Abstrakti Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaariin 18.–19.8.2008
Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi)
Eerika Koskinen (eerika.koskinen@campus.jyu.fi)
Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos / Etnologia
Esitelmässämme Työväen historian ja perinteen ja tutkimuksen seuran kesäseminaarissa elokuussa 2008 haluamme tuoda esiin naisten oman äänen sota-ajan työnteon tutkimuksessa. Tutkimme naisten kokemusta työstä ja kokemuskerrontaa, jotka avaavat mikrotason näkökulmia naisten työelämään. Esitelmämme aiheena ovat naisten kokemukset tehdastyöstä sota-aikana sekä niistä kertominen. Määrittelemme myös kokemuksen käsitettä tutkimuksen kannalta.
Esitelmämme muodostuu omien väitöskirjatutkimustemme yhteisestä alueesta, naisten tehdastyökokemuksista toisen maailmansodan aikana. Väitöskirjoissamme tutkimuskohteena ovat työtä tekevät naiset. Folkloristi, FM Eerika Koskinen tutkii sukupuolen, luokan ja työn yhteenkietoutumista vuonna 1927 syntyneen työläisnaisen elämänkerronnassa. Etnologi, FM Kirsi-Maria Hytösen tutkimuskohteena ovat naisten kokemukset palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien aikana sekä rauhaan palaamisen vuosina.
Naiset tekivät talvi- ja jatkosotien aikana miesten ollessa rintamalla monia sellaisia töitä niin teollisuudessa kuin kodinkin piirissä, joihin heitä ei muutoin olisi päästetty. Naisia kuitenkin muistutettiin siitä, että sotatila oli poikkeusaika. Samaan aikaan syntynyt vahva kotikultti ja naisen äitiyden korostaminen rajasivat naisen todelliseksi paikaksi kodin.
Naishistorian osuus talvi- ja jatkosotien tutkimuksessa on lisääntynyt viime vuosina. Naisten sodanaikainen palkkatyö on kuitenkin jäänyt tutkimuksessa suurempien linjojen varjoon, vaikka sota selvästi vaikutti monin tavoin naisten asemaan työelämässä. Kansainvälisellä kentällä naisten sotakokemuksia on tutkittu pidempään kuin Suomessa, ja myös työnteon näkökulmasta. Esimerkiksi Penny Summerfieldin tutkimuksissa on käsitelty englantilaisten naisten kokemuksia sota-ajan työstä.