Happy New Year!

abbamuseumpieni.jpg

Uuden vuoden kynnyksellä muistamme suurta ja mahtavaa naapuriamme, Ruotsia. Kuvassa Ewa Wigenheim-Westman ja Ulf Westman, yrittäjät jotka suunnittelevat Tukholmaan ABBA �museota. Kyseisessä laitoksessa tullee soimaan myös ABBA melankolinen kappale Happy New Year. �May we all have a vision now and then / Of a world where every neighbour is a friend.�

Siitä miten ABBA liittyy ruotsalaiseen sosialidemokratiaan, ks. Magnus Haglund: Litteratur: sÅnger i folkhem. ABBA – mer än bara musik Expressen 30.12.2006.

Toisenlaista musiikillista otetta edustaa punkbändi Ebba Grön. Senkin konserttitaltiointeja löytyy You Tubesta, kuten klassikko “Staten och kapitalet”, jonka sanat ovat täällä.

Joulukalenteri päättyi

pukkipieni.jpg

Joulukalenteri on tuonut blogille uusia lukijoita Pohjolan ja Euroopan ohella Amerikoista, Aasiasta ja Australiasta asti. Tervetuloa sivuille jatkossakin. Vuonna 2007 on tarjolla lisää kirjoittajia, kuvia ja linkkejä.

Valokuvan näköispatsas muistuttaa omalla tavallaan joulusta halki vuoden. Teoksen esikuva on monitoimimies Osmo Saraniemi: insinööri, kiertävä moottorisahamyyjä, kalastaja ja muusikko. Haitaria soittava, valkopartainen ja -hapsinen Osku tunnettiin myös nimellä Joulupukki, koska hän esiintyi sellaisenakin. Taidekahvila Musta-Maijan asiakkaiden ja muutaman kuvanveiston ammattilaisten toimesta Oskusta tehtiin 1990-luvun lopulla patsas. Se pystytettiin osoitteeseen Hiihtomäentie 36

Sittemmin Joulupukki -patsas on siirretty Helsingin Kivinokkaan, josta tämä kuva on otettu pari vuotta sitten. Työn yksityiskohdat – kuten haitarin päällä istuva pikkulintu – ovat peittyneet lumen alle. Patsas ei ole Helsingin julkiset veistokset -tietokannassa. Kuva: Maija Hyvönen.

24. joulukuuta

24joulukuuta.jpg

Tämä parivaljakko tuskin esittelyä kaipaa. Karl Marx ja Friedrich Engels ovat Berliinissä, lähellä Alexanderplatzia ja kuuluisaa tv-tornia. Vaikka pönäkkä näköispatsas on samankaltainen kuin lukuisat muut suurmiesten mainetta juhlistavat veistokset, se muistuttaa meitä myös henkisen toiminnan yhteistyöstä.

Patsaan takana häämöttää Itä-Saksan olemassaolosta muistuttanut Palast der Republik. Kuvaushetkellä, keväällä 2006, sen purkutyömaan aitaan oli kiinnitetty suuria, virallisia tekstejä, joilla haluttiin korostaa rakennuksen hävittämispäätöksen demokraattisuutta. Yksi banderolli julisti: “Berlin�s Historical City Centre � On Its way to a Distinctive New Shape”. Toisessa luki “Ein Land diskutiert � und findet den Weg; A National Debate – a Collective Conclusion”. Joku oli kuitenkin omatoimisesti lisännyt tussilla suuren kysymysmerkin kollektiivista päätöksentekoa korostavan lauseen perään.

Kommunistisen manifestin 150-vuotisjuhlan kunniaksi siitä julkaistiin uusi käännös vuonna 1998. Loppuunmyydyn teoksen esipuheessa Eric Hobsbawm toteaa: �Tarve laajentaa alituiseen tuotteittensa menekkiä ajaa porvaristoa kaikkialle maapallolla. Kaikkialle sen täytyy pesiytyä, kaikkialle asettua viljelemään, kaikkialle solmia yhteyksiä.�

Tätä voi miettiä katsoessaan webbikamerasta patsaan lähituntumassa olevia saksalaisia joulumarkkinoita:

  • Webbikameran Berliiniin on viritellyt Deutsches Historisches Museum.

23. joulukuuta

23joulukuu2006

Helsinkiläinen Heinosen perhe nauttii jouluateriaa 1950-luvulla. Liekö työläiskodeissa ollut tapana koristella kuusi työväenliikkeen internationaalisuutta korostavalla lippurivistöllä? Tähän viittaisi myös eilen julkaistu kuva Inkoon lastenkartanosta. Jouluaterialle pantiin kravatit kaulaan, mutta emäntä ei luopunut juhlapöydässäkään esiliinastaan. Kuva on Kerttu Heinosen valokuva-albumista.

22. joulukuuta

22joulukuu2006

Joulunviettoa Inkoon lastenkartanossa. Kansandemokraattiseen liikkeeseen ja eritoten sen naisjärjestöön kytköksissä ollut Parasta Lapsille ry perustettiin syyskuussa 1945. Yhdistys vuokrasi sodan jälkeen Inkoosta tilan, jossa vuosina 1948

19. joulukuuta

19joulukuu2006

Osuusliike Voiman Naiset mukaan -toimikunnan järjestämä joulukoristeiden
askartelukurssi Tampereen työväentalolla vuonna 1948. Kuva Työväen keskusmuseo.

Käsityökerhoja oli kaikkien puolueiden naisilla. Työväenliikkeen järjestöjen
ompeluseuroilla yritettiin houkutella naisia mukaan politiikkaan
järjestämällä heille tuttuja askareita. Ompeluksien myynnillä hankittiin
työväenyhdistyksille huomattavia tuloja. Sotien välillä kerhot keräsivät
rahaa muun muassa lakkolaisille sekä avustivat vuonna 1918 orvoiksi
jääneiden punaisten lapsia ja poliittisia vankeja.

Kun 1920-luvulta alkaen työväenliikkeen vasemmiston toimintaa alettiin
rajoittaa ja pitää silmällä moni tavoin, olivat ompeluseurat – tai
sellaisiksi kutsutut – viattomalta vaikuttava järjestäytymismuoto.

Toisen maailmansodan jälkeen naiset opettelivat
valmistamaan “vanhasta uutta”, tallukkaita, lampunvarjostimia,
helmityynyjä, rottinki- ja revinnäistöitä, shaaleja ja koruja.

Päivän kuvamme naiset tekevät koristeita oljista, mikä on sangen vanha perinnäistapa:

Joulukoristelu

Suomalaiseen kansanomaiseen joulunviettoon sisältyy sekä pakanuudenaikaista että kristillistä perintöä. Pakanallisesta syysjuhlasta periytyneisiin hedelmällisyysmenoihin liittyvät jouluvarustuksista oljet, joululeipä. kinkku ja olut. Olkia on vanhastaan jouluksi levitetty lattialle.
Oljista tehtiin ukkoja ja akkoja ja olkilaitteitten kruununa on ollut katossa riippuva himmeli. Jouluolkien voiman takana piilee usko viljanhaltijaan. Myöhemmin olkien katsottiin edustavan Vapahtajan syntysijan pehmikkeitä. On muistettava myös että huoneet ovat olleet yleensä vetoisia ja niiden kalustus niukka.

Erilaiset kodeissa käytettävät vanhat joulukoristeet ovat nykyäänkin suosittuja esim. puusta veistetty joulu- tai tuomaanristi ja olkinen jouluhimmeli, joka aikaisemmin tunnettiin vain maan etelä- ja länsiosissa. Jouluoljet, joita aikaisemmin levitettiin tuvan lattialle, ovat tietenkin jääneet pois käytöstä

Himmeli on vanha suomalainen joulukoriste. Se valmistetaan puimattomista, eheistä rukiinoljista, jotka leikataan eripituisiksi pilleiksi ja lankaan pujotettuina muodostavat geometrisiä kuvioita, kuutioita, pyramideja jne. Himmeli kokonaisuudessaan on näiden osien taidokas yhdistelmä, kattokruunun tapainen, pöydän kohdalla kattoon ripustettu koriste, joka on niin kevyt, että heiluu ja pyörii pienimmästäkin ilmanvedosta. Himmelinteko on jäänyt viime aikoina unohduksiin, mutta olisi syytä elvyttää se uudelleen käytäntöön (Emännän tietokirja, 1953 / Ilmar Talve, Suomen kansankulttuuri, 1980/ Toivo Vuorela, Suomalainen kansankulttuuri, 1973.)

Nykyperinnettä

Himmelin teko-ohje (sivun viimeinen)

Elohelmi-tuotteita valmistava maaseudun kehittämistyössä syntynyt naisten yhteistyöryhmä Nummi-Pusulassa valmistaa himmeleiden ohella muitakin olkitöitä