Avoimuus on tieteen ydinasioita – haastattelussa Simo Kyllönen

Think Open -blogille perustettiin keväällä uusi toimitusneuvosto, jonka tehtävänä on vahvistaa blogin yhteyttä Helsingin yliopiston tutkijakenttään. Vuosi sitten tutkimusetiikan ja avoimen tieteen yliopistonlehtorina aloittanut Simo Kyllönen liittyi myös toimitusneuvoston vahvuuteen. Hän pitää tärkeänä, että avointa tiedettä käsitellään konkreettisten tutkijapalveluiden ja ajankohtaisuutisoinnin lisäksi myös laajemmassa, yhteiskunta- ja tieteenfilosofisessa perspektiivissä. Simo Kyllösen haastattelu aloittaa toimitusneuvoston esittelyn blogissa.

Simo Kyllönen aloitti Helsingin yliopiston tutkimusetiikan ja avoimen tieteen yliopistonlehtorina vuosi sitten elokuussa. Lehtoraatti on sijoitettu humanistisen tiedekunnan teoreettisen filosofian alaisuuteen, mutta opetuksen piirissä ovat kaikki Helsingin yliopiston tohtoriopiskelijat.

”Ensimmäisenä vuonna yksittäisten opiskelijoiden tekemiä opintosuorituksia on 700–800. Se on aika huikea määrä. En tiedä, onko yliopistossa muuta opetusta, joka kokoaisi kaikkien tiedekuntien opiskelijat yhtä aikaa samalle kurssille”, Kyllönen sanoo.

Kyllönen pitää osallistujajoukon kattavuutta etuna, joskin siihen liittyy myös pedagogisia haasteita.

”Opiskelijat joutuvat ainakin yhden kurssin ajan kohtaamaan yliopiston tutkimuksen moniulotteisuuden ja pohtimaan tutkimusnäkökulmaansa toisesta lähtökohdasta. Samaan aikaan on tärkeää, että opetus, sekä tutkimusetiikan että avoimen tieteen osalta, tarjoaisi ohjeita ja havaintoja kunkin omaan oppialaan liittyen.”

Kyllönen vastaa tutkimusetiikan ja avoimen tieteen kursseista, joista molemmista järjestetään ensi lukuvuonna sekä verkko- että luento-opetusta. Avoimen tieteen luentokurssi marraskuussa toteutetaan yhteistyössä yliopistokirjaston kanssa.

Esittelyssä Think Open -toimitusneuvosto: Simo Kyllönen

    • Simo Kyllönen toimii tutkimusetiikan ja avoimen tieteen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa (TUHAT).
    • Kyllönen on valmistunut humanistisesta tiedekunnasta teoreettisesta filosofiasta. Väitöskirjansa hän teki käytännöllisen filosofian puolella. Väitöskirjassaan hän tarkasteli globaalien ja ylisukupolvisten ympäristöongelmien yhteiskuntafilosofisia haasteita.
    • Nykyiset tutkimusintressit liittyvät eettisen asiantuntemuksen luonteeseen ja asemaan demokraattisessa päätöksenteossa (mukana PALO-hankkeessa). Hän on toimittamassa kirjaa, jossa suomalaiset filosofit tarkastelevat ilmastonmuutosta filosofian eri näkökulmista.
    • Kyllösellä on yliopiston lisäksi vahva ympäristöjärjestötausta. Lisäksi hän on toiminut Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa pääsihteerinä ja Tutkimuseettisessä neuvottelukunnassa.Kyllönen on Avoimen julkaisemisen palvelukeskus -hankkeen ohjausryhmässä.
    • Simo Kyllönen kuuluu keväällä 2019 perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.

Tutkimusetiikka ja avoin tiede kytkeytyvät yhteen

Kyllösen oma tutkimus- ja työhistoria on vahvasti kytköksissä tutkimusetiikkaan. Hän on työskennellyt Tutkimuseettisessä neuvottelukunnassa (TENK), jossa hän oli luomassa Suomeen tutkimushenkilöiden tukiverkostoa. Verkoston tehtävänä on auttaa tutkijoita hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvissä ongelmatilanteissa. Helsingin yliopistossa toimii neljä tukihenkilöä.

”Harva Helsingin yliopistossa tietää, miten näissä tilanteissa toimitaan. En itsekään tiennyt opiskeluaikana, miten tieteellinen vilppi käsitellään”, tukiverkostoon osallistuneiden koulutuksesta vastannut Kyllönen sanoo.

Tutkimusetiikalla ja avoimella tieteellä on läheinen yhteys. Usein puhutaan vastuullisen tieteen käsitteestä, jonka esimerkiksi TENK ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ovat omaksuneet.

”Tutkimusetiikka ja avoin tiede linkittyvät monin tavoin tieteenfilosofisiin kysymyksiin ja metodologiaan. Avoimessa tieteessä joudun kysymään, miten paljon voin avata tutkimustani ja onko tutkimusasetelmassani jotain ihmisten yksityisyyttä koskevaa. Se on tutkimuseettinen kysymys, joka voi asettaa rajoituksia avoimuudelle.”

Avoimessa tieteessä joudun kysymään, miten paljon voin avata tutkimustani ja onko tutkimusasetelmassani jotain ihmisten yksityisyyttä koskevaa. Se on tutkimuseettinen kysymys, joka voi asettaa rajoituksia avoimuudelle.

Toistettavuus edellyttää avoimuutta

Yhteiskunta- ja tieteenfilosofisen taustansa kautta Kyllönen tarkastelee avointa tiedettä myös yleisemmästä näkökulmasta. Tieteenfilosofian näkökulmasta avoin tiede osuu tieteellisen metodologian ytimeen, tutkimuksen toistettavuuden varmistamiseen.

”Yleisen ajatuksen mukaan tutkimusasetelman on oltava sellainen, että se ainakin periaatteessa olisi toistettavissa. On ilmiselvää, että käytännössä tämä ei aina toteudu, ei välttämättä edes luonnontieteissä, jossa tutkimusasetelmat voivat olla hyvin laboratoriospesifejä. Mutta etenkin monissa laadullisissa yhteiskuntatieteellisissä tutkimusasetelmissa toistettavuus on mahdoton tavoite. Näissä tilanteissa tutkimusprosessin avoin kuvaaminen nousee entistä tärkeämmäksi tavaksi varmistua siitä, että tulokset ovat tieteellisesti päteviä.”

Yhteiskunnallinen näkökulma on niin ikään avoimen tieteen ydinasioita. Ja se on tärkeä myös demokratiatutkimusta tehneelle ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa työskennelleelle Kyllöselle.

”Avoimen tieteen iso kysymys, sen peruste, liittyy yhteiskunnan ja tieteen väliseen suhteeseen, eli osittain siihen, miten tiede oikeuttaa oman toimintansa osana demokraattista yhteiskuntaa”, Kyllönen sanoo.

”Mielellään olisin tuomassa avoimen tieteen kysymyksiin sen tieteen- ja yhteiskuntafilosofisen ulottuvuuden. Nämä eivät ole vain teknisiä kysymyksiä”, Simo Kyllönen toteaa. / Kuva: Juuso Ala-Kyyny / CC BY

Avoimuus edellyttää välineitä

Avoimen tieteen yhteiskunta- ja tieteenfilosofisia lähtökohtia koetellaan lopulta käytännön opetus- ja tutkimustyössä. Avoin tiede on nopeasti kehittyvä alue, ei vähiten digitaalisen teknologian muutoksen myötä. Kyllösen mukaan kyydissä pysyminen edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä, kuten organisaatiorajat ylittävän Helsingin yliopiston Datatuen esimerkki osoittaa.

”On olennaista, että yleisempi oikeutus avoimelle tieteelle linkittyy mielekkäällä tavalla niihin välineisiin ja kursseihin, joita yliopistolla, kuten kirjastolla, on tarjolla – koskee se sitten avointa julkaisemista, rinnakkaistallennusta tai aineistonhallintaa”, Kyllönen toteaa ja jatkaa:

”Yksittäinen tutkija voi joutua kohtaamaan erilaisia avoimeen tieteeseen tai tutkimusetiikkaan liittyviä ongelmatilanteita. Kysymys on silloin siitä, millaisia välineitä yliopisto pystyy siinä tilanteessa tarjoamaan.”

Tutkimusinfrastruktuurin kysymykset nousivat esiin myös humanistisen tiedekunnan digipolitiikan toimeenpano-ohjelman laatimisessa, johon Kyllönen osallistui viime lukukaudella.

”Minulla on sellainen kuva, että Helsingin yliopistossa on periaatteellisella tasolla havahduttu voimakkaaseen tarpeeseen tutkimusinfran suhteen. Mutta sitä, miten tämä eri oppialoilla on jalkautunut toimenpiteiksi ja vastuullisiksi toimijoiksi, ollaan vasta nyt toteuttamassa.”

Blogiin laajempaa perspektiiviä

Simo Kyllönen kuuluu viime keväänä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon. Hän näkee tärkeänä, että avointa tiedettä käsiteltäisiin myös laajemmassa perspektiivissä. Myös tutkijan näkökulma hän pitää tärkeänä, ja sen korostaminen olikin yksi toimitusneuvoston lähtökohdista.

”Mielellään olisin tuomassa avoimen tieteen kysymyksiin sen tieteen- ja yhteiskuntafilosofisen ulottuvuuden. Nämä eivät ole vain teknisiä kysymyksiä. Yksittäisen tutkijan kannalta avoimeen tieteeseen ja digitalisaatioon liittyy mahdollisuuksia mutta myös tiettyjä riskejä. Polarisoituneessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä avoimuuden vaatimusta voidaan käyttää myös tutkijoita vastaan”, Kyllönen sanoo.

Tämä juttusarja esittelee keväällä 2019 perustetun Think Open -toimitusneuvoston tutkijajäseniä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *