Pirkanmaan vasemmistolaisen työväenliikkeen historia

pirkanmaa

Pirkanmaan vasemmistolaisen työväenliikkeen historian ensimmäisen osan  julkistamistilaisuus pidetään tänään 18.1.2007 Tampereella Tampereen yliopiston uuden rakennuksen Linnan salissa klo 14. Tilaisuuden järjestävät Tampere University Press (kustantaja) ja Marxilaisen yhteiskuntatieteen seura ry (tilaaja).

Teos – Sami Suodenjoki ja Jarmo Peltola Köyhä Suomen kansa katkoo kahleitansa. Luokka, liike ja yhteiskunta 1880-1918. Vasemmistolainen työväenliike Pirkanmaalla osa 1 –  käsittelee 354 sivullaan maan suurimman teollisuuskaupungin, Tampereen ja sen ympäristön työväestön järjestäytymisen vaiheita noin 1880-luvulta kansalaissotaan. Siinä on viitisenkymmentä kuvaa sekä karttoja taulukoita ja graafisia kuvioita. Kirjan pääkirjoittaja on Sami Suodenjoki, Jarmo Peltola on osallistunut kirjan suunnitteluun ja ideointiin sekä kirjoittanut sen johdannon.

Alueellinen näkökulma

Kirjassa on otettu alueellinen näkökuma työväenliikkeen järjestäytymiseen
ja  työväenkulttuurin syntyyn. Alueellisesta näkökulmasta seurataan niin vuoden 1905 kuin vuosien 1917-1918 tapahtumia. Tällöin on kiinnitetty huomiota paikalliseen aktiivisuuteen ja paikallisiin eroihin ja huomattu,
että  työväenliike ei ollut pelkästään ylhäältä alhaallepäin hierarkkisesti ohjautuva poliittinen liike. Vuodet 1917-1918 saavat paljon huomiota.
Ei pelkästään sota, vaan sotaa edeltäneet tapahtumat maatalouslakkoineen, työttömyyksineen ja elintarviketilanteineen. Vuodesta 1918 on olemassa Heikki Ylikankaan järkäle, Tie Tampereelle, jossa tarina kuvaa valkoisen armeijan tuloa Tampereelle. Tässä kirjassa "kamera" on enemmän työväenliikkeen matkassa, koska työväenliikkeen historiastahan
tässä on kysymys. Sodan lisäksi tarkastellaan punaisen vallan järjestäytymistä alueellisesta ja paikallisesta näkökulmasta.
Ensimmäisen kerran on tarkasteltu laajempaa työväenliikkeen toiminnan keskiössä ollutta toiminnallista aluetta. (Hallinnollista Pirkanmaatahan ei ollut tuolloin olemassa) Valtakunnallisissa työväenliikettä käsittelevissä
tutkimuksissa asioita on tarkasteltu lähinnä vaalipiirijaon, historiallisen maakunnan tai hallinnollisen alueen kautta. Varsinaisista Vanhan työväenliikkeen aikaa käsittelevistä alueellisista tutkimuksista Hannu Soikkasen luovutetun Karjalan työväenliikettä käsitellyt oli ensimmäinen. Sen jälkeen on ilmestynyt muitakin alueellista työväenliikettä käsitteleviä
tutkimuksia, kuten Kaarina Vattulan, Matti Lackmanin & Reijo Heikkisen, Leevi Norrenan, Matti Kyllösen ja Ulla Aatsingin työt.

Lisää tulossa

Osan yksi jälkeen on jo lähes valmiina II osa, noin 300 sivuinen Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela – (1918-1944) Jonka alussa pureudutaan
kansalaissodan jättämiin jälkiin. Näin siksi, että terrorin ankaruus synnytti pitkälti sen katkeruuden, jonka päälle työväenliikkeen jakautumisessa työväenliikkeen vasemmalle laidalle jääneet rakensivat Pirkanmaan
vasemmistolaisen työväenliikkeen järjestöt ja alati muuttuvan toiminnan. Punakaartin marssin säkeistä lainatut kirjojen nimet ovat monimerkityksisiä varsinkin II osan kohdalla. Suomalaiset vasemmistolaiset elivät toisaalta
epädemokraattisessa Suomessa, mutta toisaalta samanaikainen Stalinin Neuvostoliitto oli aivan jotain muuta kuin turvapaikka. Jatkosodan päättyminen ja julkisten toimintamahdollisuuksien kohentuminen muodostaa toisen taitekohdan. Tällä hetkellä kerätään teoksen kuvitusta. Toinen osa julkaistaan vuonna 2007.

Sodan jälkeen maan suurimmaksi puolueeksi kaksikin kertaa nousseen SKDL:n ja sen jäsenjärjestöjen toiminnan paikallisia vaiheita seurataan teossarjan III osassa – Sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika uus – aina 1990-luvun alkuun saakka. Vaikka vasemmistolainen työväenliike ei kyennytkään II maailmansodan jälkeen ainakin tavoittelunasettelussaan
päämääräksi asetettuun vallankumoukseen, osoittautui ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen työväenliikkeen kautta saavutettu
elintaso varmasti monissa kodeissa uudeksi kirkkaammaksi onnen ajaksi. Varsinkin kun se monissa kodeissa asetettiin vuoden 1918 kansalaissotaa, 1930-luvun lama- ja lapualaisvuosia ja toisen maailmansodan aikaisia
pulavuosia vasten. Kolmas osa julkaistaan vuodenvaihteen 2007-2008 tienoilla.

Pitkä projekti

Pirkanmaan vasemmistolaisen työväenliikkeen historiankirjoittamisella on pitkä historia. Se alkoi 1990-luvun alkupuolella, jolloin Jarmo Peltola laati ensimmäiset suunnitelmat sen kirjoittamiseksi. Kannustava voima hankkeen taustalla oli pitkän päivätyön vasemmistolaisen
työväenliikkeen toiminnassa tehnyt Matti Salminen, joka yhdessä marxilaisen yhteiskuntatieteen seuran hallitukseen sen perustamisesta 1992 lähtien osallistuneiden kanssa loi kirjan teolle mahdollisuudet. Kaikkein suurin kiitos lankeaa kuitenkin työväenliikkeen veteraanille, Pohjoishämäläiseen torppaan 1914 syntyneelle Helinä Eklundille, joka muutti 1930-luvun laman aikana Tampereelle, sai työpaikan Verkatehtaalta ja osallistui ammattiyhdistysliikkeen toimintaan. Helinän taloudellinen tuki projektille on mahdollistanut kolmiosaisen Pirkanmaan alueen vasemmistolaisen työväenliikkeen historian kirjoittamisen. Tukea on saatu lisäksi Opetusministeriöltä, Otto Wille Kuusisen säätiöltä ja KSR:n Väinö Voionmaan säätiöltä.

Hanke on saanut toteuttajansa Tampereen yliopiston historiatieteen laitokselta. Teossarjan päätoimittaja, tutkija Jarmo Peltola on laatinut hankkeen suuntaviivat, osallistunut kirjojen toimittamiseen ja kirjoittanut jonkin verran joka osaan. Peltola on myös rekrytoinut varsinaisen tutkimustyön tekijät. Teossarjan ensimmäisen osan pääasiallinen kirjoittaja on ollut FM, tutkija Sami Suodenjoki, joka on tehnyt lisäksi teoksen valokuvatoimituksen ja taittanut koko teossarjan. FL Ulla Aatsinki on kirjoittanut pääosan teossarjan II osan teksteistä. Lisäksi kirjaan ovat kirjoittaneet Jarmo Peltola ja FM Mika Lampi. Teossarjan III osan perustyö on tehty maistereiden Simo Leistin, Tomi Lähdeniemen, Esa Valtasen, Vesa Vartiaisen, Juha Leskisen ja Keijo Rantasen toimesta. Tekstejä on toimitettu Simo Leistin ja Jarmo Peltolan toimesta yhtenäisempään suuntaan.

Vaikka kyse on ollut suuresta voimainponnistuksesta, ei Pirkanmaankaan Työväenliikkeen historia ole vielä loppuun ammennettu. Tekijät toivovat, että  työ kannustaa uusia ja vanhoja, niin ammattilaisia kuin harrastajia tarttumaan työväenliikkeen paikallisen historian tutkimukseen. Toivottavasti ensimmäinen osa ja tulossa olevat kaksi muuta osaa antaa virikkeitä ja tarjoaa vertailumahdollisuuksia.

Kirjan on kustantanut Tampere University Press. Sitä myydään 28 euron hintaan ainakin TAJUn kirjakaupassa http://granum.uta.fi Tampereella.

Lisätietoja kirjasta: Sami Suodenjoki, Sami.Suodenjoki@uta.fi, 03-3551 8302, 0440-161077 tai Jarmo Peltola, jarmo.Peltola@uta.fi, 03-3551 6536, 050-3278842