Äänitallenteiden digitointi

Pohjoismaisen Arkistojen päivän merkeissä järjestettiin Päivälehden museossa “Ihmisen ääniä Helsingissä” –ääniraati  1.11.2007. Tarkoituksena oli ääninäytteiden kautta herättää ihmiset huomaamaan äänten ja äänitallenteiden merkitys sekä niiden digitoinnin kiireellisyys. Tilaisuudessa kuunneltiin ja arvioitiin helsinkiläisiin arkistoihin tallennettuja tyypillisiä tai yllättäviä, historiallisia tai nykyhetkeen sijoittuvia ääniä.

Kansan Arkiston ääninäytteenä kuultiin Ester Kangasmaan (1913-1993) muistelua Pasilan työväentalon tansseista 1920-luvulta; miten mm. pistotanssi ja  härkäparina (eli poikaparina) tanssiminen oli kielletty. Työväen Arkiston ääninäytteenä puolestaan kuultiin Lempi Lehdon (1896-1971) muistelua asuntosäästämisestä ja tontin ostosta Tapanilasta vuosina 1912-1913. Ääniraadin puheenjohtajana toimi arkistoasiantuntija, dosentti Pekka Gronow. Jäseniä olivat toimittaja Minna Lindgren, muusikko Jussi Raittinen, erikoistutkija Raija Majamaa ja dosentti Camilla Wide.

Kuten äänipäivän esitteessä todettiin, merkittävä osa suomalaisesta kulttuuriperinnöstä muodostuu erilaisista äänistä. Ilman äänitallenteita ymmärryksemme menneestä jäisi puutteelliseksi ja esimerkiksi musiikin ja puhutun kielen tutkiminen kävisi mahdottomaksi. Suomalaisissa julkisissa arkistoissa onkin ääninauhoja yli 250.000 tuntia: puhetta, musiikkia, haastatteluja ja arjen äänimaisemia.

Magneettisessa muodossa oleva äänitallenne rappeutuu väistämättä ajan mittaan, vaikka sitä säilytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Äänitallenteiden pelastaminen edellyttää niiden digitointia, sillä digitaalisessa muodossa olevaa ääntä voidaan säilyttää muuttumattomana pitkälle tulevaisuuteen. Yli 250.000 tunnin digitointi on mittava ja kallis ponnistus. Se on kuitenkin välttämätöntä, mikäli äänitteinä oleva suomalainen kulttuuriperintö halutaan säilyttää myös tuleville sukupolville.

Yksityiset keskusarkistot ry:n äänitteiden kartoitus digitointia varten

Äänitteiden digitointiin paneudutaan syksyn 2007 kuluessa Yksityiset keskusarkistot ry:n av-aineiston digitointiprojektissa. Ääniteaineisto on eri arkistoissa eniten laiminlyöty osa-alue. Ongelmana on myös se, että äänitteiden käyttöön tarvittava laitevalikoima on suuri. Kaikkia nauhoja  ei enää pystytä toistamaan arkistosta löytyvillä laitteilla ja suuri osa laitteista on huonokuntoisia.

Projektissa mukana olevissa arkistoissa on arviolta yli 20 000 äänitettä: erilaisia analogisia ääni- ja kuvatallenteita kuten äänilevyjä, kelanauhoja, C-kasetteja ja eri formaateilla olevia videonauhoja. Esimerkiksi Työväen Arkistossa on kokous-, haastattelu- ja muistitietoaineistoa yhteensä 6800 yksikköä, josta 1793 yksikköä on digitoitu. Kansan Arkiston 8500 äänitteestä on digitoitu vain 15 tuntia. Edellä mainittujen lisäksi projektissa ovat mukana seuraavat arkistot: Ammattiyhdistysarkisto, Keskustan ja maaseudun arkisto, Porvarillisen Työn Arkisto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, Suomen Urheiluarkisto, Svenska centralarkiven, Toimihenkilöarkisto ja Urho Kekkosen arkisto.

Äänitallenteiden  sisältämä tieto ei välttämättä ole olemassa missään muussa muodossa. Äänitekokoelmat sisältävät kokoustaltiointeja, haastatteluja, muistelma-aineistoa, musiikkitaltiointeja jne. Esimerkiksi kokoustaltioinneissa on maamme poliittisen ja kulttuurihistorian kannalta merkittävien kokousten aineistoa, jonka tuhoutuminen olisi historiantutkimuksen kannalta suuri vahinko. Aineiston kartoittaminen on välttämätöntä aineiston arvonmäärityksen kannalta ja tarvittavien toimenpiteiden arvioimiseksi.

 Tavoitteena on

  • Laatia ajantasainen selvitys arkistojen av-materiaalista
  • Suorittaa arvonmääritys tärkeimpien AV‑aineistojen löytämiseksi
  • Laatia suunnitelma tärkeimpien ja uhanalaisimpien aineistojen digitoimiseksi
  • Selvittää, minkälaisia luetteloita ja tietokantoja arkistoilla on tällä hetkellä olemassa av-aineistostaan
  • Selvittää, onko arkistoissa olemassa tarvittavat välineet analogisen äänen toistoon ja toisaalta minkälaiset valmiudet digitointiin eri arkistoissa on
  • Selvittää, miten av-aineistoa pystytään nyt tarjoamaan tiedontarvitsijoille

Käynnissä oleva projekti valmistelee varsinaisen äänitedigitoinnin aloittamista kaikkien arkistojen osalta. Joissain arkistoissa asiassa ollaan jo varsin pitkällä; esim. Työväen Arkistossa ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistossa äänitteitä ollaan digitoitu molemmissa jo pitkälle toista tuhatta tuntia.

Äänitedigitointi Työväen Arkistossa ja Kansan Arkistossa

Työväen Arkistossa äänitteiden digitointi aloitettiin siviilipalvelusmiesten toimesta Työväen muistitietotoimikunnan ääniteaineistosta loppuvuodesta 2005. Nyt tästä aineistosta on digitoimatta enää aikaisemmin studionauhoille kopioidut nauhat. Kaiken kaikkiaan äänitteitä on digitoitu noin 1800 kpl, noin 2000 tuntia. Äänitteiden siirto analogisesta digitaaliseen muotoon ei ollut helppoa, sillä vanha aineisto oli mitä erilaisimmissa muodoissa. Erilaisia laitteita hankittiin ja lainattiin arkistoon sekä vanhoja laitteita huollettiin. Vanhat nauhat olivat usein huonossa kunnossa, vain erittäin pieni osa oli tuhoutunut..

Videoiden digitointi aloitettiin inventoinnilla ja seulonnalla, koska kokoelmassa oli runsaasti kaksoiskappaleita. Inventoinnin jälkeen videoita jäi kokoelmaan runsaat 1 100 kappaletta, mutta niiden määrä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä videoita on digitoitu n. 20 % eli noin 300 tuntia. Tärkeän osan muodostaa Tarja Halosen presidentinvaalikampanjoiden yhteydessä syntynyt materiaali. Työväenliikkeen yritysten, kuten Kansa‑yhtiöiden, Tradekan ja STS‑Pankin, mainosvideoista on digitoitu suurin osa. SDP:n puoluetoimintaan ja vaaleihin liittyvien videoiden digitointi on myös aloitettu. Videoiden digitointia ei ole ollut mahdollista toteuttaa korkeimmalla mahdollisella laatutasolla kustannussyistä. Olennaisinta on ollut saada videot pelastettua jälkipolville. Kaiken digitoidun aineiston varmuuskopiot on tallennettu Mikkelin Ammattikorkeakoulun koneille Internetin välityksellä

Kansan Arkistossa äänitteitä on digitoitu vain noin 15 tuntia. Kyseiset digitoinnit ovat haastatteluja, jotka ovat  valikoituneet asiakaskyselyjen perusteella. Äänitteiden digitoinnista tehdyn prioriteettisuunnitelman mukaan  systemaattinen digitointi aloitettaneen vuosien 1966-1969 keruuprojektista, joka koski SKP:n vaiheita vuosina 1918-1944. Tämä haastatteluaineisto on suurimmaksi osaksi avokelanauhoina ja sitä on reilu 50 kpl. Näiden jälkeen on digitointivuorossa poliittisten naisvankien muistitiedon keruu vuosilta 1981-1983. Tätä aineistoa on yli 150 kpl ja se on lähes yksinomaan C-kasetteina.

Liikkuvan kuvan osalta on vielä suorittamatta arvonmääritys, jossa selvitetään Kansan Arkiston videoista ainutkertainen aineisto ja sen kunto – U-matic ja VHS-nauhojenhan tuhoutumisuhka on erittäin suuri. Digitointisuunnitelma tehdään tuon arvonmäärityksen mukaisesti. Samoin on vielä tarkastamatta kaikkien Kansan Arkistossa olevien laitteiden kunto ja toimivuus.