Viime perjantaina julkaistu artikkelikokoelma Identiteetit liikkeessä. Suomalaisten kokemuksia Belgiasta (2007) tuo osaltaan esille Belgiassa asuvien suomalaisten kirjoa. Teos tarjoaa monipuolisen ja ajatuksia herättävän kokonaisuuden belgiansuomalaisten arjesta kodin, työn, sukupuolen, iän ja yhteisöllisyyden näkökulmista. Kirjan ovat toimittaneet Maria Lähteenmäki ja Minna Aalto.
Artikkelit avaavat näkyviä alati muokkautuviin identiteetteihin, ulkosuomalaisuuteen ja nykyeurooppalaisuuden rakentamiseen. Useammalla kirjoittajista on historiallinen näkökulma. Kokoelma haastaa pohtimaan ”suomalaisuutta” ja siihen liitettyjä myönteisiä ja kielteisiä stereotypioita. Teksteissä on mukana sekä omakohtaisia kokemuksia että tutkimustietoa. Esimerkiksi Matti Haapanen kirjoittaa aiheesta ”Mitä on olla kotona?” Hän peilaa omaa koti-isän arkeaan kansakoulutarkastaja-isoisänsä ja tämän vaimon mietteisiin, lähdeaineistonaan 1900-luvun alun kirjekokoelma. Paula Raitis kertoo Belgian yli satavuotiaasta merimieskirkosta, ja Satu Hassi siitä millaista on olla töissä lentomatkan päässä. Heidän ja toimittajien ohella kirjoittajina ovat Leena Koivu-Kulmala, Jarmo Lähteenmäki, Antti Majander, Riitta Oittinen, Päivi Reijonen ja Salla Saastamoinen.
Kaikki Belgiassa asuvat suomalaiset eivät suinkaan työskentele EU:n palveluksessa, toimistossa tai edes asu Brysselissä. Gentin Suomi Klubin kotisivuilla kerrotaan, mitä suomalaiset kaupungissa tekevät: ”He opiskelevat Erasmus-ohjelmassa, toimivat vapaaehtoisina (mm. Friends of the Earth -organisaatiossa), työskentelevät Volvolla, Stora Enson tehtailla, Netlogin Euroopan päätoimistossa, Gentin yliopistolla, Nieuwpoort teatterissa… Jotkut heistä ovat myös taiteilijoita, muusikkoja ja ravintoloitsijoita.”. Kuvassa Open Atelier -käsityöliikettä Gentissä pitävä Mira Heija, joka on tehnyt seinän monikielisen sanataideteoksen. © Riitta Oittinen