Lapsuuden sankarit!

Sosialistiset valtiot romahtivat ketjussa reippaat 15 vuotta sitten. Maailma muuttui. Jotain jäi kuitenkin eloon. Sosialistisen järjestelmän lapsuuden sankarit elävät ja touhuavat.

Pastellinsävyisen DDR:n komeimmaksi tuotokseksi on tituleerattu Nukkumattia, joka heitettyään unihiekkaa ilta toisensa jälkeen poistuu paikalta mitä mielikuvituksellisimmilla vempaimilla. Puolalaisten lahja maailman lapsille on Nalle Luppakorva. Pikkukakkosessa Nalle on seikkaillut jo vuodesta 1979. Suuri ja mahtava Neuvostoliitto jätti jälkeensä Susi ja jänis piirretyt, ilmiselvän sosialistisen vastineen Tomille & Jerrylle. Suden perushuudahdus kuuluu

8 Replies to “Lapsuuden sankarit!”

  1. Krtek on ikämies, liki viisikymppinen! Ilmeisesti ensimmäinen myyräseikkailu “Kuinka myyrä sai housut” on vuodelta 1957 (Jak Krtek Ke Kalhotkam Prisel). Sittemmin Prahan filmistudio on tuottanut tasaiseen tahtiin Krtek elokuvia. Mm. Prahan kevään aikoihin 1968 valkokankaan valloitti tuore Myyrä ja radio (Krtek A Tranzistor) lyhytfilmi.

  2. Muistan hyvin Nukkumatin vempaimet! Lapsena en tietenkään tajunnut, että niiden kautta esiteltiin lapsille sosialismin teknologisia saavutuksia. Nämä muut hahmot eivät ole iskostuneet yhtä tiukasti tajuntaan, mutta niihinkin kaiketi oli sisällytetty sosialistista symboliikkaa.

  3. Kyllä tuleekin nostalginen olo kun muistelee lapsuuden sankareita Luppakorvaa, Nukkumattia ja Myyrää! Mieleeni tuli vielä animaatiohahmo Professori Baltazar joka oli kotoisin muistaakseni Puolasta tai Jugoslaviasta. Lauantaiaamuisin esitetty sarja teki minuun suuren vaikutuksen absurdiuudellaan ja lempeällä anarkiallaan. Muistaako kukaan minkämaalainen Baltazar oli ja milloin sarjaa valmistettiin?

    Baltazar oli hyvä esimerkki siitä että sen lisäksi että lasten sarjoja käytettiin sosialismin ideologian ja saavutusten esittelyyn, ne olivat sos. maissa myös lähestulkoon ainoa taiteenmuoto jossa saattoi virallisten kanavien kautta levittää hienovaraista ironiaa ja kritiikkiä systeemiä kohtaan. Tällaisia esimerkkejä löytyy runsaasti Tsekkoslovakiassa tuotetuista lasten elokuvista, sekä animoiduista että näytellyistä. Ja myös esimerkiksi nukketeatteri, joka oli tunnetusti teknisesti ja taiteellisesti korkeatasoista, oli myös yleisesti tiedetty piilotetun yhteiskunnallisen kritiikin kanava. Opiskelukaverini Kaarlen Yliopistossa kirjoitti tästä gradunsa 90-luvun puolivälissä.

    Sitäpaitsi, kuka voisi unohtaa Fedja sedän ja Posteljooni Petskinin ikuista taistelua tai sitä kun Takuumiehet ryhtyivät kapinaan joustamatonta systeemiä vastaan Uspenskin lastenkirjoissa?

  4. Myyräkeskustelu on aina ajankohtainen myös poliittisen historian näkökulmasta. Puuttumatta enempää siihen, muistan omasta lapsuudestani (suomenkielisen) kirjan Kuinka Myyrä sai housut,joka sisälsi muitakin filmien pohjalta kirjoitettuja ja kuvitettuja tarinoita.

    Kun opus on nyt kadonnut,jäi mietityttämään, milloinkohan se on suomeksi käännetty. Ehkäpä palstan pitäjällä on nk. parempaa tietoa?

  5. Myyrä ja modernisaatio kytkeytyvät toisiinsa. Alunperin Milerin tehtävä oli luoda lapsille piirroselokuva siitä, miten pellavakangasta valmistetaan vaihe vaiheelta. Hän tiesi, että hänen pitäisi kertoa yksinkertaisesti koko prosessi, mutta hänen suurin haasteensa oli luoda henkilöhahmo, joka vangitsisi lasten mielenkiinnon. Kuinka myyrä sai housut -kirja ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1959. Sen jälkeen on ilmestynyt lukuisia myyrä-kirjoja. (Alkuperäinen lähde The Prague Post 12.7.2000) Ks.http://www.htk.fi/kirjasto/kirjavinkit/satu.htm

  6. Seurasin Nukkumatin ja Nalle Luppakorvan vaiheita kolmen tyttären isänä. Samoin teki kirjailija Kari Levola, joka kirjoitti Lalli-lehteen 80-luvulla poikansa joka ilta harmittelevan:

  7. Tiedoksi kaikille kiinnostuneille: TV1 esittää sunnuntaina 25.12. klo 23.10 Uusi Kino -sarjassa norjalaisen dokumentin Nukkumatti – sosialismin sankari.

Comments are closed.