Saksalaiset ovat innostuneet Suomen PISA-menestyksestä niin paljon, että paikalliset sosialidemokraatit ovat jopa joku aika sitten tehneet kirjasen Von dem Besten lernen. Wie viel Finnland brauchen unsere Schulen? Vaikkei esimerkiksi Suomen työmarkkinajärjestelmä aiheutakaan koululaitoksen kaltaista hypeä, mielenkiintoa riittää varsinkin suomalaisten naisten asemaa kohtaan.
Nyt saksankielisellä väestöllä on mahdollisuus tutustua suomalaisten naisten työnteon historiaan – ja hieman nykytilanteeseenkin: lokakuun lopulla Suomen Saksa -instituutissa Berliinissä julkistettiin Marjatta Rahikaisen ja Kirsi Vainio-Korhosen toimittama teos Arbeitsam und gefügig. Zur Geschichte der Frauenarbeit in Finnland (2007). Siihen ovat toimittajien ohella kirjoittaneet Anu Lahtinen, Johanna Ilmakunnas, Ann-Catrin Östman, Anu Suoranta, Marjaliisa Hentilä, Anne Ollila ja Kaisa Kauppinen. Suomalaisille kirja ei sinänsä tuo uutta tietoa, sillä käännettäviksi valikoidut tekstit ovat kokoomateoksista Työteliäs ja uskollinen: Naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään (2006) ja ”Työllä ei oo kukkaan rikastunna”. Naisten töitä ja toimeentulokeinoja 1800- ja 1900-luvulla (2001).
Arbeitsam und gefügig -kirjaan liittyen Berliinin Friedrich Ebert -Stiftung järjesti seminaarin, johon osallistui suomalaisten ohella myös saksalaisia työelämän tutkijoita, nimittäin Uta Kletzing, Gisela Notz ja Birgit Pfau-Effinger. Maiden vertailu osoittautui hedelmälliseksi, eikä osallistujilta joutunut lypsämään kommentteja.
Teoksen on kääntänyt Gabriele Schrey-Vasara
Lisätietoja: BWV, Berliner Wissenschafts-Verlag