuuksia kartoittaneen kysymyksen vastauksissa. Toisaalta asiantuntijat esittivät huolia siitä, että wikipohjainen työmuoto sekä termipankin puutteellisuus ja vääjäämätön ”keskeneräisyys” saattavat joidenkin silmissä nakertaa sisällön luotettavuutta.

Avoimuus, läpinäkyvyys ja saavutettavuus – erityisesti opetuksen ja maallikoille suunnatun tiedeviestinnän välineenä – mainittiin myös termipankin vahvuuksia ja mahdollisuuksia kartoittaneen kysymyksen vastauksissa.

Tieteellistä tiedonmuodostusta tukeva tutkimusinfrastruktuuri

Tieteen termipankki on omassa lajissaan avoimen tieteen kentällä. Se ei ensi sijassa ole avointa tutkimusdataa (vaikka sitä voidaan sellaisenakin käyttää) eikä perinteinen tutkimusjulkaisu (vaikka termityön voi merkitä julkaisuihinsa), ei myöskään (pelkkä) tieteen erikoissanastojen sanakirja vaan tutkimusinfrastruktuuri, jonka tarjoama tieteellisiin käsitteisiin ja käsitteenmuodotukseen liittyvä tieto on tieteellisen tutkimuksen ja sen ymmärtämisen olennaisia välineitä. Sen tarjoama tieto palvelee niin tutkijoita, yliopisto-opetusta kuin kaikkia tieteellisestä tiedonmuodostuksesta kiinnostuneita. Wikipohjainen tietokanta on radikaalisti avoin ja läpinäkyvä. Sen tiedontuottamisen tapa on yhteiskirjoittamista, johon niin tiedeyhteisön jäsenillä tiedon tuottajina kuin tiedon käyttäjilläkin on vielä totuttelemista.

Wikipohjainen tietokanta on radikaalisti avoin ja läpinäkyvä. Sen tiedontuottamisen tapa on yhteiskirjoittamista, johon niin tiedeyhteisön jäsenillä tiedon tuottajina kuin tiedon käyttäjilläkin on vielä totuttelemista.

Viime vuonna julkaistu tiedebarometrikin todistaa, että suomalaisessa yhteiskunnassa luotetaan tieteeseen. Tieteellistä tiedonmuodostusta ei kuitenkaan välttämättä aina ymmärretä. Media oikoo tutkimustuloksista kertoessaan helposti mutkat suoriksi eivätkä oppimateriaalit tai tietokirjallisuuskaan aina onnistu sen paremmin. Tieteen termipankki on yksi apuväline niille, jotka haluavat nähdä tieteellisten tiedonmuodostuksen ytimeen – ja niille, jotka haluavat lisätä oman erikoisalansa näkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä. Tutkijoille se tarjoaa mahdollisuuden paitsi tieteelliseen myös yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

Tieteen termipankki on yksi apuväline niille, jotka haluavat nähdä tieteellisten tiedonmuodostuksen ytimeen – ja niille, jotka haluavat lisätä oman erikoisalansa näkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä. Tutkijoille se tarjoaa mahdollisuuden paitsi tieteelliseen myös yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

Avoimen tieteen termityö jatkuu termipankissa

Avoimen tieteen periaatteet ovat osa koko Tieteen termipankki -hanketta kannattelevaa perustaa, mutta keväästä 2019 lähtien termipankissa on toiminut myös avoimen tieteen termistöä määrittelevä ja kokoava monitieteinen asiantuntijaryhmä. Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) koordinoi avoimen tieteen termityötä osana koko suomalaisen tutkimusyhteisön kattavaa yhteistyötä ja keskustelua avoimen tieteen tavoitteista ja periaatteista (ks. myös blogipostaus). TSV peri kansallisen koordinoinnin tehtävän vuosina 2014–2017 toimineelta Avoin tiede ja tutkimus -hankkeelta (ATT), jonka yhteydessä muodostettu käsitteistö ajettiin vuoden 2018 lopussa Tieteen termipankkiin jatkojalostusta varten.

Termipankissa on tarkoitus tarkistaa ja täsmentää avoimen tieteen käsitteille annettuja määritelmiä sekä määritellä käsitesuhteita. Ruotsinkielisten käännösvastineiden luominen ja lisääminen on niin ikään tunnistettu tärkeäksi ja tarpeelliseksi tehtäväksi. Kaikki avoimen tieteen termistöstä ja sen kehittämisestä kiinnostuneet asiantuntijat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan termityöhön.

Lisätietoa:


Tiina Onikki-Rantajääskö (TUHAT, ORCID, @TiinaOnikki) on suomen kielen professori Helsingin yliopistossa. Hän on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2016 lähtien. Onikki-Rantajääskö on johtanut Tieteen kansallinen termipankki -tutkimushanketta vuodesta 2012 lähtien.

Johanna Enqvist (TUHAT, ORCID, @MsJenful) on arkeologi ja kulttuuriperinnön tutkija Helsingin yliopistossa. Tieteen termipankissa hän on ollut arkeologian aihealueen asiantuntijaryhmän jäsen vuodesta 2013 ja syksystä 2017 alkaen myös Tieteen termipankin tutkimuskoordinaattori.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *