19. joulukuuta

Osuusliike Voiman Naiset mukaan -toimikunnan järjestämä joulukoristeiden
askartelukurssi Tampereen työväentalolla vuonna 1948. Kuva Työväen keskusmuseo.

Käsityökerhoja oli kaikkien puolueiden naisilla. Työväenliikkeen järjestöjen
ompeluseuroilla yritettiin houkutella naisia mukaan politiikkaan
järjestämällä heille tuttuja askareita. Ompeluksien myynnillä hankittiin
työväenyhdistyksille huomattavia tuloja. Sotien välillä kerhot keräsivät
rahaa muun muassa lakkolaisille sekä avustivat vuonna 1918 orvoiksi
jääneiden punaisten lapsia ja poliittisia vankeja.

Kun 1920-luvulta alkaen työväenliikkeen vasemmiston toimintaa alettiin
rajoittaa ja pitää silmällä moni tavoin, olivat ompeluseurat – tai
sellaisiksi kutsutut – viattomalta vaikuttava järjestäytymismuoto.

Toisen maailmansodan jälkeen naiset opettelivat
valmistamaan “vanhasta uutta”, tallukkaita, lampunvarjostimia,
helmityynyjä, rottinki- ja revinnäistöitä, shaaleja ja koruja.

Päivän kuvamme naiset tekevät koristeita oljista, mikä on sangen vanha perinnäistapa:

Joulukoristelu

Suomalaiseen kansanomaiseen joulunviettoon sisältyy sekä pakanuudenaikaista että kristillistä perintöä. Pakanallisesta syysjuhlasta periytyneisiin hedelmällisyysmenoihin liittyvät jouluvarustuksista oljet, joululeipä. kinkku ja olut. Olkia on vanhastaan jouluksi levitetty lattialle.
Oljista tehtiin ukkoja ja akkoja ja olkilaitteitten kruununa on ollut katossa riippuva himmeli. Jouluolkien voiman takana piilee usko viljanhaltijaan. Myöhemmin olkien katsottiin edustavan Vapahtajan syntysijan pehmikkeitä. On muistettava myös että huoneet ovat olleet yleensä vetoisia ja niiden kalustus niukka.

Erilaiset kodeissa käytettävät vanhat joulukoristeet ovat nykyäänkin suosittuja esim. puusta veistetty joulu- tai tuomaanristi ja olkinen jouluhimmeli, joka aikaisemmin tunnettiin vain maan etelä- ja länsiosissa. Jouluoljet, joita aikaisemmin levitettiin tuvan lattialle, ovat tietenkin jääneet pois käytöstä

Himmeli on vanha suomalainen joulukoriste. Se valmistetaan puimattomista, eheistä rukiinoljista, jotka leikataan eripituisiksi pilleiksi ja lankaan pujotettuina muodostavat geometrisiä kuvioita, kuutioita, pyramideja jne. Himmeli kokonaisuudessaan on näiden osien taidokas yhdistelmä, kattokruunun tapainen, pöydän kohdalla kattoon ripustettu koriste, joka on niin kevyt, että heiluu ja pyörii pienimmästäkin ilmanvedosta. Himmelinteko on jäänyt viime aikoina unohduksiin, mutta olisi syytä elvyttää se uudelleen käytäntöön (Emännän tietokirja, 1953 / Ilmar Talve, Suomen kansankulttuuri, 1980/ Toivo Vuorela, Suomalainen kansankulttuuri, 1973.)

Nykyperinnettä

Himmelin teko-ohje (sivun viimeinen)

Elohelmi-tuotteita valmistava maaseudun kehittämistyössä syntynyt naisten yhteistyöryhmä Nummi-Pusulassa valmistaa himmeleiden ohella muitakin olkitöitä