Tampere 1930-luvun laman kourissa

Jarmo Peltola väittelee huomenna Tampereen yliopistossa aiheenaan Lama, pula ja työttömyys, Tamperelaisperheiden toimeentulo 1928-1938, 1930-luvun lama teollisuuskaupungissa II (Depression, Shortage and Unemployment, The Livelihood of Tampere Families in 1928-1938, The Depression of the 1930s in the Industrial City II).

Kirjan otsikossa oleva roomalainen numero II viittaa siihen että osia useampia, tarkemmin sanottuna teos on kolmiosainen. Väitöstilaisuudessa on käsittelyssä sarjan toinen osa. Lehdistötiedotteessa todetaan:

Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkan alennuksia. Lama oli vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama ulottui monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa vuosien 1917—1918 ja vuosien 1939—1944 rinnalle ja väliin. Maailmalla 1930-luvun lamana tunnettua ilmiötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajaksi. Toisin kuin pula-aikoina yleensä nyt kaupoissa oli kyllä tavaroita, mutta kaikilla ei ollut niihin varaa.

Continue reading “Tampere 1930-luvun laman kourissa”

Työväentutkimus-palkinto työhön kouluttamisen ja työmarkkinahistorian tutkijoille

Työväentutkimus-palkinnon saivat 3.3.2008 yhteiskuntatieteiden tohtori Mari Käyhkö väitöskirjatutkimuksesta Siivoojaksi oppimassa. Etnografinen tutkimus työläistytöistä puhdistuspalvelualan koulutuksessa (Joensuu University Press. Joensuu 2006. 285 s.) ja dosentti Tapio Bergholm tutkimuksesta Sopimusyhteiskunnan synty II. Hajaannuksesta tulopolitiikkaan. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto 1956–1969 (Otava. Helsinki 2007. 525 s. Kuvitettu.).Tämänvuotisilla palkinnoilla halutaan herättää keskustelua työelämän, työväestön ja työväenkulttuurin muuttuvista merkityksistä tämän päivän Suomessa ja maailmassa. Palkitut tutkimukset tarkastelevat työhön kouluttamista ja työmarkkinoiden sopimushistorian muutoksia tuoreista näkökulmista.

Continue reading “Työväentutkimus-palkinto työhön kouluttamisen ja työmarkkinahistorian tutkijoille”

THPTS hallitus 2008

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikokous pidettiin Tieteiden talolla 20.2.2008. Kokous valitsi myös uuden hallituksen.

Puheenjohtajana jatkaa Matti Hannikainen. Hallituksen kuudeksi varsinaiseksi jäseneksi tulivat valituiksi Oona Ilmolahti (Helsinki), Kimmo Kestinen (Tampere), Kati Launis (Turku), Marko Tikka (Tampere), Taina Uusitalo (Turku) ja Erkki Vasara (Helsinki). Kolmeksi varajäseneksi valittiin Katri Kaunisto (Helsinki), Niina Lappalainen (Helsinki) ja Pia Lohikoski (Helsinki).

Vierailulla maantieteen globaalissa pääkaupungissa

Kuvan kyltti on sisäänajotien varressa.© Maaria Seppänen

Kyllä, luitte aivan oikein: maailmassa on paikkakunta, joka pitää itseään maantieteen globaalina pääkaupunkina ainakin sen mukaan, mitä katuvarren kyltistä voi päätellä, ja tämän lisäksi vielä Amerikan ristikummina! Kyseessä on itäisessä Ranskassa Lorraine –maakunnassa, Vogeesien läänissä sijaitseva Saint-Dié (virallisesti Saint-Dié-des-Vosges), jossa järjestetään vuosittain kansainvälinen maantieteen festivaali, tuttavien kesken FIG (Festival International de Géographie). Maantieteestä vähemmän perillä oleville mainittakoon, että Vogeesit on ylisen Rheininlaakson hautavajoaman läntisen reunan muodostava vuoristo, joka erottaa Moselin, Meurthe-et-Moselin ja Vogeesien läänit Elsassista. (Hautavajoaman itäinen reuna taas on Schwartzwald.)

Continue reading “Vierailulla maantieteen globaalissa pääkaupungissa”